Pakon edessä digitaaliseen maailmaan siirtyneet keikat ovat aiheuttaneet monenlaisia tunteita, vaikka paluu fyysisiin tapahtumiin näkyy jo horisontissa. Kuitenkin esimerkiksi hybriditapahtumat ovat edelleen mahdollisuus, kunhan niiden laadusta ja muotoilusta pidetään huolta.
Tutkin alkuvuoden aikana osana ylempää AMK-opinnäytetyötäni livestriimejä ja pidin aiheesta myös työpajoja. Opinnäytetyöni Livelounge: digitaalisen konserttielämyksen parantaminen on nyt luettavissa theseus.fi-palvelusta. Tämän tutkimuksen suurimpina löydöksinä voidaan pitää erilaisten palvelupolkujen tarpeiden kartoittamista ja kaupallisten mahdollisuuksien tuotteistamista.
Kuinka muotoilla hyvä livestriimi?
Tekemällä oppii, mutta selvää on, että perusasioiden on oltava kunnossa alusta lähtien. Viimeisen vuoden aikana toteutettujen livestriimien laatu on vaihdellut suuresti, ja parhaimmatkin tekijät kokevat haluavansa edelleen kehittää palvelujaan. Keikkakokemus on niin kokonaisvaltainen kokemus, että digitaalisen palvelupolun mahdolliset kuopat voivat pahimmillaan olla este yleisön halulle osallistua tapahtumiin.
Jo digitaalinen matka konserttiin voi tarjota itsessään mahdollisuuksia ja elämyksiä. Palvelumuotoilun ja käytettävyyden näkökulmasta parasta on, jos ainakin perusasiat, kuten lipunmyynti, infot ja itse tapahtuma ovat saman katon alla, eikä niinsanotuille digitaalisille harhapoluille eksymiseen ole mahdollisuuksia. Pahimmillaan kuluttaja ei tiedä missä hän on ja toimiiko koko tapahtuma edes oikein, mikä tietysti harmittaa, jos tuotteesta on maksanut.
Kohderyhmien tuntemus korostuu
Livestriimaustapahtumat ovat entistäkin segmentoituneempia kohderyhmiensä suhteen, ja myös markkinoinnin kytkökset itse tapahtumiin korostuvat erilaisella tavalla kuin fyysisten tapahtumien parissa. Suurin kysymys onkin, miten saada juuri kyseisen tapahtuman kohderyhmät innostumaan ja saamaan tapahtumasta irti jotakin erityistä. Oikeiden kohderyhmien löytyessä erilaisten lisäpalveluiden muotoilu on myös helpompaa.
Opinnäytetyöni kehittämistutkimuksessa lisämahdollisuus konserteille on esimerkiksi tuotteiden helpompi oheismyynti: asia, joka pienempien artistien piristynyttä vinyylimyyntiä lukuunottamatta on ollut laskusuuntaista. Esimerkiksi livestriimien odotustilojen yhteyteen rakennettava levykauppa tuo artistin faneille suoran väylän levyn ja muiden vastaavien tuotteiden hankintaan.
Mitä muotoiluun tarvitaan?
Hyvän livestriimin muotoiluun tarvitaan ennen kaikkea siihen tarkoitettu hyvin toimiva alusta, joka varmistaa positiivisia elämyksiä herättävän palvelupolun itse tapahtumaan. Mikäli esimerkiksi yhteisöllisyys on erityisen tärkeää striimin kohderyhmälle, on tähän hyvä tarjota mahdollisuuksia joko suoraan alustan tai sosiaalisen median kautta.
Paljon on myös puhuttu siitä, kuinka digitaalinen maailma jättää toivomisen varaa artistin ja yleisön välillä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Livestriimin yhteyteen voi tarjota lisätuotteena esimerkiksi digitaalista bäkkäri-passia, kun fyysisten konserttien osalta tällainen ei ole yleensä mahdollista kovinkaan monelle.
Mikäli kohderyhmästä on havaittavissa innokkuutta artistin kappaleiden syvempään tuntemukseen, voi tapahtuman yhteydessä tarjota vaikkapa verkkokursseja, joilla opitaan soittamaan kappaleita. Myös tunnettujen keikkapaikkojen tekniikkaan tutustuminen voi olla kiinnostavaa joillekin yleisöille – muun muassa tällaisia ideoita syntyi opinnätetyöni tutkimustyöpajoissa. Ideoissa on myös oivia kaupallisten kumppanuuksien mahdollisuuksia.
Erilaiset kaupalliset yhteistyöt luovat uusia mahdollisuuksia myös konserttien kokonaisvaltaisen elämyksen rakentamisessa. Keikkoihin yleensä liitettävät asiat, kuten ruoka ja juoma voivat olla myös tilattavissa kotiin livestriimin yhteyteen. Tämä edellyttää yhteistyötä eri tahojen kanssa, ja palvelumuotoilun näkökulmasta toki myös saumatonta tilauspalvelua tapahtuman yhteydessä.
Kokemisen kulttuuri luodaan kokeilemalla ja kysymällä
Digitaalinen markkinointi on luonut kohderyhmien tunnistamista helpottavia työkaluja jo vuosien ajan, ja sosiaalinen media antaa mahdollisuuden kysyä yleisöltä heidän tarpeistaan suoraan. Ihmiset eivät välttämättä osaa kertoa mitä haluavat, mutta sitäkin varmemmin sen mitä eivät ainakaan halua.
Livestriimien asema on varmasti jo vuonna 2022 erilainen kuin nyt. Aiemmat haaasteet ja epäonnistumisetkin auttavat kaikkia luomaan entistä parempaa tapahtumien kokemiskulttuuria, jossa digitaalisten tapahtumien mahdollisuudet tulevat paremmin hyödynnetyksi.
Kirjoittaja on gAppin ja Radio Helsingin asiakkuuspäällikkö, joka on vieraillut SKAALA-hankkeessa kertomassa opinnäytteensä tuloksista.
Lue lisää
Lue myös tänä keväänä julkaistu Satu Kaisanlahden opinnäytetyö ”Esiintyjän arvosana striimaukselle 6/10”: Artistien ja muusikoiden striimauskokemukset”.