Pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin, ympäristö- ja ilmastoministeri ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, keskustan eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Eeva Kalli, perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaa, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz vastailivat järjestöjen esittämiin kysymyksiin paneelikeskustelussa, jonka aiheena oli muun muassa elinvoimaisen ja kansainvälisen musiikkialan edistäminen ja tulevaisuudennäkymät.
Paneelin järjestäjät – Muusikkojen liitto, Music Finland, Suomen Musiikintekijät, LiveFIN, IndieCo, Gramex ja Teosto – selvittivät jäseniltään ja seuraajiltaan kesän aikana, mitä päättäjiltä tulisi kysyä. Musiikin esittäjien vastauksissa korostui epävarmuus musiikkialan tulevaisuuden suhteen sekä epäluottamus päätöksentekoon ja päättäjiä kohtaan. Muusikkojen liiton viestintäpäällikkö Sanni Kahilainen kysyi panelisteilta, miten luottamusta ja valoisampaa tulevaisuutta aiotaan rakentaa yhdessä alan kanssa.
Panelisteista jokainen mainitsi vuoropuhelun musiikkialan kanssa. Kallin mukaan dialogin tulisi olla tiivistä ja jatkuvaa, eikä vain yksittäisiin lainsäädöntöihin liittyvää.
Lisäksi pöydälle nostettiin kirjo erilaisia poliittisia toimia, joilla epävarmuutta voisi vähentää ja luottamusta palauttaa: Ohisalon mukaan perustulo tukisi erityisesti luovan alan ihmisiä, myös kulttuuribudjetti tulisi nostaa seuraavassa hallitusohjelmassa prosenttiin valtion budjetista. Mykkänen esitti helpotuksia yrittämiseen ja työllistämiseen. Elomaa toivoi, että kansa äänestäisi musiikin ja kulttuurin edustajia.
Saramon mukaan kulttuurialasta tulisi saada koko hallituksen yhteinen asia: hallitusohjelmaan tulisi saada koko hallitusta sitovia kirjauksia, ei vain kulttuuriministerille kuuluvia. Hän nosti esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen kuuluvan Business Finlandin, joka ei Saramon mukaan tue musiikkivientiä vaan toimii ”vanhan bisneksen ehdoilla”.
Kalli sanoi, että lainsäädännöstä on saatava ennustettavampaa ja laadukkaampaa. Adlercreutzin mukaan pandemiaa vastaan jouduttiin käymään ”tylpillä aseilla”.
”Käytettiin keinoja, mitä käytettävissä oli. Ne olivat epäreiluja, mutta nyt ollaan paremmin valmistautuneita, jos vastaavia tilanteita tulee”, Adlercreutz sanoi.
Ohisalo otti vastuuta kulttuurialan tukemisen epäonnistumisesta.
”Uskon, että voin puhua useamman hallituskumppanin puolesta: korona-aikana ei missään nimessä tehty riittävästi eikä riittävän nopeasti. Me epäonnistuimme. Se on hyvä tunnistaa, jotta virheet pystytään korjaamaan. Meidän on pystyttävä olemaan valmiimpia uudenlaisiin kriiseihin”, Ohisalo kommentoi.
Marin pahoitteli, että hän on se, joka sanoo epävarmuuden jatkuvan.
”Epävarmuus tulee jatkumaan koronan osalta, emmekä tiedä millaisia pandemioita eteemme tulee tulevaisuudessa. Kun pandemia iskee, vaikeita päätöksiä joudutaan tekemään, fyysistä kontaktia rajoittamaan”, Marin sanoi.
Marinin hallituksen esitysluonnos tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta puhutti. Hallituksen ehdotuksen mukaan osa tartuntatautilaissa olleista pykälistä lisättäisiin lakiin uudelleen. Pykälät koskevat nimenomaan tapahtumien henkilömäärien rajoituksia. Muusikkojen liiton mukaan säännösten voimassaolon jatkamiselle ei ole edellytyksiä.
Mykkänen ei usko, että hallituksen esitys menee perustuslakivaliokunnan käsittelystä läpi. Osa hallituspuolueiden edustajistakin koki pykälät ongelmallisina.
”Suhtaudun aika kriittisesti väliaikaisten pykälien olemassaolon jatkamiseen”, Kalli sanoi. ”Valtaosa päättäjistä ymmärtää, miten tärkeää ennustettavuus on kaikelle elinkeinolle. Tapahtuma-alan näkökulmasta pelkkä pylkälien olemassaolo on ongelmallista.”
Marinin mukaan koko tartuntatautilaki on ongelmallinen: pirstaleinen ja sekava.
”Se on rakennettu alun perin liian köykäiseksi, ja sitä on yritetty paikata matkan varrella. Tarvittaisiin erilainen pandemialainsäädäntö, joka antaisi meille kaikki tarvittavat työkalut. Korona-aikana jouduttiin ohjaamaan laivaa ja rakentamaan sitä samanaikaisesti. Se aiheutti epävarmuutta monelle alalle ja se on ollut kohtuutonta”, Marin sanoi.
Marinin, Ohisalon ja Saramon mukaan lainsäädäntöä on kuitenkin kehitettävä etukäteen eikä sitten kun on liian myöhäistä.
”Kaikkien alojen on oltava tasavertaisia, kaikkien perusteiden on oltava hyviä. Enää koskaan ei saa käydä niin, että musiikki ja kulttuuri joutuvat kärsimään, koska ei olla etukäteen mietitty asiaa”, Saramo kommentoi.
Keskustelu jatkui paneelin jälkeen järjestetyssä vapaamuotoisessa verkostoitumistilaisuudessa. Osallistujien kesken vallitsi konsensus, että vastaavia keskusteluja on syytä jatkaa tulevaisuudessakin.
Kuvat: Julius Töyrylä