Tietopankki

Ammattiliitto kieltää jäseniään hakemasta tietyn työnantajan palvelukseen. Hakusaarto on pätevä syy työstä kieltäytymiselle. Jos olet työtön työnhakija, voit jättää hakematta työvoimaviranomaisen tarjoamaa ja saarron piirissä olevaa työtä. Karenssia ei tällöin aseteta.

Ammattiliiton maksama korvaus ansionmenetyksestä lakossa oleville jäsenille. Lakkoavustusta haetaan liiton sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Liiton hallitus päättää lakkoavustuksen määrän lakkokohtaisesti. Avustus on veronalaista tuloa.

Liiton hallitus määrittelee lakkorajat eli sen, mitä töitä ja työpaikkoja lakko koskee. Työtaisteluilmoituksessa eli lakkovaroituksessa ilmoitetaan työt, joita lakko koskee. Kyseisiä töitä ei tehdä – riippumatta siitä, onko työn tekijä liiton jäsen vai ei.

Lakkotoimikunta hoitaa lakkoon liittyviä tehtäviä, muun muassa pitää yhteyttä lakossa olevien työpaikkojen luottamusmiehiin ja yhdyshenkilöihin. Lakkotoimikuntien luonne ja toimialue riippuu aina lakon luonteesta. Lakkotoimikuntia voi olla alueellisia, paikallisia ja työpaikkakohtaisia.

Lakon paikallisjohto nimeää lakkovahdit. Lakkovahdin tehtävä on valvoa lakon toteutumista. Lakkovahti kehottaa lakonalaiseen työhön pyrkiviä pois työpaikalta.

Lakkovaroituksella tarkoitetaan ilmoitusta, joka tulee jättää valtakunnansovittelijalle ja työnantajalle. Ilmoitus on jätettävä kirjallisena viimeistään 14 päivää ennen suunnitellun lakon aloitusta. Siinä määritellään työtaistelun kesto, toteuttamistapa, syyt ja laajuus.

Kun ammattiliitto ja työnantajaliitto molemmat omalta osaltaan pääsevät sopuun uuden työehtosopimuksen sisällöstä, syntyy ns. neuvottelutulos. Liiton hallitus hyväksyy neuvottelutuloksen. Vasta tämän jälkeen voidaan sanoa, että työehtosopimus on syntynyt. Neuvottelutuloksesta ei anneta yksityiskohtaista tietoa ennen sen hyväksymistä.

Poliittinen eroaa työehtosopimukseen kohdistuvasta työnseisauksesta. Poliittinen lakko tai mielenilmaus on laillinen ja niiden ensisijaiset tavoitteet eivät liity työehtoihin, vaan työtaistelulla ja mielenilmauksilla ajetaan poliittisia tai yhteiskunnallisia päämääriä. Työnantaja ei voi kieltää tällaiseen osallistumista työajalla. Se on hyväksyttävä syy poissaololle.

Rikkuri on henkilö, joka tekee lakonalaista työtä tai ei noudata liiton päätöksiä työtaistelusta. Rikkuri voi olla myös muun ammattiliiton jäsen tai järjestäytymätön, joka rikkoo lakkoa.

Sopimukseton tila syntyy, kun työehtosopimus on irtisanottu, sen voimassaolo on päättynyt ja neuvottelut työnantajaliiton kanssa ovat katkenneet.

Tukilakko tarkoittaa lakkoa, jolla osoitetaan tukea jonkin toisen alan tai ammattiliiton lakossa oleville. Tukilakko on laillinen työtaistelutoimenpide, jos tarvittavat ennalta ilmoittamisajat ja muotoseikat täyttyvät.

Työntekijäjärjestön ja työnantajajärjestön (tai yksittäisen työnantajan) välinen sopimus työsuhteen ehdoista.

Työrauhavelvoite sitoo työnantajaa ja työntekijöitä työehtosopimuksen ollessa voimassa. Työ- ja virkaehtosopimuslakien mukaan työ- ja virkaehtosopimuksen voimassa ollessa sopimusosapuolet eivät saa ryhtyä sellaisiin työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat kyseiseen työ- tai virkaehtosopimukseen.

Työsulku on työnantajan toteuttama työtaistelutoimenpide. Työsulku tarkoittaa sitä, että työnantaja estää työntekijöitä pääsemästä työhön, keskeyttää heidän palkanmaksunsa ja julistaa työpaikan suljetuksi niin, että henkilöstö ei pääse tekemään työsulun piirissä olevaa työtä.

Työtaistelu on joukkotoimi, jossa pyritään painostamaan toista neuvotteluosapuolta. Työtaistelukeinoja ovat mm. lakko, ylityö- ja vuoronvaihtokielto, hakusaarto sekä ulosmarssi.

Työtaistelu on painostuskeino. Sitä käytetään esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden aikana, jos sopimukseen ei päästä.

Työtaisteluoikeus kuuluu Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaaman ammatillisen järjestäytymisvapauden suojan piiriin.

Lakko-oikeus on yleismaailmallinen ja hyväksytty työntekijöiden perusoikeus.

Valtakunnansovittelija sovittelee työriitoja ja auttaa osapuolia löytämään ratkaisun umpikujaan ajautuneessa neuvottelutilanteessa. Valtakunnansovittelija kutsuu osapuolet neuvotteluun ja siihen on liittojen osallistuttava.

Valtakunnansovittelija kuulee molempia osapuolia ja tekee sovintoesityksen. Sovintoesitys menee työnantajaliiton ja ammattiliiton päättäviin elimiin käsiteltäväksi. Sovintoesitys tulee hyväksyä tai hylätä sellaisenaan. Sovintoesitys on salainen, niin kauan, kuin hallinnot sitä käsittelevät.

Ulosmarssi on painostustoimenpide, jossa työntekijät keskeyttävät työnsä ja poistuvat työpaikalta, yleensä melko lyhyeksi ajaksi.

Keskusjärjestöjen yhdessä sopima laaja lakko.

Ylityökiellon aikana työntekijät noudattavat säännöllistä työaikaa, mutta eivät tee ylityötä tai lisätyötä. Ylityökieltoon voidaan liittää myös vuoronvaihtokielto. Vuoronvaihtokielto tarkoittaa sitä, että työtä tehdään suunniteltujen työvuorolistojen mukaisesti eikä vuoroja työnantajan pyynnöstä vaihdeta, ellei siihen ole perusteltua syytä. Ylitöiden tekeminen lopetetaan.