Covid 19 -tauti on osoittautunut monimutkaiseksi sairaudeksi, jolla on laajoja globaaleja terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia seurausvaikutuksia. Sama kompleksisuus koskee keinovalikoimaa, jolla pandemiaa yritetään hillitä. Päättäjiä ei käy yhtään kateeksi, muttei kyllä asiantuntijoitakaan.

Esittävä taide on ollut ja on valitettavasti edelleenkin koronamyrskyn silmässä, ja sen myötä myös alan edunvalvojat ja järjestötkin ovat painiskelleet ihan uudenlaisten haasteiden parissa.

Silläkin uhalla, että kohta tilanne voi taas olla muuttunut ja parhaimmatkin arvaukset menneet metsään, koetetaan seuraavassa hahmottaa kokonaistilannetta Muusikkojen liiton vinkkelistä.

Rajoituksista passiin ja takaisin

Koronapassi otettiin käyttöön keinona poistaa voimassa olevia koronarajoituksia. Jos toimintaa koskevia rajoituksia ei ole, ei passi ole ollut käytettävissä. Rajoitustilanteet ovat vaihdelleet ajoittain, alueittain ja myös osin alakohtaisesti, joten toiminnanharjoittajilta on vaadittu tarkkuutta voidakseen käyttää koronapassia lain mukaisesti. Mutkia on toki käytännössä suoristettu jossakin määrin. Nyt keskustellaan passin käytön laajentamisesta eri tavoin, itsenäisenä rajoitustoimena. Toki passi on passittomiin kohdistuva rajoitustoimi jo nyt.

Muusikkojen liitto on suhtautunut osin kriittisesti koronasääntelyn toteutustapaan. Toimien oikeudenmukaisuuden, oikeasuhtaisuuden sekä ennakoitavuuden pitäisi olla etusijalla. Toimialoja tulisi kohdella yhdenvertaisesti, ja rajoitusten täytyisi olla objektiivisesti arvioiden välttämättömiä. Näiltä osin on huomauttamista ollut monessa kohdassa. Pelkkä väite tai pelko ei tee rajoituksesta välttämätöntä, vaan välttämättömyys täytyy perustella.

Ongelmallista on ollut myös se, että vastuu ja päätös koronapassin käytöstä jätettiin toiminnanharjoittajille, mistä on seurannut tulkintaongelmia ja tarpeetonta kiistelyä. Yhdessä riskipistetaulukon kanssa käytettynä on myös vaarana, että esittävän taiteen tilaisuudet mielletään nyt ja jatkossa yleisesti ottaen vaarallisiksi. Tämä voi olla koko alan kannalta merkittävä pitkäkestoinen mielikuvahaitta.

Rokotteen vaikutusta tartuntojen ehkäisyssä on tarkasteltava jatkuvasti rajoitustoimien rinnalla. Koronatodistuksen on todettu mahdollistavan riskialttiin toiminnan avaamisen, mutta oletus toiminnan riskialttiudesta pohjautuu THL:n riskipistetaulukkoon, joka ei kuitenkaan perustu objektiiviseen näyttöön. Kulttuurialan toimijat ovat pitkään argumentoineet, että konsertteja ja teatteriesityksiä olisi voitu järjestää turvallisesti.

Tartuntatautilakia säädettäessä ei ole ajateltu pitkäkestoista pandemiaa, joka vaikuttaa koko kansaan ja kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin. Lain rajoituksia koskevia pykäliä tulisi tarkastella uudelleen kokonaisuutena ottaen huomioon pitkäkestoinen, yhteiskunnallisesti laaja ja merkittävä tartuntatautiepidemia. Kokonaisuuden tarkastelussa tulisi ottaa viruksen leviämisen estämisen ja terveysturvallisuustoimien lisäksi huomioon yhdenvertaisuus, elinkeinonharjoittaminen, taloudelliset vahingot sekä perusoikeudet. Lain suhdetta mm. valmiuslakiin tulee tarkastella, kun tehdään poikkeusajan lainsäädäntöä.

Hyvä vai huono?

