Aloitin hiljattain MESin toimarin tehtävässä, ja kun tarjoutui mahdollisuus kirjoittaa tämä kolumni, niin ajatellaan nyt aluksi hetki ääneen aiheesta Soitinpankki. Olen pian parinkymmenen vuoden eri kulttuurialojen juristipäivätyöurasta huolimatta edelleen hyvin aktiivinen useamman soittimen soittaja itsekin, joten aihe väistämättä kiinnostaa myös henkilökohtaisesti hyvin paljon.
Lyhyesti pohjalle pieni faktakatsaus kontekstiin, jossa otsikkoaiheesta keskustellaan, eli mikä MES on ja mitä se tekee: MES eli Musiikin edistämissäätiö on ESEKin ja LUSESin toimintoja vuodesta 2012 yhdistänyt ja siis vielä suhteellisen nuori säätiötoimija, jonka tehtävä on edistää ja tukea kaikilla keksimillämme mielekkäillä tavoilla kotimaisen musiikin toimintaa ja monimuotoisuutta. Tarkoitustaan säätiö edistää jakamalla monipuolisesti erilaisia tukia sekä ylläpitämällä residenssitoimintaa ja soitinpankkia.
Olisi mahtavaa seuraavaan hengenvetoon todeta, että tätä tarkoitusta varten meillä on myös mielikuvituksellisen suuri määrä rahaa käytössä, mutta kaikille Suomen kulttuurisektoreille valitettavan yhteinen rahoituksen rajallisuus vaikuttaa toimintaan väistämättä nuorella säätiölläkin. Kun tuore hyvitysmaksuleikkausuhka saatiin syksyn 2021 budjettiriihessä torjuttua, säätiön tilanne vaikuttaa kuitenkin suhteellisen vakaalta, vaikka Veikkaus-kriisistä johtuen valtion suunnalta jotain leikkuria ilmeisesti tuleekin. Tilanne on joka tapauksessa tarpeeksi hyvä, että tuoreena kasvona organisaatiossa on mielekästä suunnitella toimintaa niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikajänteellä. Ja säätiön suunnittelujännehän on koulutetun juristin näkökulmasta ja säätiölain hengessä, no, ikuinen.
Soitinpankki edustaa erityisesti sellaista osastoa säätiön toiminnoista, jossa pitkä suunnittelujänne on eduksi. Pankkiin on suhteellisen lyhyessä ajassa kerrytetty ammattilaisten vuokrattavaksi jo suhteellisen näyttävä kokoelma erityisesti kielisoittimia, lisäksi lyömäsoittimia ja jokunen syntetisaattorikin, mutta on helppo nähdä sellaisia mahdollisia tulevaisuuksia, joissa pankki pystyisi laaja-alaisesti palvelemaan hyvinkin monipuolisesti kotimaisia musiikin ammattilaisia laidasta laitaan.
Soitinten ja soittimiin liittyvän laitevuokrauksen edut ovat kiistattomat. Mitä laajemmaksi pankin soitin-, mutta myös vahvistin- ja efektivalikoima pystytään aikojen saatossa kasvattamaan, sitä varmemmin ammattilaisilla on aina levytyksiin ja poikkeuksellisiin konserttitilanteisiin käytössä erikoisimmatkin ratkaisut, joita kaikkien ammattilaisten ei ole mielekästä erikseen omistaa. Toisaalta tämä on ekologista, toisaalta alan laitevalmistajien mahdollisia huoliakin voi varmasti rauhoitella todeten, että hamstraajaksi asti kamadiggareita tulee alalla riittämään, ja keskeiset työvälineet tulevat olemaan soittajilla henkilökohtaisia aina.
Tätä kirjoittaessani Soitinpankkiin ollaan deponoimassa ensimmäiset puhallinsoittimet. Tämä on mainio uusi sivu pankin historiassa.
Soitinpankilla on johtokunta, joka budjetin rajoissa päättää sen toiminnasta ja strategiasta. Jos aihe herättää ajatuksia, älä epäröi olla allekirjoittaneeseen kehitysehdotuksilla yhteydessä. Lupaan viedä terveisiä eteenpäin. Sitä tarkoitusta varten täällä ollaan töissä!
Kolumni on julkaistu Muusikko-lehdessä 5/2021.