Muusikkojen liitto

Yhdistyksen nimenä on Suomen Muusikkojen Liitto ry. Yhdistyksen
toiminta-alueena Suomi ja kotipaikkana Helsingin kaupunki.
Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto.
Liiton nimi on ruotsinkielisenä Finlands Musikerförbund rf ja
englanninkielisenä Finnish Musicians’ Union.

Liiton tarkoituksena on edistää:

Liiton tarkoituksena on edistää:

• jäsenyhdistystensä jäsenten työn tekemisen ehtoja, edellytyksiä ja olosuhteita;
• sekä sosiaaliturvaa;
• ammatillista järjestäytymistä;
• uusien työpaikkojen ja työtilaisuuksien syntymistä ja olemassa olevien säilyttämistä; sekä
• ammatillisia valmiuksia ja yhteisöllisyyttä.

 Liitto:

• toimii jäsenyhdistystensä valtakunnallisena yhdyssiteenä;
• harjoittaa aktiivista kulttuuri- ja työmarkkinapolitiikkaa;
• valvoo jäsenyhdistystensä jäsenten muusikontyöhön liittyviä etuja Suomessa; sekä
• avustaa jäsenyhdistystensä jäsenten tekijänoikeuslainsäädäntöön perustuvientaiteilijaoikeuksien valvomisessa ja oikeuksia koskevien sopimusten tekemisessä.

Tarkoitus toteutetaan:

• muusikkojen, laulajien tai näihin verrattavissa tai läheisesti liittyvissä ammateissatyöskentelevien yhteenliittymisellä sekä yhteistoiminnalla koti- ja ulkomaisten liittojen jamuiden järjestöjen kanssa;
• neuvottelemalla työehto- ja palkkasopimuksia sekä muita kollektiivisia sopimuksia javalvomalla niiden noudattamista;
• antamalla suosituksia ja ohjeita ammatilliseen edunvalvontaan liittyvissä asioissa;
• perustamalla ja kartuttamalla liiton tarkoitusta palvelevia rahastoja;
• osallistumalla liiton tarkoitusta palvelevien yhdistysten, säätiöiden ja yhteisöjen toimintaanja hallintoon;
• ylläpitämällä liiton toimistoa;
• harjoittamalla ammatillista tiedotus- ja muuta valistustoimintaa; sekä
• harjoittamalla ammattimaisen esittävän säveltaiteen yleistä edistämistoimintaa.

Toimintaansa varten liitto:

• kerää jäsenmaksuja;
• voi harjoittaa sijoitustoimintaa;
• voi harjoittaa kustannustoimintaa ja muuta mediaviestintää;
• voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä;
• voi hankkia ja omistaa kiinteistöjä ja huoneistojen hallintaan oikeuttavia oikeuksia;
• voi toimia omistajana tai osaomistajana yrityksissä, joiden toiminta tukee liiton tarkoitusta.

Liiton jäseniksi voi liiton hallitus hyväksyä näiden sääntöjen 2 §:ssä mainituissa ammateissapalkansaaja- tai yrittäjäasemassa toimivien ja näihin ammatteihin opiskelevien henkilöidenmuodostamat rekisteröidyt yhdistykset, jotka hyväksyvät liiton tarkoituksen ja sitoutuvatnoudattamaan liiton sääntöjä, päätöksiä ja sopimuksia.

Jäsenyhdistyksestä käytetään jäljempänä nimitystä osasto.

Osastojen tulee noudattaa liittokokouksen ja liiton hallituksen päätöksiä ja kaikin puolinvalvoa ja suojata liiton etuja.

Osaston tulee saada säännöilleen ja niiden muutoksille liiton hallituksen vahvistus.

Osastolla on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai senpuheenjohtajalle taikka myös suullisesti liittokokouksen pöytäkirjaan. Jäsensuhde lakkaailmoituksen jättöpäivää seuraavan vuosineljänneksen lopusta.

Osaston eroamispäätös on tehtävä samassa järjestyksessä kuin säännöissä on määrätty sen purkamisesta.

