Muusikkojen liitto on sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta, kitkemään häirintää ja muuta epäasiallista käytöstä Suomen musiikkialalla sekä luomaan ammattilaisille turvallisempia tiloja. Muusikkojen liitto on mukana alan yhdenvertaisuuteen ja turvallisuuteen liittyvässä keskustelussa ja hankkeissa. Tältä sivulta löydät koottuna yhteystietoja, ohjeita sekä tietoa hankkeista ja käydyistä keskusteluista aiheen tiimoilta.

Yhteystiedot

Muusikkojen liiton jäsenet voivat olla häirintään ja epäasialliseen kohteluun liittyvissä asioissa yhteydessä liiton toimihenkilöihin:

Juho Viljanen
Freelancereiden luottamushenkilö (he/him)
juho.viljanen@muusikkojenliitto.fi
+358 (0) 40 5272 470

Jaakko Kämäräinen
Freelancekoordinaattori (he/him)
jaakko.kamarainen@muusikkojenliitto.fi
+358 (0) 50 368 4469

Sanni Kahilainen
Viestintäpäällikkö (she/her)
sanni.kahilainen@muusikkojenliitto.fi
+358 (0) 40 861 3231

En tee maailmanmusaa, mä teen poppia

Ruotsin musiikintekijöiden jäsenyhdistys Skap julkaisi maaliskuussa 2023 selvityksen rakenteellisesta rasismista Ruotsin musiikkialalla (Jag gör inte world, jag gör pop). Filosofian tohtori Jasmine Kelekayn (University of California, Berkeley) toteuttamassa selvityksessä keskitytään niiden musiikintekijöiden kokemuksiin ja näkemyksiin, jotka kohtaavat itse rasismia alalla. Selvitys pohjautuu kyselytutkimukseen ja haastatteluihin, ja käsittelee mm. valkoisuuden normia musiikkikoulutuksessa, musiikkigenrejen ja -tyylien rodullistamista, eksotisointia, rasismin vaikutuksia musiikintekijöiden hyvinvointiin ja laajemmin musiikkiteollisuuteen, sekä rodullistettujen musiikintekijöiden hyväksikäyttöä. Selvityksen tulokset ovat karua luettavaa, mutta julkaisu tarjoaa myös monia ehdotuksia tilanteen parantamiseksi.

Koska selvitys on ainutlaatuinen Euroopassa ja tilanne melko samankaltainen monessa maassa, Tutkimusyhdistys Suoni katsoi tärkeäksi tuoda julkaisu saataville myös Ruotsin ulkopuolella. Suoni on nyt julkaissut Jag gör inte world, jag gör pop -selvityksestä käännökset suomeksi ja englanniksi yhdistyksen Acta Musicologica Militantia -julkaisusarjassa. Käännöstyöstä on vastannut Carmen Baltzar, ja julkaisua ovat Skapin ja Suonin lisäksi tukeneet Suomen Muusikkojen LiittoSuomen Musiikintekijät sekä Suomen Säveltäjät.

Julkaisut ovat avoimesti ladattavissa Suonin sivustolta.

Kuva: Karin Z. Sunvisson

I Don’t Make World, I Make Pop music

In March 2023, the Swedish association for music creators, Skap, published a report on structural racism in the Swedish music industry (Jag gör inte world, jag gör pop). The report, conducted by Dr. Jasmine Kelekay (University of California, Berkeley), centres the experiences and perspectives of music creators who have experiences of racism in the industry. The report, based on a survey and a set of interviews, delves into issues such as the white normativity in music education, the racialization of genres and musical styles, exotification, the impact of racism on the well-being of musicians and on the music industry as a whole, as well as the exploitation of BIPOC musicians. The report’s findings reveal a harsh reality, but the publication also offers many suggestions for improving the situation.

As the survey is unique in Europe and because conditions are somewhat similar in many countries, Research Association Suoni felt it was important to make the survey accessible to a readership outside Sweden. Suoni has now published the Finnish and English translations of the report as part of the association’s Acta Musicologica Militantia publication series. Carmen Baltzar has been responsible for the translation and the publication has, in addition to Skap and Suoni, received support from the Finnish Musicians’ UnionFinnish Music Creator’s Association, and The Society of Finnish Composers.

The translations are openly available for download on Suoni’s website.

Photo: Karin Z. Sunvisson

Jag gör inte world, jag gör pop

I mars 2023 publicerade Skap — en medlemsförening för musikskapare i Sverige — en rapport om strukturell rasism i den svenska musikbranschen (Jag gör inte world, jag gör pop). Rapporten, som genomfördes av FD Jasmine Kelekay (University of California, Berkeley), fokuserar på erfarenheter och perspektiv från musikskapare som själva har erfarenheter av rasism i branschen. Rapporten bygger på en enkätundersökning samt intervjuer och diskuterar genomgående frågor som vithetsnormen i musikutbildningen, rasifieringen av genrer och musikstilar, exotifiering, rasismens inverkan på musikskapares välbefinnande och på musikbranschen som helhet, samt exploateringen av rasifierade musiker. Rapporten avslöjar en hård sanning, men erbjuder också många rekommendationer för att förbättra situationen.

Eftersom rapporten är unik i Europa och eftersom förhållandena är någorlunda likartade i många länder, ansåg Forskningsföreningen Suoni att det var viktigt att göra undersökningen tillgänglig även för läsare utanför den svenska kontexten. Vi publicerar härmed den finska och engelska versionen av rapporten som en del av Suonis publikationsserie Acta Musicologica MilitantiaCarmen Baltzar har ansvarat för översättningen och publikationen har fått stöd, utöver Skap och Suoni, av Finlands MusikerförbundFinlands Musikskapare, och Finlands Tonsättare.

