Näin vaikutamme

Muusikkojen liiton Digitaalinen klubi -hankkeessa kehitettiin G Livelab -konseptia. Vuosina 2022–25 käynnissä ollut hanke rahoitettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rakennetuella, jolla edistetään kulttuuri- ja luovien alojen palveluiden sekä tuotanto- ja toimintamallien uudistamista ja digitalisaatiota. Rakennetuki oli Euroopan unionin rahoittama.

Digitaalinen klubi –hankkeessa luotiin ja pilotoitiin digitaalista klubikonseptia. Tavoitteena oli rakentaa digitaalinen ohjelmisto- ja sisältöpaketti, joka kattaa G Livelab -konseptin keskeiset elementit:

• digitaalinen asiakaskokemus
• liiketoimintatyökalut ja -ohjelmistot
• tekninen infrastruktuuri, johon kuuluvat ääni-, valo- ja tuotantotekniikka sekä
• tilaspesifikaatiot, jotka sisältävät tilasuunnittelun, akustoinnin ja ilmanvaihdon.

Hankkeessa tuotiin G Livelab –klubien edistyksellinen konsepti digitaaliseen muotoon.

Tavoiteltava lopputulos on huippuluokan musiikkiklubikonsepti, jonka toiminta on optimaalista niin yleisön, esiintyjien kuin työntekijöiden näkökulmasta. Tavoitteena oli myös edistää koko toimialan kehittymistä ja uudistumista pidemmällä aikavälillä hankkeen tuloksia hyödyntämällä. Konsepti ja klubitoteutukset ovat monistettavissa ja toistettavissa – muuallakin kuin Suomessa.

Digitaalinen klubi -hankeraportti

Muusikkojen liiton ja Helsingin Muusikot ry:n Kaikkien orkesteri -hankkeessa tuotettiin materiaaleja orkesterilaitoksen ja orkesteritoiminnan tukemiseksi. Hankkeen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä orkestereiden toiminnasta sekä niiden tuottamista hyvistä vaikutuksista kuntiin.

Lue kaikki hanketta käsittelevät artikkelit täältä.

Vuoden 2025 loppuun päättynyt Mielenterveyden työkalupakki -hanke edisti työpaikkojen ja työyhteisöjen valmiuksia vahvistaa ja tukea mielenterveyttä osana työkykyä. Yhtenä hankkeen erityisenä painopistealana ovat olleet taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alat. Näillä aloilla toimivien itsensätyöllistäjien ja freelancereiden mielen hyvinvointiin tarjottiin hankkeessa eri tavoin tukea ja keinoja eri puolilla Suomea.

Muusikkojen liitto oli Työterveyslaitoksen vetämän hankkeen yhteistyökumppani yhdessä Taiteen edistämiskeskus Taiken ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Temen kanssa. Muusikkojen liitosta hankkeessa työskenteli freelance-asiantuntija Jaakko Kämäräinen. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore toimi hankkeen yhteistyökumppanina vuosina 2023–24. 

Valmennus- ja vertaisryhmien pohjalta valmistui Vahvistin-malli 

Hankkeen valmennus- ja vertaisryhmiin osallistui yhteensä noin kaksisataa henkilöä, joista suurin osa oli taiteilijoita. Valmennus- ja vertaisryhmistä tehty tutkimus osoitti niiden myönteiset vaikutukset osallistujien koettuun työkykyyn ja pystyvyysuskoon. Valmennus- ja vertaisryhmätoiminnan ja tutkimustiedon pohjalta hankkeen asiantuntijat kehittivät Vahvistin-vertaisryhmämallin. 

Vahvistin-vertaisryhmämalli on tarkoitettu taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen itsensätyöllistäjien, freelancereiden, apurahansaajien ja yksinyrittäjien työkyvyn edistämiseen. Matalan kynnyksen malli ohjaa ryhmää eteenpäin teemojen ja tehtävien avulla. Vahvistin on suunnattu mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja voimavarojen vahvistamiseen. Sitä voivat hyödyntää niin itseohjautuvat ryhmät kuin esimerkiksi alan järjestöt ja yhdistykset.  

Työhyvinvointipäivät toivat iloa 

Hankeen aikana järjestettiin yhteensä yhdeksän työhyvinvointipäivää taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammattilaisille eri puolilla Suomea. Työhyvinvointipäivät oli suunnattu erityisesti freelancereille ja itsensätyöllistäjille. Ne kokosivat yhteensä satojen osallistujien joukon työkyvyn tukemisen keinojen, verkostoitumisen sekä virkistymiseen ja palautumiseen liittyvän ohjelman äärelle.   

Freelancerit ja itsensätyöllistäjät tarvitsevat tukea hyvinvoinnilleen

Mielenterveyden työkalupakki -hankkeessa järjestetty toiminta toi näkyväksi mielen hyvinvoinnin tuen tarpeen taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla. Hankkeen myötä freelancereiden hyvinvointia tukevat palvelut ovat vahvistuneet ja vakiintuneet kahdessa mukana olleessa ammattiliitossa, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitossa ja Muusikkojen liitossa.  

”Toimintakulttuurin muutos, jossa työkyvyn tuki ja työssä jaksaminen nähdään laajemmin luovan työn keskeisenä edellytyksenä, vaatii tuen tarpeen tunnistamista ja tunnustamista. Muutos on hidasta, mutta tämä hanke on toiminut merkittävänä tekijänä kohti tuota kulttuurin muutosta”, sanoo Heidi Naakka Temestä.  

