Sitä sunnuntai-iltaa Samuli Väänänen, 41, ei unohda koskaan. Oli tammikuu vuonna 2022, ja Väänänen makasi sängyssään lukemassa kirjaa ennen nukkumaanmenoa. Outo soiva ääni hänen oikeassa korvassaan alkoi häiritä lukemista. Kun Väänänen laittoi sormet korviin ja kuunteli, tasainen ääni kuului selvästi. Siinä samassa mielessä alkoi jyskyttää ahdistus. Nytkö toteutui yksi hänen pahimmista peloistaan: korvien tinnitus, joka oli tullut jäädäkseen?
Väänäsen pelko oli aiheellinen. Hänelle kuulo on ylivoimaisesti tärkein aisti ja työväline. Väänänen työskentelee Suomen Spotifyn Senior Editorina, joka vastaa suomalaisten Spotify-käyttäjien soittolistojen kuratoinnista. Työpäivistä valtaosa kuluu musiikkia kuunnellessa. Musiikki ei ole Väänäselle vain työ, vaan olennainen osa identiteettiä. Koko ikänsä musiikin parissa eläneellä Väänäsellä on myös oma bändi, jonka kitaristi hän on. Tuona sunnuntai-iltana Väänäsen mieleen hiipi syyllisyys: oliko hän itse aiheuttanut tinnituksen?
”Ensimmäinen kelani oli, että olen itse pilannut kuuloni. Siitä huolimatta, että olen aina pitänyt huolta kuulostani ja siitä, että minulla on tulpat korvissa bänditreeneissä ja keikoilla käydessäni. Mietin, olenko kuunnellut musiikkia kuulokkeilla liikaa ja liian kovaa tai olenko sittenkin seissyt liian lähellä vahvistinta”, Väänänen kertoo.
Väänänen kuunteli ääntä pakonomaisesti sormet korvissa ja yritti arvioida, kuinka kovaa se kuuluu ja millä taajuudella. Pelko ja syyllisyys muuttuivat nopeasti paniikiksi. Kauhun tunnetta ruokki se, että Väänänen oli koko edeltävän syksyn ajan ollut monin tavoin uupunut ja ylikuormittunut – omien sanojensa mukaan hän oli ollut lähes burn outissa. Silloin yön pimeinä ja ahdistavina tunteina mielessä oli pyörinyt paljon erilaisia katastrofiajatuksia.
”Yksi kauhuskenaariostani oli ollut se, että mitä jos minulle tulisi kuulovaurio tai paha tinnitus. Miten voisin jatkaa työtäni ja huolehtia perheeni elättämisestä? Ja kun tinnitus sitten iski, oli ahdistus aika sietämätön.”
Kaikki keinot käyttöön
Seuraavan viikon ajan Väänänen surffaili netissä etsimässä tietoa tinnituksesta. Netin keskustelupalstat ruokkivat katastrofiajattelua entisestään, ja Väänäsen ahdistus kasvoi. Ääni oikeassa korvassa ei vaiennut. Väänänen hakeutui työterveyshuollon kautta korvalääkärin vastaanotolle. Kun kummastakaan korvasta ei löytynyt mitään vikaa, lääkäri kirjoitti lähetteen kuulotestiin. Sen tulos kertoi, että Väänäsen kuulo oli molemmissa korvissa poikkeuksellisen hyvä.
Väänänen varasi ajan myös hierojalle, akupunktioon sekä kiropraktikolle, sillä hän oli lukenut, että joskus korvat voivat alkaa soida pahojen lihasjumien seurauksena. Hän ajatteli, että ehkä parin vuoden etätyöskentelyn huono työergonomia olikin kaiken syypää ja toivoi, että ongelma ratkeaisi lihasjumit poistamalla, tavalla tai toisella.
Mutta vaikka lihakset saatiin rennommiksi, ääni oli ja pysyi korvassa. Tilanne verotti niin paljon Väänäsen henkisiä voimavaroja, että hän kertoi asiasta avoimesti myös töissä ja jäi joksikin aikaa sairauslomalle.
