Music Finlandin tuore tilannekuvapäivitys kertoo, että musiikkialan tulonmenetykset vuonna 2020 voidaan arvioida nyt 254,6 miljoonaan euroon. Suurimmat tappiot koki elävä musiikki, jonka arvo alentui ainakin 243 miljoonalla eurolla. Vuoden 2021 puolella elävän musiikin esitysten rajoitukset ovat jatkuneet edelleen – tuloja ei pääse syntymään ja tappiot kasvavat. Freelancereiden menetykset ovat jo ylittäneet 100 miljoonaa euroa.

Keskeiset vastuuministeriöt freelancereiden koronakriisin kannalta ovat Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) sekä Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), joiden lähestymiskulmat poikkeavat toisistaan. TEM:n vastuulla ovat yritystuet, kun OKM operoi perinteisesti taiteen tukemisen ja apurahojen alueella. OKM tukee merkittävällä tavalla kulttuurialan yhteisöjä, joiden joukossa on myös yrityksiä.

OKM:n hallinnonalalla muun muassa Taiken jakamat tuet ovat olleet merkittäviä alan kannalta, ja niitä on saatu sekä kulttuurialan yhteisöille että freelancereille. Keinot tuen kohdentamiseksi juuri rajoitustoimista eniten kärsiville ovat kuitenkin olleet rajalliset.

”Tukiraha on pulverisoitunut koko kentälle, eikä se siis ole riittävästi kohdentunut pahimmin rajoituksista kärsiville”, sanoo Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen.

Freelancekentällä tukimäärät ovat jääneet menetyksiin verrattuna alhaisiksi.

Menetyksiä ja myönnytyksiä

Musiikkialalla epätyypillinen työ on sääntö eikä poikkeus, ja tämä näkyy nyt freelancereiden ajautumisena sosiaaliturvan väliinputoajiksi. Moni muusikko on esimerkiksi joutunut hakemaan muutosta saamaansa kielteiseen päivärahapäätökseen TE-toimiston virheellisen työvoimapoliittisen lausunnon takia. Freelancereiden ei tule jäädä ilman tarvittavia tukitoimia kankeiden rakenteiden vuoksi.

Rajoitusten tiukentuminen ja jatkuminen sekä käynnissä oleva sulku ovat estäneet työn tekemisen ja uusista työtilaisuuksista sopimisen jo pitkään. Lisäksi freelancerit ovat koronakriisin alusta lähtien joutuneet tekemään alan selviämiseksi myönnytyksiä. Työnteon estyessä työntekijästä ja työnantajasta riippumattomasta syystä työsuhteisella työntekijällä on oikeus saada palkkansa 14 päivältä, mikä ei ole musiikkialalla toteutunut palkanmaksun ollessa mahdotonta käytännössä koko alalla. Myöskään korvauksia ei ole voitu toteuttaa toimeksiantosuhteiden kohdalla force majeure -tilanteessa. Lisäksi kevään 2020 jälkeen force majeureen ei ole välttämättä edes voitu vedota.

”Freelancemuusikko on siis menetysten lisäksi joutunut luopumaan oikeudestaan sellaisiin kompensaatioihin, jotka muilla aloilla ja tyypillisissä työsuhteissa ovat itsestään selviä”, täsmentää Freelancemuusikot ry:n puheenjohtaja Pekka Lehti.

Yksilötukea esitetään

Koronapandemian aiheuttamasta freelancereiden kriisistä käydään jatkuvasti rakentavaa keskustelua musiikkialan ja OKM:n välillä.

”Musiikkialan kärkenä on ollut nyt freelancereiden sekä yksin- ja pienyrittäjien tukeminen”, kertoo Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö.

Musiikkiala on yhdenmukaistanut kolmatta kustannustukea koskevan lausuntonsa Tapahtumateollisuuden kanssa. Toimenpide-ehdotukset ovat seuraavat:

• kohdistetut koronatuet musiikkialan ammattilaisfreelancereille
• kustannustuki, joka edelleen muokataan musiikkialan tarpeisiin ja tilanteeseen sopivaksi
• tuki musiikkialan yksinyrittäjille
• takuutuki tapahtumanjärjestäjille
• pitkän tähtäimen rakennetuki
• musiikki- ja tapahtuma-alan avaaminen hallitussa viranomaisyhteistyössä

Alan ahdinko alkaa olla niin kova, että kärsivällisyys on monella koetuksella.