Osasto voidaan erottaa liitosta, jos se:

• toimii liiton tarkoitusta vastaan,
• vahingoittaa liiton toimintaa tai toimii näiden sääntöjen, liittokokouksen tai liiton hallituksenpäätösten vastaisesti, eikä kehotuksesta huolimatta lopeta sellaista toimintaa,
• laiminlyö jäsenmaksuvelvoitteensa tai
• ei liiton hallituksen kehotuksesta huolimatta erota sellaista jäsentä, joka toimii liiton jaosaston sääntöjen, liittokokouksen tai liiton hallituksen päätösten vastaisesti.

Osaston erottamisesta päättää liiton hallitus. Erottamispäätöksestä osasto voi esittäätyytymättömyytensä liittokokoukselle, jolloin sen on tehtävä kirjallinen valitus liittokokoukselleja toimitettava se hallitukselle 30 päivän kuluessa hallituksen päätöksen tiedoksisaamisesta.Valituksen käsittelee varsinainen liittokokous, jolla on lopullinen päätösvalta osastonerottamista koskevassa asiassa.

Eronnut tai erotettu osasto menettää kaikki jäsenyyteen perustuvat oikeutensa liitossa.Samoin raukeavat kaikki osaston velvollisuudet liitossa lukuun ottamatta sen maksettavaksierääntyneitä tai määräaikaan sidottuja maksuja. Liitto ei ilman nimenomaista sitoumustavastaa eronneen tai erotetun osaston veloista.

Liiton kunniajäseneksi voidaan hallituksen ehdotuksesta kutsua sekä osastoihin kuuluvia ettäniiden ulkopuolella olevia henkilöitä, jotka ovat erityisen ansiokkaasti toimineet liitontarkoituksen toteuttamiseksi. Perusteltu ehdotus on jätettävä liittokokouksen ratkaistavaksi.

Varsinainen liittokokous, joka on liiton ylin päättävä elin, ellei näissä säännöissä ole toisinmäärätty, pidetään vuosittain touko-syyskuussa hallituksen määräämässä paikassa jamääräämänä ajankohtana.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai milloinvähintään viisi osastoa, joiden yhteinen jäsenmäärä on vähintään yksi kuudesosa (1/6) liitonosastojen yhteenlasketusta jäsenmäärästä, sitä osaston kokouksen päätöksellä kirjallisestinimetyn asian käsittelyä varten hallitukselta pyytää, jolloin liittokokous on pidettävä kahdenkuukauden kuluessa siitä, kun hallitus on saanut asiasta tiedon.

Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään vain ne asiat, joita varten kokous on kutsuttu.

Varsinaisesta liittokokouksesta tulee hallituksen antaa osastoille kirjallinen ennakkoilmoitusvähintään 3 kuukautta aikaisemmin sekä samanaikaisesti ilmoittaa siitä liiton lehdessä.Ennakkoilmoituksessa on osastoille ilmoitettava, montako edustajaa kukin osasto onoikeutettu kokoukseen lähettämään.

Varsinainen kokouskutsu, jossa on ilmoitettava kokouksessa käsiteltävät asiat, on toimitettava osastoille kirjallisesti viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta.

Liittokokouksessa on äänioikeus osastojen valitsemilla, asianmukaisesti valtuutetuillaedustajilla, joiden lukumäärän määrää niiden osaston jäsenten määrä, jotka ovat suorittaneetjäsenmaksun kokouskutsun ennakkoilmoitusta edeltävän vuosineljänneksen loppuunmukaan luettuna ne jäsenet, jotka sääntöjen mukaan on vapautettu jäsenmaksusta.

Osastoa voi edustaa liittokokouksessa yksi edustaja kutakin alkavaa 100 osaston jäsentäkohti. Osaston kokousedustajien määrä on kuitenkin enintään puolet kokouskutsunennakkoilmoitusten osoittamasta kokousedustajien yhteismäärästä.

Edustajalla on oikeus käyttää yhtä edustamaansa osaston äänimäärään sisältyväävaltakirjaääntä.

Hallituksen jäsen ei voi toimia liittokokousedustajana. Liittokokousedustajan tulee ollaedustamansa osaston jäsen. Jos tämä edellytys lakkaa, päättyy asianomaisenliittokokousedustajan oikeus edustaa osastoa. Tässä samoin kuin siinä tapauksessa, ettäliittokokousedustaja on estynyt osallistumasta liittokokoukseen, tulee hänen tilalleen 1.yleisvarajäsen ja, ellei hänkään voi osallistua kokoukseen, aina seuraava yleisvarajäsen siinäjärjestyksessä kuin heidät on nimetty.

