Muusikkojen liiton liittokokous päätti 26. toukokuuta 2025 osastojen esitysten pohjalta erottaa liiton puheenjohtajiston ja hallituksen sekä valita uuden puheenjohtajiston ja hallituksen. Päätös perustui liiton taloudelliseen tilanteeseen, erityisen tarkastuksen havaintoihin ja osastoissa laajasti esitettyyn epäluottamukseen.
Ahti Vänttinen toimi Muusikkojen liiton puheenjohtajana 23 vuotta. Se on pitkä aika kenen tahansa henkilökohtaisessa elämässä, puhumattakaan työelämässä. Vänttisen omistautuminen tehtäväänsä on ollut poikkeuksellista. Hänen panoksensa siihen, että liitto on uskottava ja luotettava toimija ja kokoaan suurempi vaikuttaja on ollut merkittävä. Muusikkojen liitto haluaakin kiittää Vänttistä hänen pyyteettömästä työpanoksestaan, ajastaan ja sitoutumisestaan Muusikkojen liiton, musiikin esittäjien edunvalvonnan ja koko musiikin kentän hyväksi.
Hallituksen kokoonpano
Uuden hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Mia Kari (Lahden Muusikot ry), varapuheenjohtajiksi Sami Koivukangas (Helsingin Muusikot ry) ja Olli Krogerus (Freelancemuusikot ry) sekä liiton hallituksen jäseniksi Heta Forstén (Keski-Suomen Muusikot ry), Aki Hauru (Freelancemuusikot ry), Ritva Kaukola (Helsingin Muusikot ry), Emma Kuntsi (Freelancemuusikot ry), Henri Lehikoinen (Tampereen Muusikot ry), Jari Perkiömäki (Freelancemuusikot ry), Jussi-Pekka Piirainen (Freelancemuusikot ry), Timo Pulakka (Helsingin Muusikot ry), Pasi Salminen (Oulun Muusikot ry) ja Milla Viljamaa (Freelancemuusikot ry).
Jäsenistöltä on tullut kysymyksiä siitä, että nykyisessä hallituksessa toimii jäseniä, jotka olivat mukana myös erotetussa hallituksessa. Uuden hallituksen 13 jäsenestä yhdeksän kuului aiempaan hallitukseen. Kaikki edellisen hallituksen jäsenet olivat vapaita asettumaan ehdolle osastonsa edustajiksi. He myös vastasivat osaltaan mahdollisiin kysymyksiin kelpoisuudestaan toimia jatkossa samassa tehtävässä. Asettumalla ehdolle ja tulemalla valituiksi uuteen hallitukseen liittokokous osoitti heille luottamuksensa. Luottamuksen voi saada vain ehdolle asettumisen ja äänestyksen kautta. Nyt on jokaisen hallituksen jäsenen vastuulla osoittaa toiminnassaan, että tätä luottamusta kunnioitetaan.
Liittokokouksen linjausten mukaan tavoitteena on, että hallituksen puheenjohtaja keskittyy jatkossa vain hallitustyöskentelyyn, ja uuden erillisen toiminnanjohtajan rekrytointi käynnistetään mahdollisimman pian. Väliaikaisesti toiminnanjohtajan tehtävästä vastaa puheenjohtaja Mia Kari.
Osastojen toiminta ja päätöksenteko liitossa
Liittokokouksen jälkeen jäsenistö on esittänyt huolia osastojen esityksiin liittyvästä tiedonsaannista. Hallitus tunnistaa tarpeen lisätä läpinäkyvyyttä ja selkeyttää toimintatapoja ja tiedottaa jatkossa aktiivisemmin päätöksenteosta ja jäsenen vaikutusmahdollisuuksista.
Liittokokous on liittomme ylin päättävä elin ja siihen osallistuvat osastojen vuosikokouksissa valitsemat, valtuutetut edustajat. Koska liitolla on noin 3 800 jäsentä eri puolilla maata, ei kaikkia jäseniä voida kutsua liittokokoukseen. Tästä syystä käytössä on edustuksellinen järjestelmä. Edustajilla on mandaatti toimia osastonsa puolesta ja käyttää sille kuuluvaa äänivaltaa liittokokouksessa. Osastojen liittokokousedustajien määrä ja äänivalta on suoraan suhteessa osaston jäsenmäärään.
Jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin oman osastonsa kautta. Keväisin osaston vuosikokouksessa ja syksyisin syyskokouksessa jäsen voi esittää kysymyksiä osaston toiminnasta, ajankohtaisista aiheista ja keskustella ammattiin liittyvistä kysymyksistä. Luonnollisesti osastojen johtokunnan jäseniin voi olla yhteydessä myös kokousten välillä. Jos jäsen haluaa saada asian liittokokouksen käsiteltäväksi, voi hän tehdä kirjallisen esityksen osaston johtokunnalle viimeistään 10 viikkoa ennen kokousta. Johtokunta toimittaa esitykset ja niistä antamansa lausunnot liiton hallitukselle, joka toimittaa ne osastoille ennen liittokokousta.
