Kansainvälisen muusikkojen liiton (FIM) Eurooppa-ryhmä kokoontui joulukuussa 2024 Ljubljanassa, Sloveniassa. Pöydällä oli paljon ajankohtaisia aiheita, joita edistetään paitsi FIM:n toimiston ja jäsenistön kesken myös yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa sekä EU-päättäjien suuntaan.
Musiikin esittäjien toimintaympäristö on murroksessa niin Euroopassa kuin maailmalla. Brexit, itsenäisten ammatinharjoittajien asemasta käytävät neuvottelut, soittimien kuljetusrajoitukset ja teknologian kehitys – erityisesti tekoäly – luovat uusia haasteita.
FIMin merkitys näyttää kasvavan entisestään, sillä uudet teknologiat ja työnteon muodot vaativat globaalia, järjestäytynyttä edunvalvontaa. Kokouksessa korostettiin solidaarisuuden, yhdenvertaisuuden, verkostoitumisen ja yhteisten ponnistelujen tärkeyttä: vain näiden avulla musiikkialan toimijat voivat varmistaa kestävän tulevaisuuden sekä esiintyjien että yleisön kannalta.
Millaisia aiheita Ljubljanassa käsiteltiin, ja mitä FIM oikein tekee? Millainen rooli Muusikkojen liitolla ja Pohjoismaiden edustuksella on kansainvälisessä yhteistyössä? FIM:n pääsihteeri Benoît Machuel kertoo, mistä on kyse.

Kollektiivinen neuvotteluoikeus itsensätyöllistäjille ja yksinyrittäjille
Yksi keskeisistä Eurooppa-ryhmän keskustelunaiheista on tällä hetkellä kollektiivinen neuvotteluoikeus itsensätyöllistäjille ja yksinyrittäjille. Euroopan komissio hyväksyi syyskuussa 2022 suuntaviivat EU:n kilpailulainsäädännön soveltamisesta yksinyrittäjien työoloja koskeviin työehtosopimuksiin. Suuntaviivat tekevät selväksi, ettei kilpailulainsäädäntö estä itsenäisten ammatinharjoittajien työehtosopimustoimintaa.
Myös Muusikkojen liitto peräänkuuluttaa sitä, että Suomen lainsäädäntö tunnustaa heikommassa neuvotteluasemassa olevien yksinyrittäjien neuvotteluoikeuden ja työehtosopimukset yhdenvertaisesti työsuhteisten kanssa.
”FIM on työskennellyt EU-komission kanssa aiheen tiimoilta pitkään. Suuntaviivat ovat selkeät, ja nyt seurataan mielenkiinnolla, miten ne implementoidaan jäsenmaissa”, kommentoi Benoît Machuel.
Liikkuvuus ja instrumenttien kanssa matkustaminen
Brexitin seurauksena Euroopan liittoja puhuttaa parhaillaan myös musiikin esittäjien liikkuvuus Ison-Britannian ja EU-maiden välillä.
”FIMin ja Eurooppa-ryhmän työn tavoitteena on helpottaa musiikin ammattilaisten matkustamista molempiin suuntiin”, Machuel kertoo.
Myös instrumenttien kanssa matkustamisen helpottaminen on keskeinen tavoite tällä hetkellä. Lento- ja muiden kuljetusalan yhtiöiden menettelytapoja on Machuelin mukaan tarkasteltava niin EU-tasolla kuin laajemminkin.
”Esimerkiksi Ranskassa kontrabasson kuljettamisesta junassa seuraa tällä hetkellä sakko – kyse ei siis ole haasteista ainoastaan lentomatkustamisessa.”
FIM on pitkään seurannut eri lentoyhtiöiden menettelytapoja, joihin pääsee tutustumaan FIMin yhtiökohtaisesta listauksesta.
Uhanalaisten eläin- ja kasvilajien kansainvälistä kauppaa koskeva CITES-yleissopimus vaikuttaa muusikkojen elämään etenkin jousisoittimissa käytettävän pernambuco-puun vuoksi. FIMin CITES-ohjeistuksesta selviää, mitä uhanalaisista lajeista valmistettujen instrumenttien kanssa tulee matkustaessa tietää.