De översatta rapporterna finns öppet tillgängliga för nedladdning på Suonis hemsida.

Esiinnyn edukseni – kaikille turvallinen musiikkiala -ohjeistus tarjoaa selkeät ohjeet turvallisen tilan luomiseen sekä hyvän käytöksen mallit. Musiikkialan yhdessä laatima ohjeistus on luotu häirinnän, syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun kitkemiseksi alalta.

Sivulle on koottu ohjeita, hyviä toimintamalleja ja hyödyllisiä linkkejä sekä ideoita siihen, miten toimia, jos näkee tai kokee häirintää, syrjintää tai epäasiallista kohtelua alallamme. Ohjeiden avulla voi myös peilata omaa toimintaa – jos on itse syyllistynyt häirintään, syrjintään tai epäasialliseen kohteluun, ohjeistus tarjoaa tukea asioiden ratkaisuun ja uudelleen oppimiseen. Ohjeistus kannustaa kaikkia musiikkialan toimijoita nimeämään yhteyshenkilön mahdollisten häirintätapausten selvittämiseksi.

Esiinnyn edukseni -tilaisuudessa esiteltiin toimia turvallisen musiikkialan edistämiseksi

Musiikkialan järjestöt järjestivät tiistaina 16.8.2022 Esiinnyn edukseni -keskustelutilaisuuden.

Tilaisuudessa käsiteltiin käytännön esimerkkejä turvallisemman ja yhdenvertaisemman musiikkialan edistämiseen liittyen.

Universal Musicin Managing Director Kimmo Valtanen ja Lehtinen Legal Oy:n Lottaliina Pokkinen avasivat, miten sopimuksellisin keinoin voidaan kitkeä häirintää, syrjintää ja epäasiallista käytöstä. Suomen kansallisoopperan ja -baletin oopperakuiskaaja Pasi Eskelinen ja orkesterimuusikko Patrik Stenström kertoivat tarkemmin ison taidelaitoksen käytännöistä turvallisen työpaikan luomiseksi sekä mentori, radiojuontaja ja koripallovalmentaja Setumo Bodibe puhui representaation toteutumisesta tapahtumissa.

Tilaisuuden järjestävät Esiinnyn edukseni – kaikille turvallinen musiikkiala -ohjeistuksen laatineet musiikkialan järjestöt: Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, Music Finland, SOA – Suomen ohjelmatoimistot ja agentit, Suomen Sinfoniaorkesterit, LiveFIN, Teosto, Gramex, Musiikkikustantajat, Musiikkituottajat – IFPI Finland, Suomen Säveltäjät ja Suomen kansallisooppera ja -baletti.

G Livelab -klubit noudattavat turvallisen tilan periaatteita. Kaikenlainen häirintä on kiellettyä G Livelabin tiloissa ja toiminnassa.

Keväällä 2022 tehdyn kyselyn mukaan kolme neljästä musiikkialalla toimivasta on kohdannut epäasiallista kohtelua viimeisen viiden vuoden aikana. Epäasiallista käytöstä kokevat erityisesti naiset, muunsukupuoliset sekä nuoret. Joka kymmenes vastaaja kertoi kokeneensa epäasiallista käytöstä usein.

Epäasiallinen käytös ilmenee monessa eri muodossa, kuten asiattomina kommentteina ja vähättelynä sekä sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai etniseen taustaan perustuvana syrjintänä tai häirintänä.

Kyselyn yhdenvertaisuudesta musiikkialalla tilasivat Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, Music Finland, Musiikin edistämissäätiö, Gramex, Musiikkituottajat, Suomen Jazzliitto, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Sinfoniaorkesterit, Suomen Säveltäjät ja Teosto. Kyselyn toteutti Inklusiiv.

Muusikkojen liiton liittokokous kutsui julkilausumassaan 30.5.2022 koko musiikkialan ja ammattiyhdistysliikkeen mukaan työelämän yhdenvertaisuuden, monimuotoisuuden ja inkluusion edistämiseen. Liittokokous on Muusikkojen liiton ylin päättävä elin.

Musiikkialan tuoreesta tutkimuksesta selviää, että alalla työskentelevät kohtaavat paljon epäasiallista käytöstä. Erityisesti freelancerit, nuoret, naiset, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, ei-suomenkieliset ja muut vähemmistöihin kuuluvat musiikkialan ammattilaiset kohtaavat usein syrjintää, häirintää, rasismia ja eriarvoistamista.

Alan on tehtävä toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Rakenteiden, valtasuhteiden ja toimintamallien ongelmat on tunnistettava, ja on toimittava yhdenvertaisuuden toteutumiseksi aina ruohonjuuritasolta päätöksentekoon.

Vastuullinen musiikkiala: Kohti yhdenvertaisuutta

Vastuullinen musiikkiala: Kohti yhdenvertaisuutta -tilaisuudessa syksyllä 2021 keskusteltiin tavoista, joilla voidaan edistää oikeudenmukaista ja turvallista toimintakulttuuria musiikkialalla.

Keskustelu oli osa Muusikkojen liiton, Suomen Musiikintekijöiden ja Autiosaari Oy:n yhteistä Vastuullinen musiikkiala -hanketta, jossa hahmotetaan, rakennetaan ja vahvistetaan yhteisiä vastuullisia toimintatapoja.

Tilaisuuden puhujavieraina olivat artisti Jesse Markin, saksofonisti ja musiikintekijä Linda Fredriksson, Yle X:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen ja toimittaja Maryan Abdulkarim. Tilaisuuden moderoi Vastuullinen musiikkiala -hankkeen projektipäällikkö Helmi Saksala.