Hallituksen jäsenillä ja liiton palveluksessa olevilla toimihenkilöillä on liittokokouksessa puhe-ja läsnäolo-oikeus, mutta ei esitys- eikä äänioikeutta.

Osastojen tulee toimittaa edustajiensa valtakirjat liiton hallitukselle ennen liittokokousta.

Oikeus esityksen tekemiseen liittokokoukselle on osaston varsinaisella jäsenellä, osastonjohtokunnalla sekä liiton hallituksella.

Asioista, jotka osaston jäsen haluaa liittokokouksen käsiteltäväksi, on jäsenen tehtäväkirjallinen esitys osaston johtokunnalle vähintään 10 viikkoa ennen liittokokouksenalkamispäivää. Johtokunnan tulee lähettää esitykset ja niistä antamansa lausunnot sekäomat mahdolliset esityksensä viimeistään kaksi kuukautta ennen liittokokousta liitonhallitukselle.

Liiton hallitus toimittaa esitykset niistä antamine lausuntoineen osastoille viimeistään kolme viikkoa ennen liittokokousta varsinaisen kokouskutsun yhteydessä.

Äänestys liittokokouksessa on avoin, ellei suljettua äänestystä pyydetä. Äänestyksessäratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Ääntenmennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Yhdistyslain 23 §:ssä mainituista asioista ei voida päättää, ellei niistä ole varsinaisessakokouskutsussa ilmoitettu.

Liiton sääntöjen muuttaminen edellyttää lisäksi 2/3 enemmistöä liittokokouksessa annetuistaäänistä.

Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

• valitaan liittokokouksen puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa toimikaudeksi, jokaalkaa valinnasta ja päättyy valintaa järjestyksessä seuraavaan neljänteen varsinaiseenliittokokoukseen, sihteerit, pöytäkirjan tarkastajat sekä ja muut toimihenkilöt,
• esitetään hallituksen vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto,
• päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta,
• päätetään niistä toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai alijäämäantaa aihetta,
• päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,
• päätetään kulumassa olevan toimintavuoden toimintasuunnitelman sekä tulo- jamenoarvion vahvistamisesta ja seuraavan toimintavuoden alustavan toiminta- jataloussuunnitelman hyväksymisestä,
• päätetään jäsenmaksusta, jonka osaston jäsenet suorittavat liitolle sekä osastollepalautettavan jäsenmaksuosuuden suuruudesta,
• päätetään tarpeen mukaan ylimääräisen jäsenmaksun perimisestä, mikäli erityiset syyt sitävaativat; ylimääräinen jäsenmaksu ei saa kuitenkaan nousta suuremmaksi kuin varsinainenjäsenmaksu,
• valitaan liiton hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi javarapuheenjohtajat toimikaudeksi, joka alkaa valinnasta ja päättyy valintaa järjestyksessäseuraavaan neljänteen varsinaiseen liittokokoukseen. Muut hallituksen jäsenet valitaanneljän vuoden toimikaudeksi 19 §:stä ilmenevää erovuorojärjestelmää noudattaen.
• valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heidän varahenkilönsä neljäksi seuraavaksi vuodeksi,
• päätetään muista kokoukselle sääntöjen määräämässä järjestyksessä esitetyistä asioita.

Kokouskutsu hallituksen koolle kutsumaan ylimääräiseen liittokokoukseen on toimitettava osastoille viimeistään kuukautta enKokouskutsu hallituksen koolle kutsumaan ylimääräiseen liittokokoukseen on toimitettavaosastoille viimeistään kuukautta ennen kokousta. Osastojen aloitteesta edellä 8 §:n mukaankoolle kutsuttavassa ylimääräisessä liittokokouksessa liiton hallituksen on toimitettavaosastoille kirjallinen kokouskutsu kuukauden kuluessa siitä, kun hallitus on saanut tiedon 8§:n mukaisesta osastojen pyynnöstä. Kokouskutsun yhteydessä osastoille on toimitettavaylimääräiselle liittokokoukselle tehdyt esitykset lausuntoineen.