”Minähän sain tavallaan koko ajan hyviä uutisia, että oikeasti kuulossani ja korvissani ei ole mitään vikaa. Oli myös suuri helpotus kuulla, etten ole itse aiheuttanut tinnitusta. Mutta samalla se ahdisti, kun syytä ei löytynyt – eikä myöskään ratkaisua. Mietin, pystynkö ikinä enää keskittymään mihinkään kunnolla tai rauhoittumaan hiljaisuudessa. Se tuntui kamalalta ajatukselta.”
Käänteentekevä hoito
Lopulta Väänänen päätti mennä vielä kerran korvalääkäriin – tällä kertaa spesialistille, joka oli erikoistunut kuuloon, tinnitukseen ja sen hoitoon. Käynti korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri ja audiologi Mari Havian vastaanotolla oli käänteentekevä.
”Koska kaikki testit oli jo tehty, Mari ei edes katsonut korviani. Sen sijaan hän ensimmäiseksi rauhoitteli, että älä vain missään nimessä ajattele, että sinulla olisi mitään kuulovauriota. Se oli huojentavaa, sillä kaikista aiemmista tutkimuksista huolimatta minulle oli jäänyt epävarma olo siitä, oliko korvissani sittenkin jotain vikaa.”
Havia suositteli Väänäselle tinnituksen hoito-ohjelmaa, jossa sovelletaan kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvaa CBT-menetelmää. Väänänen aloitti hoidon Audexin psykologi Kristiina Laakson ohjauksessa. Hoito-ohjelmassa on erityisen tärkeää se, että potilas sitoutuu siihen. Se ei ollut Väänäselle ongelma.
”Kun kuulin, että tinnitukseen oli olemassa terapian kaltainen hoito-ohjelma, olin siihen heti valmis. Olin käynyt aiemmin pitkään psykoterapiassa, ja siksikin ajatus tuntui itsestä tosi järkevältä ja hyvältä.”
Jo ensimmäinen käynti Laakson vastaanotolla tuotti tulosta. Kun Väänänen pääsi puhumaan tilanteestaan ammattilaisen kanssa, hänelle valkeni, miten yleinen vaiva tinnitus on ja ettei hän ole yksin sen kanssa. ”Minua helpotti jo pelkästään se tieto, että siinä on ihminen, joka oli tähän aiheeseen vihkiytynyt ammattilainen. Ongelmani ei enää tuntunut niin epätoivoisen määrittelemättömältä.”
Tinnitus ei ole kenenkään oma syy
Ensimmäinen ja yksi olennaisimmista työkaluista tinnituksen hoidossa on tunnistaa välttelykäyttäytyminen ja tietoisesti pyrkiä vähentämään sitä. Väänänen oli alkanut vältellä monia asioita, jottei provosoisi tinnitusta entisestään. Hän oli muun muassa vältellyt kuulokkeiden käyttöä, epäröinyt mennä bänditreeneihin, kuunnellut nukahtaessaan sateenropinasovellusta ja lopettanut aamujumpat siinä pelossa, että ne aiheuttaisivat lisää lihasjumeja.
”Kristiina vakuutti minulle, että omalla käyttäytymiselläni en voisi mitenkään pahentaa tinnitusta enkä myöskään ole sitä itse itselleni aiheuttanut. Siihen oli tärkeää alkaa luottaa. Ja kun luottamus vahvistui, oli välttelyä helpompi alkaa purkaa.”
Pikkuhiljaa Väänänen alkoi huomata, että tinnituksesta huolimatta hän pystyy tekemään ihan normaaleja asioita kuten ennenkin: tekemään työtä, soittamaan, lukemaan, nukkumaan. Vaikka tinnitus ei itsessään mihinkään kadonnut, Väänänen huomasi, ettei kiinnitä siihen enää huomiota samalla tavalla kuin alussa.