”Taiteen edistämiskeskuksessa työskennellään laaja-alaisesti taiteilijoiden työhyvinvointia edistävien asioiden parissa. Mielenterveyden työkalupakki -hankkeesta olemme saaneet paljon oppia ja edistämme jatkossakin hankkeessa kehitetyn Vahvistin-mallin tunnettuutta, sekä sen mahdollisuuksia toimia taiteilijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden työelämän hyvinvointia tukevana ratkaisuna. Lisäksi työskentelemme jatkossakin taiteilijoiden toimeentuloon ja sosiaaliturvaan liittyvien kysymysten parissa”, sanoo Susanna Mäki-Oversteyns Taikesta. 

Tutkimustietoa ja Mieliala-radio-ohjelma

Hankkeen aikana tehty laaja rekisteritutkimus osoitti, että kuten muillakin aloilla, myös taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla mielenterveysongelmien esiintyvyys on lisääntynyt. Taiteilijoiden työhyvinvointi vaihtelee Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja Taiteen edistämiskeskuksen barometritutkimuksen mukaan ikäryhmittäin ja taiteenaloittain, ja lisäksi siihen vaikuttavat esimerkiksi huoli toimeentulosta ja toisaalta työn koettu merkityksellisyys. 

Hankkeen aikana tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin taiteen ja kulttuurin ammattilaisten työpolkuja ja hyvinvointia. Tutkimus julkaistaan myöhemmin. 

Hankkeen teemoista keskusteltiin myös Radio Helsingin Mieliala-radio-ohjelmassa. Keskusteluissa käsiteltiin taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan työhön, työhyvinvointiin ja laajemmin työelämään liittyviä ilmiöitä yhteensä neljän tuotantokauden ajan psykologi Marjukka Laurolan ja työnohjaaja, muusikko Jaakko Kämäräisen johdolla. 

Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakki -hanke on osa Työelämän mielenterveysohjelmaa. Hankkeen rahoitus tulee Suomen kestävän kasvun ohjelmasta EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Taiteen edistämiskeskus, Muusikkojen liitto ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto.  

SKAALA oli Muusikkojen liiton ja Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry:n (SOA) yhteistyössä toteuttama hanke, jonka ensimmäisessä osiossa selvitettiin koronapandemian vaikutuksia elävän musiikin toimialalle. Sen jälkeen alkaneen SKAALA-jatkohankkeen tavoitteena oli kehittää freelancemuusikkojen työhyvinvoinnin tukirakenteita.

Hanke oli osa valtion rahoittamaa TYÖ2030-työelämän kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena oli luoda toimivampaa dialogia ja parempaa työhyvinvointia suomalaiseen työelämään. SKAALA-hanke tarjosi erityyppisiä palveluita vastaamaan pandemia-ajan jälkeisiin tarpeisiin sekä loi tietoa ja aloitteita kulttuuri- ja tapahtuma-alan työhyvinvointirakenteiden kehittämiseksi.

Muusikkojen liiton, Suomen Musiikintekijöiden ja Autiosaari Oy:n Vastuullinen musiikkiala -hanke vuosina 2021–22 keskittyi niin alan sosiaaliseen kuin ekologiseen vastuullisuuteen. Hankkeen puitteissa järjestettiin syksyllä 2021 kaksi keskustelutilaisuutta: Kohti yhdenvertaisuutta ja Kohti ekologisuutta. Aiheista keskustelivat musiikkialan ammattilaiset, vastuullisuusasiantuntijat ja median edustajat.

Keväällä 2022 toteutettiin yhdessä muiden alan järjestöjen ja toimijoiden kanssa laaja kyselytutkimus sosiaalisesta yhdenvertaisuudesta musiikkialalla.

Katso keskustelutilaisuuksien tallenteet alta!

Kohti yhdenvertaisuutta

Annetaanko kaikille äänille tilaa yhteisössämme? Pyritäänkö jotakuta hiljentämään tai muuttamaan? Heitetäänkö harjoituksissa, orkesterimontussa tai keikkabussissa seksististä tai rasistista läppää?

Kohti yhdenvertaisuutta -tilaisuudessa nousivat esiin paitsi puhujien omat kokemukset myös konkreettiset tavat edistää musiikkialalla oikeudenmukaisempaa ja turvallisempaa toimintakulttuuria, jossa kaikille on tilaa, ja jossa minkäänlainen syrjintä ei ole sallittua. Keskustelemassa olivat artisti Jesse Markin, saksofonisti ja musiikintekijä Linda Fredriksson ja YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen. Keskustelua kommentoi toimittaja Maryan Abdulkarim ja moderoi Vastuullinen musiikkiala -hankkeen projektipäällikkö Helmi Saksala.

Kohti ekologisuutta

Mitä ekologinen kestävyys tarkoittaa musiikin ammattilaisten näkökulmasta? Miten jokainen yksilö ja toimija voi osaltaan hillitä ilmastonmuutosta?

Kohti ekologisuutta -keskustelutilaisuudessa nostettiin esiin ideoita ja toimia, joilla musiikkialan tuottamaan hiilijalanjälkeen ja muihin ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa myönteisellä ja tarpeetonta kuormitusta ennalta ehkäisevällä tavalla. Aiheista keskustelemassa olivat Apocalyptica-yhtyeen rumpali Mikko Sirén, ympäristöjuristina toiminut musiikintekijä Lumi Ollila ja Flow Festivalin tuotantopäällikkö ja We Jazz -festivaalin toiminnanjohtaja Katariina Uusitupa. Keskustelua kommentoi Positive Impactin toimitusjohtaja ja vastuullisten tapahtumien asiantuntija Elina Levula. ​Moderaattorina toimi Vastuullinen musiikkiala -hankkeen projektipäällikkö Helmi Saksala.