”Virkamiehet ovat luvanneet esittää yksilötukea freelancereille seuraavassa lisätalousarviossa, mutta aikataulu ei ole vielä tiedossa. Myös tuen määrä on arvoitus”, kertoo Pekka Lehti.

Musiikkiala esittää tukien jakamiskanavaksi alan tukisäätiöitä, joilla on kokemusta tukien jakamisesta ja kohdentamisesta alalla.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko vierailee maanantaina 22. helmikuuta Maria Veitolan luotsaamassa MUSA VAI BISNES -ohjelmassa Radio Helsingissä.

”Toivottavasti Saarikolla on silloin edes jonkinlaisia hyviä uutisia musiikkialan freelancereille”, toivoo Vänttinen.

Työttömyysturva ja yritystuet

Työttömyysturvaan on tehty koronakriisin vuoksi merkittäviä muutoksia, joista osa on edelleen voimassa. Niiden muutosten jatkaminen, jotka sisältyivät kolmikantaisesti sovittuun pakettiin, edellyttäisi jälleen kolmikantaista sopimista, jossa kauppahintana työttömyysturvaparannuksista oli viime kerralla muun muassa lomautusten helpottaminen työnantajalle.

”Tällaisten kauppojen syntyminen edellyttäisi laajaa konsensusta etenkin työntekijä- ja työnantajapuolen välillä, ja sellaista voi olla nyt aiempaa vaikeampi saavuttaa”, Vänttinen arvioi.

Yritystukien kohdentumisessa musiikkialalle ja etenkin niiden ulottumisessa freelancereille asti on ollut melkoisesti toivomisen varaa. Kun esiintymistilaisuudet on viranomaisrajoituksin estetty, yritystukiraha jää yrityksiin eikä valu freelancereille. Se ei kata freelancereiden menetyksiä, vaikka näin on haluttu antaa ymmärtää.

”Vaikka asia on yksinkertainen, tuntuu se olevan päättäjille vaikea ymmärtää: jos esimerkiksi livealan yritys saa tukirahaa, se ei siirry keikkatyötä tekeville, joilla ei ole työtilaisuuksia joista heille maksettaisiin”, avaa Vänttinen.

Menetykset kompensoitava

Pian vuoden ajan jatkunut kriisi on poikkeuksellisen vaikea tilanne, jollaista ei liiton yli satavuotiaan historian aikana ole ennen koettu.

”Muusikkojen liiton jäsenistö, etenkin freelancerit, on osoittanut hämmästyttävää sitkeyttä ja paineensietokykyä”, Vänttinen ihmettelee.

On kuitenkin selviä merkkejä siitä, että voimavarat – sekä taloudelliset että henkiset – alkavat nyt olla loppuun käytetty. Kun elävän musiikin lamauttaneet toimet ovat poliittisia päätöksiä, tulee samojen päätöksentekijöiden ottaa vastuu siitä, että työn ja elinkeinon menettäminen kompensoidaan.

”Koen, että tahtotilaa on, mutta toinen kysymys on se, onko tahtotilaa rohkeisiin ja innovatiivisiin ratkaisuihin vai kaatuuko kaikki esimerkiksi lainsäädännön haasteisiin tai siihen, ettei ole resursseja paneutua eri sektoreiden kompleksisuuteen”, Kaisa Rönkkö pohtii.

Muusikkojen liiton kolmas Korona-apuraha tulossa haettavaksi

Muusikkojen liitto jakoi vuonna 2020 kahdessa erässä yhteensä noin 700 000 € Korona-apurahaa musiikin esittäjille Muusikkojen liitto -mobiiliapplikaation kautta.

Seuraava tukierä on tulossa applikaation kautta haettavaksi helmikuun alkupuolella. Tarvittavien päätösten odotetaan syntyvän viikolla 6, ja asiasta tiedotetaan tarkemmin mahdollisimman pian.