”Tuntui vapauttavalta tajuta, ettei tinnitus tarkoittanutkaan invalidisoitumista ja elämän laadun huononemista. Hoidon ansiosta minulla on työkaluja päästä yli hetkistä, jolloin tinnitus alkaa hetkellisesti häiritä enemmän, kuten väsyneenä. Vaikka tinnitus ei koskaan loppuisi, oman mielen ja oikeanlaisen asenteen avulla äänen saa lopulta vaimenemaan.”
Väänänen sanoo toivovansa, että olisi saanut jostain tiedon hoito-ohjelmasta heti, kun tinnitus alkoi. Silloin hän olisi säästynyt epätietoisuuden ja nettipalstojen aiheuttamilta kauhulta ja epätoivolta.
”Haluan nyt jakaa omaa tarinaani, jotta kukaan ei vaipuisi tinnituksen vuoksi epätoivoon. Sen takia ei kenenkään pidä lopettaa soittamista ja musiikin kuuntelua. Tinnituksen kanssa voi elää täysin normaalia ja hyvää elämää.”
Elämä takaisin CBT-hoidossa
Tinnitus saattaa alkaessaan heikentää elämänlaatua tilapäisesti, mutta siihen on olemassa tehokas hoitomuoto, jos oireeseen sopeutuminen tuntuu vaikealta. Suomessa hoitoa tarjoavat kuuloalan asiantuntijapalvelu Audexin asiantuntijat.
Korvien soiminen on hyvin tavallista, 15–40 prosenttia normaalikuuloisista ihmisistä kuulee tinnitusta silloin tällöin. Tinnitus on ääni, joka ei tule ulkoisesta lähteestä vaan on sähköistä kohinaa kuulojärjestelmässä. Se on oikeastaan aika tavallinen fysiologinen ilmiö.
”Toisin kuin ehkä ajatellaan, tinnitus ei ole erityisesti vain musiikin ammattilaisten vaiva. Mutta koska heidän työnsä perustuu niin vahvasti kuuloon, tinnitus saattaa olla heille muita häiritsevämpää, sillä se voi aiheuttaa paljon huolta ja pelkoa. Äänen kuulemista olennaisempaa onkin se, häiritseekö ääni”, sanoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri ja audiologi Mari Havia.
Jos tinnitusta ilmenee usein tai se on jatkuvaa, 98 prosenttia ihmisistä kuitenkin habituoituu eli tottuu tinnitusääneen automaattisesti 6–18 kuukauden aikana, minkä jälkeen se ei enää häiritse. Noin viidellätoista prosentilla tottuminen vie tavallista kauemmin, ja parilla prosentilla habituaatiota ei tapahdu lainkaan.
Kaikkia voidaan kuitenkin auttaa. Habituoitumista tukemaan on kehitetty häiritsevän tinnituksen CBT-hoito-ohjelma, joka pohjautuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Hoito itsessään ei kuitenkaan ole perinteistä psykoterapiaa. CBT-hoidon vaikuttavuudesta on vahvaa tutkimusnäyttöä, ja esimerkiksi Amerikan Korvalääkäriyhdistys on suositellut sitä ensisijaisena häiritsevän tinnituksen hoitomuotona vuodesta 2014 alkaen.
Suomeen CBT-menetelmän tinnituksen hoitoon ovat rantauttaneet Mari Havia yhdessä tinnituksen, ääniyliherkkyyden ja misofonian hoitoon erikoistuneen psykologi Kristiina Laakson kanssa. Heidän perustamansa kuuloalan asiantuntijoiden palveluihin erikoistunut Audex Oy on tarjonnut häiritsevän tinnituksen CBT-hoitoa vuodesta 2021 alkaen.