Ylimääräisen liittokokouksen kulusta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä varsinaisestaliittokokouksesta on näissä säännöissä mainittu.

Jos hallituksen jäsenten lukumäärä vähenee alle 25 §:ssä mainitun määrän, liittokokous voitäydentää hallitusta korvattavan jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Liittokokous voi velvoittaa hallituksen asettamaan toimikuntia ja työryhmiä valmistelemaanerityisiä asioita.

Liittokokous päättää hallituksen esityksestä liiton kuulumisesta koti- tai ulkomaisiintyömarkkinoiden keskusjärjestöihin.

Liitokokousedustajien matka- ja päivärahakorvaukset suoritetaan liiton varoista verohallinnonkulloisenkin matkakustannusten korvaamista koskevan päätöksen mukaisesti.

Liiton asioiden hoitajana ja lakimääräisenä edustajana toimii hallitus, johon kuuluupuheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja kymmenen muuta jäsentä, jotka varsinainenliittokokous valitsee neljäksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen muista kymmenestä jäsenestäon kahden vuoden välein erovuorossa viisi, siten että ensimmäisenä erovuorossa on viisijäsentä, ensin arvan, sitten vuoron mukaan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankummanvarapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään kuusijäsentä, joista ainakin yhden pitää olla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Hallitus voi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan, johon kuuluu kolmesta viiteen jäsentä.Työvaliokunnan tehtävänä on hallituksen apuna ja valvonnan alaisena valmistella hallituksenkäsittelyyn tulevia asioita, huolehtia hallituksen päätösten täytäntöönpanosta, hoitaajuoksevia asioita ja muita hallituksen antamia tehtäviä. Hallitus voi lisäksi asettaa työryhmiäja valiokuntia valmistelemaan tiettyjä toimivaltaansa kuuluvia asioita tai asiakokonaisuuksia.

Hallitus voi tehdä päätöksiä tietoverkossa, puhelinkokouksessa tai sähköpostilla tai muutasellaista viestintä käyttäen, joka mahdollistaa hallituksen jäsenten yhteydenpidonpäätöksenteon aikana. 

Hallitus johtaa liiton käytännön toimintaa ja on toimivaltainen kaikissa niissä asioissa, jotkaeivät yhdistyslain tai näiden sääntöjen mukaan kuulu liittokokouksen päätettäviin asioihin.

Hallituksella on yleinen valmisteluvastuu liittokokouksen käsiteltävissä asioissa.

Hallitus ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt, asettaa työvaliokunnan lisäksi muita tarpeelliseksikatsomiaan valiokuntia ja vahvistaa niille toimintaohjeet. Hallituksen kokouksiin kutsutuillaliiton toimihenkilöillä sekä valiokuntien ja toimikuntien edustajilla on hallituksen kokouksissapuheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Hallitus voi päättää liiton omaisuuden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta jakiinnittämisestä sekä lahjoitusten ja avustusten antamisesta. Hallitus voi myös päättää velanottamisesta ja antamisesta sekä antaa takaussitoumuksia. Liiton toimintaan nähdenpoikkeukselliset, taloudelliselta merkitykseltään huomattavat tai yli 100 000 euron suuruisettässä kappaleessa tarkoitetut päätökset on hallituksen alistettava liittokokouksenvahvistettavaksi, elleivät ne perustu aiemman liittokokouksen päätökseen.

Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, jompikumpi hallituksen varapuheenjohtajista, kaksi yhdessä, tai joku heistä yhdessä hallituksen tähän tehtävään nimeämän henkilön kanssa.

Liiton jäsenkuntaa koskevat työ- ja virkaehtosopimukset ja muut kollektiivisetedunvalvontasopimukset solmii liiton hallitus tai hallituksen valtuuttamana ja senmääräämissä rajoissa osasto.

Osastojen esitykset työ- ja virkaehtosopimuksia ja muita kollektiivisiaedunvalvontasopimuksia koskevissa asioissa on saatettava liiton hallituksen tietoon hyvissäajoin ennen sopimusten irtisanomisajan päättymistä.

Liiton hallitus tekee päätökset työ- ja virkaehtosopimusten sekä muiden kollektiivistenedunvalvontasopimusten irtisanomisesta tai entisen jatkamisesta sekä uusistasopimusvelvoitteista huomioon ottaen osastojen ehdotukset.