Hallitus kannustaa osallistumaan oman osaston syys- ja vuosikokouksiin, joissa voi vaikuttaa liiton asioihin ja siihen, ketkä edustavat osastoasi liittokokouksissa.
Esitykset ja päätökset ovat tehty demokraattisesti yhdistysoikeudellisia normeja ja liiton sääntöjä noudattaen. Se, onko tämäntyyppinen edustuksellinen järjestelmä paras järjestelmä, on toinen kysymys, jota voi olla tulevaisuudessa syytä pohtia. Tähän asiaan voi vaikuttaa osastojen kautta.
Erityinen tarkastus
Jäsenistö esitti jo vuonna 2019 liittovaltuustossa riippumattoman työryhmän perustamista arvioimaan liiton järjestötoiminnan ja yritystoiminnan välistä tasapainoa. Jo silloin keskustelussa kuultiin huolia yritystoiminnan vaikutuksesta talouteen. Työryhmän tavoitteena oli vahvistaa jäsenpohjaa, selkeyttää vastuita ja turvata liiton varallisuus. Työryhmän kokoonpanoon esitettiin kentän, hallituksen ja toimiston edustajia, jotka raportoisivat työstään liittokokoukselle kahden vuoden kuluessa. Työryhmä perustettiin, mutta sillä ei saavutettu liiton hallinnon vastuurakenteiden selkeyttämistä eikä konkreettisia toimenpiteitä, joilla olisi turvattu liiton varallisuus.
Keväällä 2024 liittokokous päätti velvoittaa liiton hallituksen teettämään erityisen tarkastuksen Muusikkojen liiton talouteen, hallintoon, varojenkäytön valvontaan ja kirjanpitoon vuosilta 2015–2023. Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää, onko Muusikkojen liiton varainkäytön valvonta ja hallinto järjestetty lainsäädännössä edellytetyllä tavalla ja onko toiminnassa muutoin noudatettu lainsäädäntöä. Hallituksen tilaaman tarkastuksen vastaanottajana oli liittokokous, ja myöhemmin hallitus päätti raportin olevan myös jäsenten saatavilla omasta osastostaan pyytämällä.
Ylimääräinen liittokokous maaliskuussa 2025 käsitteli erityisen tarkastuksen raportin ja hyväksyi sen laajuudeltaan riittäväksi antamaan kuvan mahdollisia johtopäätöksiä silmällä pitäen. Esiin nousseiden epäkohtien perusteella 16 osastoa, jotka edustivat 43 ääntä liittokokousedustajien 49 äänimäärästä, esittivät varsinaiselle liittokokoukselle hallituksen erottamista epäluottamuksen vuoksi. Esitykset johtivat hallituksen erottamiseen.
Liiton taloudellinen tilanne
Huolimatta siitä, että liitto on viime vuosina saanut enemmän ulkopuolista tukea kuin koskaan aiemmin – erityisesti Esittävän säveltaiteen edistämissäätiön (ESES) kautta – on liiton taloudellinen omavaraisuus heikentynyt. Useat peräkkäiset alijäämäiset tilikaudet ovat pienentäneet liiton pääomaa merkittävästi.
Vuonna 2014 perustetun ESESin avustuksella liitto on voinut käynnistää monia tärkeitä, voisi sanoa myös poikkeuksellisen upeita, hankkeita musiikin esittäjien ansaintamahdollisuuksien kehittämiseksi. Vaikka julkisuudessa on haluttu lietsoa genrejen välistä jännitteisyyttä näiden satsausten osalta, sellaista ei ole liiton hallituksen sisällä ollut, ei ole nyt, eikä toivottavasti jatkossakaan.
Näistä ylimääräisistä varoista huolimatta liiton omaa pääomaa on samalla kuitenkin jouduttu sitomaan sen omistamien yhtiöiden lainojen ja luottolimiittien vakuuksiksi. Vakuuksiin liittyvien riskien realisoituminen pudottaisi liiton pääomaa olennaisesti.
Jäsenmaksut, jotka muodostavat liiton tulopohjan perustan, eivät nykyisellään kata koko toiminnan kustannuksia. Emme elä kestävällä taloudellisella pohjalla. Omavaraisuuden vahvistaminen vaatii väistämättä kulujen kriittistä tarkastelua taloudellisen kestävyyden ja tulevaisuuden turvaamiseksi.
Nyt on käynnistynyt uusi vaihe, jossa liiton hallinto, jäsenten osallistaminen ja talouden tasapainottaminen vaativat työtä. Työ ei tule olemaan helppo, eikä sitä tehdä käden käänteessä. Vanhaa sananlaskua soveltaen, Roomaa ei rakennettu päivässä, mutta sitä rakennettiin joka päivä.