Muusikkojen liiton ja Suomen ohjelmatoimistot ja agentit (SOA) ry:n SKAALA-jatkohankkeen tavoitteena oli kehittää freelancemuusikkojen työhyvinvoinnin tukirakenteita. Hanke tarjosi pilottiluontoisesti neljää erilaista henkistä hyvinvointia edistävää, maksutonta palvelua, joiden arvioitiin vastaavan alan tarpeisiin. Palvelut koostuivat terapiakäynneistä ja henkisen hyvinvoinnin kartoituksista, ryhmä- ja yksilötyönohjauksesta sekä ryhmämuotoisesta psyykkisestä valmennuksesta. Palvelut tuotettiin yhteistyössä urheilijoiden ja taiteilijoiden henkiseen hyvinvointiin erikoistuneen UTHA oy:n kanssa.

 Lisäksi hanke järjesti marraskuussa 2022 luovien alojen freelancereille maksuttoman Freelancer – itsensä johtaja -hyvinvointipäivän, joka sisälsi koulutuksia ja luentoja itsensä johtamisen ja työhyvinvoinnin ylläpitämisen teemoista. Tapahtumaan osallistui noin sata luovan alan freelanceria.

Palvelut suunnattiin elävän musiikin vapaalla kentällä toimiville freelancemuusikoille, jotka työllistyvät keikkaluontoisissa töissä. Freelancetyö koostuu usein erilaisista pätkätöistä, jolloin freelancemuusikoilla voi olla vuoden aikana useita eri työnantajia. Tästä syystä freelancerit jäävät usein työllistävien organisaatioiden tarjoamien työterveys- ja työhyvinvointipalvelujen ulkopuolelle.

Positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin – palveluille suuri tarve

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2022 tarjottiin yksilöille suunnattuja Pää pinnalle – ja Kokonaistilanteen kartoitus -palveluja. Yksilöpalveluihin haki yhteensä 54 freelanceria, joista 20 pääsi niiden piiriin. Hankkeen toinen vaihe käynnistyi syksyllä 2022, jolloin yhtyeille tarjottiin työnohjausta sekä henkistä valmennusta. Työnohjaukseen otettiin neljä ja henkiseen valmennukseen kolme ryhmää.

Tulokset osoittivat, että hyvinvointia tukeville palveluille on suuri tarve ja kysyntä freelancemuusikkojen keskuudessa. Osallistujille teetettyjen kyselyjen perusteella havaittiin, että jo lyhyillä interventioilla oli positiivisia vaikutuksia osallistujan kokemukseen omasta työhyvinvoinnista.

Yksilöinterventioissa huomattiin, että viiden psykologikäynnin jälkeen henkisen hyvinvoinnin kokemus lisääntyi ja pahoinvoinnin kokemus väheni. Lisäksi kokemus haasteiden vaikutuksesta omaan suoriutumiseen laski. Samoin ohjatuissa, ryhmämuotoisissa palveluissa – eli työnohjauksessa ja luovan suorituskyvyn valmennuksessa – huomattiin viiden käynnin jälkeen, että osallistujat olivat edenneet kohti tavoitteitaan ja kehittyneet ammatillisesti.

Matalan kynnyksen palveluilla ennaltaehkäistään työkyvyn aleneminen

Ennalta ehkäisevillä, matalan kynnyksen henkisen hyvinvoinnin palveluilla katsottiin voitavan ehkäistä pidempiaikaisia työkyvyn alenemisia sekä tarjota työkaluja omassa työssä kehittymiseen aloille, jotka erityisesti työllistävät freelancereita. Hankkeen tulokset osoittivat, että vastaavanlaisia palveluja tulisi olla tarjolla myös jatkossa kulttuuri- ja tapahtuma-alan freelancereille. Painotuksen tulisi olla erityisesti matalan kynnyksen palveluissa. Hankkeen toteuttaman pilotin puitteissa palveluja oli mahdollista tarjota vain pienelle joukolle freelancereita.

Tällä hetkellä kulttuuri- ja tapahtuma-alan freelancerien hyvinvoinnin tukirakenteet ovat puutteelliset. Palvelujen tarjoaminen kaikille freelancereille edellyttää aktiivista yhteistyötä kulttuurialojen järjestöjen ja valtionhallinnon välillä sekä työhyvinvoinnin rakenteellisten haasteiden purkamista.