Mikäli hallitus ei hyväksy neuvottelutulosta työ- tai virkaehtosopimuksesta, se voi järjestäätyötaistelun aloittamisesta neuvoa antavaan jäsenäänestykseen. Jäsenäänestykseen saavatosallistua vain ne osastojen jäsenet, joiden työsuhdetta mahdollinen työtaistelu välittömästikoskee. Hallitus päättää äänestyksen perusteella tarpeellisista toimenpiteistä. Työtaisteluunei voida ryhtyä, ellei vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestykseen osallistuneista olekannattanut työtaistelun aloittamista.

Kaikki suunniteltua tai käynnissä olevaa työtaistelua koskevat tiedot ovat luottamuksellisiaasianomaisen osaston ja hallituksen kesken, eikä niitä saa ilmaista ulkopuolisille ilmanhallituksen lupaa.

Työtaistelun aikana osaston on huolehdittava siitä, että työtaistelun kulkuun ja lopputulokseen vaikuttavat seikat saatetaan hallituksen tietoon.

Hallituksella tai liittokokouksella on oikeus lopettaa työtaistelu, jos se pitää lopettamistatarpeellisena.

Vain hallituksen antamat työtaisteluilmoitukset ovat liiton jäseniä sitovia.

Työtaisteluun joutuneelle osaston jäsenelle maksetaan avustusta. Avustukseen oikeuttavia työtaistelutoiminpiteitä ovat

• liiton hallituksen toimeenpanema lakko;
• hallituksen esittämistä tai hyväksymistä vaatimuksista johtuva työsulku; sekä
• toisen liiton työriidasta aiheutunut lakko tai työsulku, jonka hallitus on päättänyt hyväksyä tai tunnustaa.

Työtaisteluavustusta annetaan jäsenelle, joka on liittynyt osaston jäseneksi vähintään 6kuukautta ennen työtaistelun alkamista ja jolla ei muusta kuin 33 §:ssä mainitusta syystä olejäsenmaksuja suorittamatta. Erityisestä syystä hallitus voi päättää myöntää oikeudentyötaisteluavustukseen 6 kuukautta lyhyemmän jäsenyyden perusteella.

Työtaisteluavustuksen suuruuden päättää liiton hallitus ottaen huomioon työtaistelunlaajuuden ja sen oletetun keston. Hallituksella on oikeus myöntää ylimääräisiä avustuksiaharkinnan mukaan työtaistelussa oleville.

Avustus alkaa kahdeksannesta päivästä lakon alkamisesta, kahdeksas päivä mukaanluettuna, ja sitä suoritetaan, kunnes lakko julistetaan loppuneeksi. Avustuspäiviksi luetaanmyös lauantait ja sunnuntait.

Työtaisteluavustuksen piiriin kuuluva osasto ja sen jäsen ovat velvollisia noudattamaantyötaisteluavustusten jakamista koskevia hallituksen ohjeita ja määräyksiä.

Työtaisteluavustusta haluavan on ilmoittauduttava osastolleen tai liiton toimistolle seitsemänpäivän kuluessa työtaistelun alkamisesta. Mikäli ilmoittautuminen tapahtuu myöhemmin,alkaa jäsenen oikeus avustukseen ilmoittautumispäivästä lukien.

Jos avustusta saava jäsen saa tilapäistä työtä, josta hän saa vähintään avustuksen suuruistapalkkaa, ei hän saa avustusta työssäoloajalta. Työn päätyttyä hän on heti oikeutettuavustukseen.

Osaston jäsen, joka menee työtaistelun alaiseen työhön tai ei noudata liiton hallituksen taiosaston antamia ohjeita, menettää oikeutensa avustukseen ja on vaadittaessa velvollinenmaksamaan takaisin saamansa avustukset.

Mikäli olosuhteet niin edellyttävät, voidaan avustus maksaa asianomaisen avustuksen saajan perheelle.

Hallitus voi järjestää neuvoa antavan jäsenäänestyksen, jos se ennen ratkaisunsa tekoahaluaa saada selville osastojen jäsenten mielipiteet.

