Ahti Vänttinen: ”Epäonnistuneesta koronatukien jakamisesta ei voi syyttää tuen saajia”

Kun Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) johtaja Paula Tuoviselle koronasulkujen aikaan ehdotettiin koronatukien jakoon mallia, joka olisi ottanut muun muassa huomioon hakijan tulot ja muut saadut tuet, hän torjui ajatuksen kategorisesti. Näin jälkikäteen on erikoista syyttää (HS Kulttuuri 12.11.) hakijoita solidaarisuuden puutteesta, kun kyse oli hakusysteemin puutteista. Tuovisen vedotessa siihen, että Taike jakaa tukia harkinnanvaraisesti, on paradoksaalista, että epäonnistuminen koronatukien jakamisessa johtui juuri harkintakyvyn puutteesta.

Harkinnanvaraisuudella tuskin tarkoitetaan sitä, ettei selviä tuen tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä, kuten tulot, etuudet ja saadut tuet, voitaisi ottaa ihan matemaattisesti huomioon. Harkinnanvaraisuus ei voi johtaa siihen, että päätöksistä tulee läpinäkymättömiä tai että hätätuki menee aloille tai taiteilijoille, joita tulonmenetyksiä aiheuttavat rajoitukset eivät lainkaan koske.

Kun Taike jakoi tukea muun muassa HS:n jutussa mainituille taiteilijoille, joita Tuovisen mukaan ei olisi pitänyt tukea, tukipäätökset perustuivat Taiken omaan ja itse määrittelemään harkintaan. Kaiken lisäksi tähän näennäisharkintaan käytettiin tolkuttomasti aikaa ja rahaa. Se, että tuki jaettaisiin todellisen tarpeen sekä objektiivisten ja vertailukelpoisten kriteerien mukaan, ei tarkoita, että oikeus tukeen olisi subjektiivinen oikeus. Sitä ei kuitenkaan riittäisi kaikille.

Kun julkisia tukia on haettavana, on tukiehdoissa selvästi kerrottava, kenellä on oikeus hakea. Jos hakuun liittyy tuloihin tai taloudelliseen asemaan liittyviä rajoituksia, ne täytyy selvästi ilmaista sekä huomioida hakulomakkeessa ja myöntämisprosessissa.

Yksittäisen hakijan on ollut mahdotonta arvioita, miten kauan heidän tulonhankkimistoimintansa on vielä estetty tai rajoitettu ja millaisia menetyksiä tilanteesta kaiken kaikkiaan aiheutuu. Moni taiteilija on edelleen vaikeuksissa, kun yleisöt eivät ole läheskään kaikilta osin palanneet. Vaikka lehtijutuissa on helppo leimata ihmisiä suurituloisiksi tähtiartisteiksi tai taivastella esimerkiksi keikkapalkkioiden suuruutta, analyysi harvoin ulottuu niin pitkälle, että tarkasteltaisiin sitä, millaisia kuluja toiminnasta aiheutuu.

Alan järjestöt ja yksittäiset henkilöt tekivät valtavasti vaikuttamistyötä, että tukivaroja ylipäätään saatiin käyttöön. Esittävät taiteet olivat totaalisesti pulassa, kun tulonhankkiminen oli estetty rajoitusten vuoksi. Tukivarojen myöntäminen osoitti hallitukselta vastuullisuutta, mutta lisäksi olisi tarvittu huolellisuutta ja poliittista ohjausta siinä, millä tavoin suurella vaivalla hankitut tukivarat pantiin jakoon. Tätäkään jälkipyykkiä ei tarvitsisi moneen kertaan pestä.

Ahti Vänttinen
puheenjohtaja
Muusikkojen liitto


Vastine on julkaistu Helsingin Sanomissa 14.11.2022 >