”Näyttää siltä, että CITES-rajoitukset tulevat tiukentumaan. Aiheesta keskustellaan tarkemmin Eurooppa-ryhmän seuraavassa kokoontumisessa. Tällä hetkellä FIM tekee yhteistyötä orkestereiden, jousenvalmistajien ja muiden tahojen kanssa etsiessään tasapainoa luonnon suojelun ja musiikkialan tarpeiden välillä”, kertoo Machuel.
Esittäjien korvaukset suoratoistosta
Musiikin käyttö on digipalvelujen myötä kasvanut valtavasti, mutta musiikin esittäjän saama korvaus on samalla pienentynyt merkittävästi.
“Tilannetta selkeyttämään laaditun EU:n tekijänoikeusdirektiivin mukaisia linjauksia on implementoitu viime vuosina jäsenmaissa, mutta valmista ei vielä ole”, Machuel kertoo.
Direktiivin mukaan musiikin esittäjillä tulee olla oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen suoratoistokäytöstä. Tämä ei tällä hetkellä toteudu myöskään Suomessa.
Suomessa liitto vaatiikin, että tekijänoikeuslakiin on lisättävä musiikin esittäjien luovuttamaton korvausoikeus suoratoistokäytöstä. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että suoratoistopalvelut olisivat velvollisia maksamaan osan musiikin suoratoistokäytöstä kertyvistä tuloista Gramexin kautta musiikin esittäjille.
Maailmanlaajuisesti suoratoistoon liittyviä oikeuksia FIM edistää yhdessä Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPOn kanssa.
“Euroopan ulkopuolelta esimerkiksi Brasiliassa ja muutoinkin Etelä-Amerikassa on nähtävissä esittäjien oikeuksien positiivista kehitystä suoratoistoon liittyen,” Machuel iloitsee.
Tekoäly ja tekijänoikeudet
Tekoälyyn liittyvä keskustelu oli Machuelin mukaan Eurooppa-ryhmän kokouksen laaja-alaisin ja kauaskantoisin aihe. Suurimmat kysymykset liittyvät tekijänoikeuksiin ja sopimuksiin – huomioon on otettava yhtä lailla jo olemassa olevan musiikin käyttöön kuin tekoälyllä tai sen avulla tehtyyn uuteen musiikkiin liittyvät oikeudet.
“Koska tekoälyn käyttämä materiaali koostuu olemassa olevista teoksista, tulisi materiaalin oikeudenhaltijoilla olla mahdollisuus neuvotella korvauksista.”
Tekoälyn tuottama sisältö on uusi markkina-alue, jota aiemmat sopimukset eivät kata.
“Näin ollen esiintyjillä tulisi olla oikeus neuvotella lisensseistä, eikä vain levy-yhtiöillä.”
FIM käy tekoälyä koskevaa vuoropuhelua asiantuntijoiden, järjestöjen ja oikeudenhaltijoiden kanssa niin tekijänoikeus- ja lähioikeussäännöksiin kuin käytännön kysymyksiin liittyen. Näihin keskitytään laajemmin myös kuluvana vuonna järjestettävässä tekoälyä koskevassa FIMin konferenssissa Ateenassa.
FIMin ja ammattijärjestöjen globaali tilanne
Kokouksessa pohdittiin myös FIMin kehitystä ja ammattiliittojen maailmanlaajuista tilannetta. Machuelin mukaan kansainvälinen yhteistyö on keskiössä yhteisten haasteiden ratkaisemisessa.
“Liittojen välinen solidaarisuus ja yhteistyö on välttämätöntä, jotta musiikin esittäjien oikeudet saadaan turvattua esimerkiksi teknologian kehityksen keskellä”, hän sanoo.
Nykyteknologia helpottaa yhteistyötä ja sen vaikuttavuutta: maailmanlaajuinen osallistuminen toimintaan ja vaikuttamiseen on entistä helpompaa. Myös uudet jäsenet pääsevät mukaan toimintaan matalammalla kynnyksellä.
Vaikka monet kysymyksistä ovat globaalisti yhteisiä, on samalla huomioitava erilaiset paikalliset kehityssuunnat ja olosuhteet.
“Osassa maista, kuten Senegalissa, on näkyvissä positiivista kehitystä taiteilijoiden asemassa. Toisaalla, esimerkiksi Romaniassa, tilanne on tällä hetkellä varsin epävarma”, Machuel kuvailee.