Ammattialakohtaiset luottamushenkilöt, joista on sovittu liiton työehtosopimuksissa, valitaan postiäänestyksellä tai sähköisesti. Äänestyksen panee toimeen liiton hallitus, joka nimeäävaalitoimitusta varten viisijäsenisen vaalilautakunnan. Hallitus antaa tarkemmat ohjeetosallistumisesta ja niistä on mainittava vaalikutsussa.

Luottamushenkilövaalit järjestetään parittomina vuosina loka-joulukuun aikana hallituksentarkemmin määräämänä ajankohtana.

Äänestykseen voivat osallistua sellaiset muusikon ammattia harjoittavat osastojen jäsenet,jotka työskentelevät sellaisten työehtosopimusten soveltamispiirissä, joita valittavaluottamushenkilö edustaa ja jotka eivät työskentele päätoimisesti muun työehtosopimuksensoveltamispiirissä muusikkona.

Vaaliin voivat asettaa ehdokkaita sellaiset osastot, joihin kuuluu kulloinkin kysymyksessäolevan työehtosopimuksen soveltamispiirissä työskenteleviä muusikkoja. Ehdokkaiden onpuolestaan oltava henkilöitä, jotka työskentelevät kysymyksessä olevan työehtosopimuksensoveltamispiirissä. Ehdokkaat eivät saa olla vakinaisessa työsuhteessa muusikkona muuntyöehtosopimuksen piirissä.

Vaalin suorittamiseksi hallitus antaa tarkemmat ohjeet. Hallitus määrittelee tarkemminvaalissa äänioikeutettujen piirin ja hyväksyy asetetut ehdokkaat. Vaalin toimeenpanosta jakäytännön järjestelyistä vastaa ja sitä valvoo hallituksen valitsema vaalilautakunta. Vaaliinmahdollisesti liittyvät valitukset tai erimielisyydet ratkaisee liiton hallitus.

Luottamushenkilövaalit ovat enemmistövaaleja. Vaalijärjestyksen ja sen mahdollisetmuutokset vahvistaa liittokokous.

Varsinainen liittokokous määrää sen jäsenmaksun, jonka jäsenet suorittavat liitolle sekäosastolle palautettavan osuuden suuruuden. Jäsenmaksun perimisen yhteydessä voidaanperiä työttömyyskassan ja sairauskassan jäsenmaksu.

Liitto suorittaa sille tilitetyistä jäsenmaksuista osastojen osuuden jäsenmaksuistaneljännesvuosittain.

Ensimmäinen vuosineljännes alkaa tammikuun 1. päivänä.

Osaston jäsen on vapautettu jäsenmaksusta siksi ajaksi, jonka hän on suorittamassaasevelvollisuutta tai äitiys- ja vanhempainlomalla, kuitenkin enintään yhdeksi vuodeksi.

Jäsenmaksua ei myöskään peritä liiton kunniajäseniltä eikä jäseniltä, jotka 31.12.1994 mennessä ovat saavuttaneet vapaajäsenyyden.

Liiton hallitus voi myöntää osaston jäsenelle vapautuksen 28 §:ssä määrätystäjäsenmaksusta määräajaksi pitkäaikaisen sairauden, työkyvyttömyyden tai muun vastaavanpainavan syyn perusteella. Vapautus voi kestää enintään yhden vuoden ja se voidaanmyöntää vain ajalle, jolta hakijalle ei makseta muusikontyöstä lain tai sopimuksen perusteellapalkkaa

Liiton sijoitusomaisuus on sijoitettava huolellisesti ja tavalla, joka tukee liiton toimintaa.

Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilintarkastajien tehtävistä on voimassa mitätilintarkastuslaissa on säädetty. Tilintarkastajien tulee antaa hallitukselletilintarkastuskertomuksensa vähintään kaksi viikkoa ennen varsinaista liittokokousta.

Liiton purkamispäätös on tehtävä kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistäkahdessa perättäisessä liittokokouksessa.

Liiton varat saadaan tällöin käyttää viimeisen liittokokouksen päätöksen mukaisestiainoastaan liiton tarkoituksen edistämiseksi.

Näiden sääntöjen tulkitsemisesta johtuvat erimielisyydet ratkaisee liiton hallitus, jonkapäätökseen voidaan hakea muutosta liittokokoukselta.