Parin vuoden kiirastuli kulttuurialalla tuntuu hellittäneen,
vaikka entiseen ei kaikessa ole palattu tai paluuta. Moni tauolla
ollut asia on tuntunut kuin uudelta ja entistä merkityksellisemmältä.
Jotakin toiveikasta kajoa näkyy myös muusikkojen edunvalvonnan
horisontissa. Hankkeet, joiden eteen on tehty töitä
vuosikausia, alkavat vähitellen tuottaa tulosta.
Euroopan komission äskettäisen linjauksen mukaan kilpailulainsäädäntö
ei ole este itsensätyöllistäjien ja yksinyrittäjien
ammatilliselle järjestäytymiselle eikä yhteiselle sopimustoiminnalle.
Aiemman tulkinnan mukaan kilpailulait ovat sallineet
vain työsuhteita koskevat työehtosopimukset. Linjaus
avaa kiinnostavia näkymiä ja mahdollisuuksia aloilla, joilla
työsuhteiden rinnalla tai tilalla on yleistynyt vastaavan työn
ostaminen yrittäjäasemassa toimivilta. Ammattiliitot voivat jatkossa
tehdä työehtosopimuksia myös näitä työnteon muotoja
koskien. Se voi paitsi parantaa itsensätyöllistäjien ja yksinyrittäjien
asemaa, myös tasoittaa pelikenttää eri työntekemismuotojen
välillä.
Musiikin esittäjien kansainväliset edunvalvontajärjestöt ovat
vuosia ajaneet reilumpaa ympäristöä musiikin digitaaliselle
käytölle, ja nyt on Euroopassa merkkejä siitä, että asia voi hyvinkin
edetä. Ajatus luovuttamattomasta korvausoikeudesta
suoratoistopalveluista on edennyt lainsäädäntötasolle jo Espanjassa
ja Belgiassa, ja vastaava malli on Ranskassa saatu
aikaan neuvottelupöydässä levy-yhtiöiden ja liittojen kesken.
Suomi ei voi jäädä asemalle kun tämä juna lähtee liikkeelle.
Pääkirjoitus on julkaistu Muusikko-lehdessä 5/2022.