”Kevytyrittäjyys” ja laskutuspalveluiden käyttö musiikkialalla – riskit, vastuut ja väärinkäsitykset

Niin sanottu ”kevytyrittäjyys” eli erilaisten laskutuspalveluiden kautta työskentely on noussut yleiseksi tavaksi työskennellä musiikkialalla. Tosiasiassa lainsäädännössä ei tunnisteta ”kevytyrittäjän” käsitettä, vaan kyse on enemmänkin laskutuspalveluyritysten käyttämästä markkinointitermistä. Suomessa on mahdollista työskennellä vain joko työsuhteessa työntekijänä tai toimeksiantosuhteessa yrittäjänä. Erilaiset laskutuspalvelut yrittävätkin usein jopa tietoisesti hämärtää työsuhteen ja yrittäjyyden välistä rajanvetoa, ja moni ”kevytyrittäjänä” työskentelevä ajattelee olevansa ”jotain työntekijän ja yrittäjän väliltä.” On kuitenkin hyvä ymmärtää, että laskutuspalveluiden kautta ns. ”kevytyrittäjänä” työskentely on täysin samanlaista yrittäjyyttä kuin muukin yrittäjyys, ja silloin sitä koskevat myös lähtökohtaisesti samanlaiset riskit, vastuu ja velvoitteet.

”Kevytyrittäjänä” eli laskutuspalvelun kautta työskennellessä musiikin esittäjä voi laskuttaa asiakkaitaan ilman omaa y-tunnusta ja laskutuksen hoitaa ulkopuolinen laskutuspalvelu, joka pidättää laskutussummasta oman provisionsa ja tilittää tälle loppuosan ennakonpidätyksellä vähennettynä. Etuina tällaisessa toimintamallissa on ensi sijassa sen helppous ja joustavuus, kun musiikin esittäjällä ei ole tarvetta perustaa omaa yritystä tai hoitaa sen kirjanpitoa. Harva laskutuspalveluiden kautta työskentelevä kuitenkaan tulee ajatelleeksi millaisia vaikutuksia palvelun kautta työskentelyllä voi olla esimerkiksi työttömyysturvaan ja eläkevakuuttamiseen. Laskutuspalveluiden kautta työskentely siis tuo myös mukanaan merkittäviä haasteita ja sudenkuoppia, joista jokaisen laskutuspalvelun kautta työskentelevän tulisi olla tietoinen.

Suurin sudenkuoppa laskutuspalvelun kautta työskentelyssä on työttömyysturvan epävarmuus. Laskutuspalvelun kautta työskentely katsotaan TE-toimistossa yrittäjätyöksi, joka ei kerrytä työssäoloehtoa ja työttömäksi jäädessään musiikin esittäjä voidaan katsoa työttömyysturvassa päätoimiseksi yrittäjäksi, joka ei ole oikeutettu työttömyysturvaan.

Laskutuspalveluiden kautta työskennellessä on tärkeää huomioida myös yrittäjän eläkevakuuttamisvelvollisuus. Jos laskutuspalvelun kautta työskennellessä vuosittainen työtulo eli työpanoksen arvo ylittää 9 208,43 euroa (vuonna 2025), on YEL-vakuutuksen ottaminen pakollista. Vaikka YEL-vakuuttamisvelvollisuuden alaraja ei täyttyisi on huomioitava, että laskutuspalvelun kautta työskennellessä ei eläke kuitenkaan kerry ilman YEL-vakuutusta, sillä laskutussummasta laskutuspalvelu pidättää vain ennakonpidätyksen, mikä voi johtaa pidemmällä tähtäimellä mm. heikkoon eläketurvaan. Yrittäjän eläkevakuutuksen lisäksi laskutuspalvelun kautta työskentelevän on tärkeää huolehtia myös muiden tarvittavien vakuutusten järjestämisestä. Koska häntä pidetään yrittäjänä, vastuu esimerkiksi tapaturmavakuutuksen hankkimisesta on hänellä itsellään.

On myös hyvä ymmärtää, että laskutuspalvelun kautta työskentelevä toimii yrittäjänä, jolloin hän ei ole työsuhteessa vaan toimeksiantosuhteessa työn tilaajaan. Tällöin häntä eivät myöskään koske ollenkaan työlainsäädännön tai työehtosopimuksen pakottavat määräykset, kuten esimerkiksi palkallinen sairausloma ja vuosilomat tai minimipalkat. Toimeksiantosuhteessa työssä sovellettavat ehdot määräytyvät täysin osapuolten välisen sopimuksen perusteella, jolloin musiikin esittäjän on itse neuvoteltava itselleen riittävä korvaus sekä muut työn tekemisen ehdot.

Vaikka laskutuspalveluiden kautta työskentely voi näennäisesti tarjota helpon tavan laskuttaa esimerkiksi yksittäisitä keikoista ilman oman yrityksen perustamista, se ei välttämättä edellä mainituista syistä ole taloudellisesti tai sosiaaliturvan kannalta paras vaihtoehto. Esimerkiksi yksittäisten keikkojen osalta turvallisempaa on yrittää keskittää keikoista sopiminen työsuhteisia keikkoja tarjoavan ohjelmatoimiston hoidettavaksi, jolloin ei menetä muun muassa työntekijälle kuuluvaa työttömyysturvaa tai joudu huolehtimaan muista yrittäjän velvoitteista. On myös hyvä tunnistaa erityisesti musiikkialalla laajalle levinnyt ns. pakkoyrittäjyys, jossa työnantaja edellyttää laskutuspalvelun käyttöä, vaikka työssä työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät. Tällaisissa tilanteissa on kuitenkin Suomen pakottavan lainsäädännön vuoksi kyse työsuhteesta ja palvelun tilaaja voidaan riitatilanteessa myös jälkikäteisesti katsoa toimineen musiikin esittäjän työnantajana.

Artikkeli on myös Muusikko-lehden 1/2025 sisältöä.