G Livelab Tampere: Äärimmäistä skaalausta

Esiintymistoiminnan skaalauksella tarkoitetaan tapahtumajärjestämiseen liittyvän toiminnan mitoittamista vallitsevien olosuhteiden mukaiseksi. Pandemiasta alkaneen skaalauksen myötä sekä esiintyjät että tapahtumien järjestäjät ovat joutuneet uuden äärelle. Tampereen G Livelabin toimitusjohtaja Annamaija Saarela avaa kirjoituksessaan aihetta, joka on käynyt hänelle vuoden aikana varsin tutuksi.

Äärimmäistä skaalausta

G Livelab Tampere jatkoi helmikuussa elävän musiikin keikkojen kokeiluluontoista järjestämistä kahden kuukauden sulun jälkeen. Artistit ja yhtyeet lähtivät tähän äärimmäiseen skaalauskokeiluun hyvin mielellään, koska ala on ollut taas lähes täysin kiinni joulukuun alusta saakka.

Pitkällisten ja ristiriitaistenkin viranomaisneuvottelujen jälkeen tapahtumapaikkamme sallituksi yleisökapasiteetiksi määritettiin 20 henkeä, joka jaettiin ja aseteltiin kahteen erilliseen yleisötilaan, saliin ja parvelle. Lisää yleisöä iltoihin saatiin esittämällä useampi setti, niin että yleisö vaihtui settien välillä. Setit olivat hieman tavanomaista lyhyempiä, ja enimmillään niitä oli neljä päivää kohden. Keikat myös livestriimattiin G Livelabin omalle alustalle, klubin nettisivuille ja matkapuhelinsovellukseen. Striimaukset olivat pääosin pelkkiä livestriimauksia ilman jälkikatseluoikeutta. Striimilippujen hinnat olivat 10 tai 15 euroa, on demand -tallenteisiin määriteltiin hieman korkeampi hinta. Yleisö löysi esitysten äärelle hyvin nopeasti, ja parin ensimmäisen hiljaisemman päivän jälkeen kaikki liveyleisön liput myytiin heti loppuun.

Keikkojen livestriimaukset toteutettiin tapahtumapaikkamme omalla striimauskalustolla eli kolmella robottikameralla, striimerillä ja mikserillä. Striimaustuotannossa oli saliääniteknikon lisäksi mukana kaksi teknikkoa, joista toinen vastasi monikameraohjaamisesta ja toinen striimiin menevän äänen miksaamisesta. Striimitarkkaamo rakennettiin klubin alakerran treenitilaan.

Striimi on hyvä korvike, muttei vastaa livekokemusta

Tutkimme yleisömme mielipiteitä keikoistamme ja muista palveluistamme kävijäkyselyllä, joka lähetettiin kaikille tammikuusta 2020 alkaen rekisteröityneille asiakkaillemme. Kerätyistä vastauksista huokui ihmisten tarve päästä elävän musiikin tapahtumien pariin. Vastaajista vain 15% ei ollut käynyt pandemian aikana lainkaan keikoilla, ja peräti 60% vastaajista oli käynyt vähintään kahdella keikalla pandemian aikana. Yli kuudella keikalla pandemian alkamisen jälkeen oli käynyt 14 prosenttia vastaajista. Musiikin hyvinvointivaikutukset olivat isossa roolissa, kuten näistäkin vastauksista ilmenee: ”vastapainoa hoitoalan työlle”, ”elossa oloa”, ”eskapismia”, ”siitä saa voimia arkeen”, ”henkistä hyvinvointia ja rentoutumista”.

Kävijäkyselyssä tutkittiin myös yleisön suhtautumista striimaukseen, lippujen hinnoitteluun ja käyttäjäkokemuksiin. Vastaajista 25% oli katsonut G Livelab Tampereen striimejä, joihin oli oltu varsin tyytyväisiä: lähes 90 prosenttia vastaajista antoi tekniselle toteutukselle vähintään neljä pistettä asteikolla 1-5. Yleinen tunnelma vastauksissa oli, että striimi on poikkeusaikana hyvä korvike, mutta ei vastaa livekokemusta. Jokunen vastaaja toivoi, että striimaukset jatkuisivat korona-ajan jälkeenkin. 87 prosenttia vastaajista oli valmis maksamaan striimilipuista vähintään kolmasosan livelipun hinnasta, näistä 46 prosenttia oli valmis maksamaan puolet livelipun hinnasta. Vain kolme prosenttia vastaajista kuitenkin on valmis maksamaan striimilipusta saman verran kuin livelipusta.

Koska striimausten toteuttaminen omallakin kalustolla aiheuttaa melko suuret kustannukset, ja koska striimilippujen arvonlisävero on 24%, on fiksun ansaintalogiikan rakentaminen haastavaa. Striimilippujen kysyntä on kuitenkin kasvanut keikka keikalta, ja viimeisimmillä kerroilla ne ovat jo kattaneet striimin tuotantokulut. Toki tässä on suurta artistikohtaista vaihtelua.

Striimejä on seurattu myös ulkomailla. Tämä tukee artistien kansainvälistä uraa aikana, jolloin matkustaminen ei ole mahdollista.

Paluuta normaaliin ei voi jäädä odottamaan

Tätä blogia kirjoittaessani meillä on edessämme vielä kymmenkunta keikkaa ennen 8.3. alkavaa ravintoloiden sulkua. Kaikkiaan ehdimme tällä kuukauden jaksolla järjestää kolmisenkymmentä pienen kapasiteetin keikkaa ja 13 livestriimiä. Kokemus on ollut varsin opettavainen ja monin tavoin antoisa. Sekä yleisössä että lavalla on koettu suuria tunteita. Myös itselleni ja koko tiimillemme tämä aika on ollut todella merkityksellinen. Tekninen tiimi ja hybridikonserttien toteutustapa on hioutunut huippuunsa, ja yleisön vahva sitoutuminen tekemiseemme on ollut todella lohdullista.

Paluuta ”normaaliin” ei ole tiedossa vielä pitkään aikaan, jos koskaan. Me emme voi jäädä odottamaan sitä, vaan meidän on skaalattava toimintamme olosuhteiden mukaiseksi. Samalla pitää selvittää viranomaistoiminnan oikeudelliset perusteet ja korjata rajoitustoimien valuvirheet. Tätä työtä Muusikkojen liitto on ansiokkaasti jo tehnytkin.

Kirjoittaja kuuluu SKAALA-hankkeen ohjausryhmään sekä striimaus- ja hybriditapahtumatyöryhmään.