”Tinnitus herättää usein aluksi negatiivisia ajatuksia, pelkoja ja ahdistusta. Myös katastrofiajattelu on tyypillistä. Ihminen alkaa kuunnella ja tarkkailla ääntä ja sen voimakkuutta ja muutoksia pikkutarkasti, mikä kasvattaa huolta ja ahdistusta. Hoidon avulla hän oppii tunnistamaan omassa elämässään tinnituksen häiritsevyyttä ylläpitävät tekijät, kuten erilaiset siihen liittyvät tunteet ja ajatukset”, kertoo Kristiina Laakso.
Hoidossa ihmistä tuetaan kehittämään yksilöllisiä vaihtoehtoisia ja toimivia ajatus- ja toimintamalleja, jotka auttavat häntä tunnistamaan omia reaktioitaan ja oppimaan vaihtoehtoisia reaktioita. Laakso kuvailee hoitoa lyhyenä intensiivisenä interventiona. Hoitojakso sisältää keskimäärin kuudesta kahdeksaan käyntiä. Hoitokertojen määrä riippuu taitojen kehittymisestä ja mahdollisista liitännäisoireista. Tapaamiset ovat tunnin mittaisia, ja niiden tiheys vaihtelee tilanteen ja tarpeen mukaan.
”Alkuun tavataan vähän tiiviimmin ja sitten otetaan vähän pidempiä taukoja. Tapaamisten välillä hoidettava henkilö tekee erilaisia harjoituksia ja saa niihin ohjausta myös käyntien välissä. On hirveän tärkeää, että ihminen ymmärtää, mikä on hoidon tavoite. Tavoite ei ole se, että pystyisimme säätelemään itse ääntä tai poistamaan sitä, vaan saada äänen häiritsevyys ja tarkkaileminen vähenemään. Näin sen kuuluvuus jää taka-alalle ihmisen ajatuksissa ja saadaan niin sanotusti ihmisen elämä takaisin”, Laakso kuvailee.
Tinnitukseen liittyy usein myös liitännäisoireita, kuten masennusta ja ahdistusta. Joskus voi olla, etteivät voimavarat riitä heti CBT-hoitoon, vaan ensin on hoidettava muita oireita.
”Jos ihminen epätoivoisesti taistelee tinnitusta vastaan ja ajattelee, että hoito on onnistunut ainoastaan, jos ääni saadaan pois, niin siinä kohtaa hoitoa ei kannata vielä aloittaakaan. Alussa tosin on tavallista, että ihminen ajattelee voivansa hyvin ainoastaan, mikäli ääni lakkaa kuulumasta. Äänen ei kuitenkaan tarvitse poistua kuulumasta vaan sen tulkinta aivoissa muuttuu, jolloin häiritsevyys vähenee. Siksi on tärkeää alusta alkaen puhua hoidon tavoitteista ja saada ihminen uskomaan ja sitoutumaan niihin”, Mari Havia sanoo.
Laakso ja Havia painottavat molemmat sitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä hakea apua tinnitukseen. Tinnituksen alkuperä ei vaikuta hoitoon, ja se on tehokas myös henkilöille, joilla on kuulovamma. Heidän kohdallaan tosin tarvitaan hoidon tukena usein myös kuulonkuntoutuksen apuvälineitä, kuten kuulokojeita, sillä kuulon kanssa sinnittely jo sinällään väsyttää, laskee elämänlaatua ja provosoi tinnitusta.
”Meillä on ollut hoidettavana henkilöitä, joilla on ollut tinnitus viisitoista vuotta ja niitä, joilla se on ollut kaksi kuukautta. Tärkeää on se, että taustasta riippumatta ihminen ei syyllistäisi itse itseään ongelmasta vaan saisi luottamusta siihen, että tehokasta hoitoa on saatavilla. Hoitoa räätälöidään yksilöllisesti, ja joskus riittää vain muutamakin käynti. Suurin työ ja muutos tapahtuu kuitenkin lopulta ihmisen oman mielen sisällä.”
Artikkeli on julkaistu Muusikko-lehdessä 1/2023.