Jäsenistön kehityksestä keskusteltaessa Machuel tuo esiin puutteita alueellisessa representaatiossa: FIMillä on toistaiseksi ollut vain vähäistä toimintaa Länsi- ja Lounais-Aasian sekä Pohjois-Afrikan alueella.
“Viime aikoina tapahtuneet uudet avaukset ja yhteydet alueen toimijoiden kanssa voivat kuitenkin luoda pohjaa musiikin esittäjien ammattiliittojen kehittämiselle ja laajenevalle yhteistyölle.”
Aasiasta Machuel mainitsee lähinnä Intian ja Japanin liittojen olleen pitkään mukana FIMin jäsenistössä.
“Parhaillaan tavoitteena on muun muassa Etelä-Korean paluu FIMiin. Resurssien rajallisuus asettaa kuitenkin haasteita.”
Yhdenvertaisuustyö on paikallista ja globaalia
FIM on tehnyt pitkäjänteistä työtä yhdenvertaisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja LGBTQ+-oikeuksien edistämiseksi paitsi työpajojen ja paikallisten hankkeiden myös kansainvälisen yhteistyön avulla.
Machuel kertoo, että marraskuussa 2024 järjestetty Latinalaisen Amerikan alueellinen kokous Brasiliassa oli hyvä esimerkki siitä, miten yhä useampi nainen toimii johtavissa tehtävissä ammattiliitoissa.
Euroopassa luovien alojen työntekijöiden ja työnantajien kansainväliset kattojärjestöt neuvottelevat parhaillaan yhdenvertaisuuden edistämisestä alan sopimus- ja muissa käytännöissä. Tässä FIM on mukana, samoin Suomen Muusikkojen liiton asiantuntijat FIMin edustajana.
Vaikka parhaillaan tapahtuvat poliittiset muutokset Euroopassa voivat pysäyttää uusia yhdenvertaisuusaloitteita, Machuel arvioi, että suuret ja peruuttamattomat takapakit ovat epätodennäköisiä.
“Saavutetut oikeudet ovat jo niin vahvasti osa yhteiskuntia, ettei niistä luopuminen tule kyseeseen.”
Kestävä kehitys – enemmän, pienemmin
Musiikkialan kestävä kehitys on nousemassa yhä tärkeämmäksi aiheeksi kansainvälisessä keskustelussa. Erilaisia paikallisia aloitteita nousee eri puolilta jäsenistöä.
“Joissakin maissa, kuten Suomessa, on jo luotu käytännön suosituksia ympäristöystävällisemmälle toiminnalle”, Machuel sanoo.
Hänen mukaansa ekologisempien käytäntöjen edistäminen kansainvälisesti voisi merkitä pienempiä kiertueita ja konsertteja, joita järjestettäisiin suurten massakonserttien sijaan pienemmillä, paikallisilla areenoilla. Esiintyjät liikkuisivat paikasta toiseen massayleisöjen sijaan. Tämä voisi potentiaalisesti tarjota enemmän työtä musiikin esittäjille, mutta se edellyttäisi myös rakenteiden uudistamista.
“Ajatus kohtaa varmasti vastustusta: suurilla toimijoilla voi olla taloudellisia intressejä pitää kiinni nykyisistä käytännöistä.”
Pohjoismaiden vakaat liitot
Pohjoismaisilla muusikkojen liitoilla on pitkät perinteet aktiivisuudesta FIMin piirissä. Keskeinen syy tähän on vahva järjestäytyminen.
“Pohjoismaissa liittojen jäsenmäärä on korkea, mikä takaa liitoille vakaan aseman ja mahdollistaa vaikuttamistyön”, kertoo Machuel.
Machuelin mukaan pohjoismainen yhteisö tuo FIMin työskentelyyn paljon uusia aloitteita ja monipuolista asiantuntemusta.
“Erityisesti pohjoismainen sopimusneuvotteluihin ja sosiaalisiin oikeuksiin liittyvä osaaminen on FIMille erittäin arvokasta.”
Suomen rooli FIMissä
Muusikkojen liitto on pitkään ollut aktiivinen FIMin Euroopan- ja maailmanlaajuisessa yhteistyössä sekä Pohjoismaisessa Muusikkounionissa (NMU).
Suomen panos on näkynyt FIMin toiminnassa monin eri tavoin – niin hallitustyöskentelyssä, asiantuntijarooleissa, aloitteentekijänä kuin kongressien järjestäjänä. Machuel kertoo, että Suomen liitto ja sen puheenjohtaja Ahti Vänttinen ovat FIMille tärkeä voimavara.
“Esimerkiksi monissa haastavissa tai teknisissä kysymyksissä Ahtin näkemyksillä on ollut suuri merkitys. Hän on tarkka huomioissaan yhteiskunnan ja musiikkialan suhteen, mutta samalla luova ajattelija. Voimme luottaa hänen panokseensa ja asiantuntemukseensa.”
Muusikkojen liitto on ollut aktiivinen myös FIMin puitteissa toteutetuissa yhteistyöhankkeissa, kuten Twinning Scheme – ja Pairing Programme -ohjelmissa. Tarkoitus on tukea uusia tai kehittyviä liittoja tarjoamalla näille kollegiaalista asiantuntemusta sieltä, missä käytännöt ovat jo vakiintuneempia ja liittojen toiminta vakaampaa.
EU-tuella toteutetuissa ohjelmissa osallistujamaiden sitoutumisaste on ollut Machuelin mukaan vaihtelevaa.
“Parhaat tulokset saavutettiin, kun kumppaniliitot olivat aidosti motivoituneita yhteistyöhön – tästä hyvä esimerkki on Suomen ja Kyproksen liittojen yhteistyö.”
Kyproksen lisäksi Muusikkojen liitto on kuluneiden vuosien ja -kymmenien aikana tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Namibian, Zimbabwen ja Slovenian liittojen kanssa.
Kahdenkeskeisille kehittämishankkeille Machuel kertoo olevan jatkossakin tarvetta.
“FIM on avoin jatkokehittämään yhteistyömuotoja jäsenistön tarpeiden mukaan.”

Tulevat FIM-tapahtumat
Kesäkuussa 2025 jäsenistö kokoontuu kongressiin Genevessä. Machuelin mukaan tilaisuus on merkittävä, sillä tällöin paikalle pääsevät myös Kansainvälisen työjärjestö ILOn, Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPOn sekä ammattiyhdistysliikkeen edustajat laajasti.
Aiemmin mainittu tekoälyyn keskittyvä konferenssi Ateenassa tänä vuonna kokoaa kansainvälisiä asiantuntijoita, liittojen edustajia ja oikeudenhaltijoita keskustelemaan tekoälyn vaikutuksista.
Itsensätyöllistäjien erityiskysymyksiin keskittyvä Freelancekonferenssi järjestetään seuraavan kerran vuonna 2026 Isossa-Britanniassa, missä sijaitsee FIMin suurin jäsenjärjestö British Musicians’ Union (BMU).
Orkestereiden ja orkesterimuusikkojen asiat olivat esillä vuonna 2024 Ruotsissa järjestetyssä Orkesterikonferenssissa, ja seuraava kokoontuminen aiheen parissa tapahtuu vuonna 2027.
Lisäksi Eurooppa-ryhmä kokoontuu vuosittain ja pitää yhteyttä jatkuvasti myös tapaamisten välillä.
_______________________________________________________
Benoît Machuel
Benoît Machuel on toiminut Kansainvälisen muusikkojen liitto FIMin pääsihteerinä syyskuusta 2002 lähtien.
Tätä ennen Machuel teki 20-vuotisen uran ammattimuusikkona. Hän esiintyi sellistinä ja gambistina Ranskassa sinfonia- ja oopperaorkestereissa sekä muissa kokoonpanoissa. Machuel osallistui lukuisiin levytyksiin ja konserttikiertueisiin sekä Ranskassa että kansainvälisesti. Lisäksi hän työskenteli ranskalaisten levymerkkien taiteellisena johtajana keskittyen erityisesti klassiseen ja nykymusiikkiin.
Vuosina 1995–2002 hän edusti Ranskan muusikkojen liittoa (Syndicat National des Artistes Musiciens, SNAM) kansallisella tasolla.
Machuelilla on kaksi maisterintutkintoa: toinen tietojenkäsittelytieteestä ja toinen liiketaloudesta.