Jo läpinäkyvyyden ja älyllisen rehellisyyden nimissä voi olla hyvä hahmottaa, mistä on kyse kun keskustellaan siitä, onko koronapassi ”hyvä” vai ”huono” keino koronan suitsimisessa. Keskustelu vaikuttaa osin hyvin polarisoituneelta ja tunnepitoiselta, mikä harvoin edistää aitoa analyysia ja pidemmälläkin aikavälillä järkevien ratkaisujen löytymistä. Koronapassi ei ole vain monoliittinen kyllä vai ei -kysymys, vaan siihen liittyy monta eri kysymystä, joihin pitää kuhunkin vastata erikseen.

Yleisömäärien kasvu passin käytön myötä lisää ihmiskontakteja rajoitustilanteeseen verrattuna ja siltä osin samalla tartuntariskiä. Kun passin käyttö sulkee rokottamattomat käytännöllisesti katsoen pois yleisöistä, passi tosiasiallisesti suojaa rokottamattomia tehokkaasti, riippumatta siitä mitä he itse rajoituksesta ajattelevat tai millaiseen riskinottoon he kenties olisivat valmiita. Tältä osin passikäytäntö suojaa terveydenhoidon kapasiteettia. Rokotettujen kannalta arvioituna tartuntariski on passin mahdollistaman kontaktimäärän lisääntymisen myötä luultavimmin kuitenkin kokonaisuutena kasvanut, mutta rokotussuojan ansiosta sairastumisriski koetaan niin pieneksi, että osallistumiskynnys ylittyy.

Koronapassi voi esittävän säveltaiteen kannalta tuottaa välitöntä hyötyä talouden ja työllisyyden näkökulmasta, kun rajoituksista voidaan samalla luopua ja yleisömääriä kasvattaa. Tietenkin sillä edellytyksellä, että yleisö uskaltaa lähteä liikkeelle. Ammattiliiton asiana on huolehtia siitä, että jäsenistö pääsee töihin.

Koronapassin käytön laajentaminen

Kysymys koronapassin laajentamisesta palautuu liiton tehtävään ja sääntöihin. Muusikkojen liiton missio on jäsentensä taloudellisten ja ammatillisten etujen edistämisessä, eikä liitolla ole kansanterveyden alalla minkäänlaista mandaattia.

Liiton näkökulmasta kysymys siitä, pitäisikö toiminnanharjoittajien voida edellyttää passia, vaikka toimintaan ei kohdistuisi rajoituksia, ei ole kovin relevantti. Jos tilaisuuksiin pääsee jo nykysääntelyllä passia käytettäessä täysi yleisömäärä, ei passin edellyttäminen muista syistä enää lisää kannattavuutta tai paranna työllisyyttä.

Suhtautuminen koronapassiin ei ole Muusikkojen liitolta ideologinen tai minkäänlaista alan sisäistä tai muutakaan solidaarisuutta tai sen puutetta ilmentävä näkemys, vaan pragmaattinen ratkaisu, jossa reaalitalous painaa lopulta eniten. Niinpä esimerkiksi liiton omistamilla G Livelab -klubeilla on linjattu, että nykysääntelyn voimassa ollessa passia voidaan käyttää lain mukaisesti jos siitä on taloudellista hyötyä toiminnan ja työllisyyden kannalta. Sen pidemmälle ei ammattiliiton mandaatti riitä.

Muusikkojen liitto edustaa koko jäsenistöään toimialansa puitteissa, myös rokottamattomia. Jos oletetaan, että jäsenistön demografia vastaa koko väestöä, liitossa on arviolta vajaat 800 rokottamatonta jäsentä, joita kohdellaan luonnollisesti tasapuolisesti ja syrjimättä. Liitto kannattaa SAK:n ja muiden keskusjärjestöjen linjauksen mukaisesti rokotuskattavuuden nostamista, muttei voi puuttua yksittäisten henkilöiden ratkaisuihin. Kysymys siitä, kannattaako liitto koronapassin edellyttämistä alan töissä ratkeaa samalla periaatteella. Liitto puolustaa ja edistää sääntöjensä edellyttämällä tavalla kaikkien jäsentensä oikeutta työllistyä. Jos passia edellytettäisiin töihin pääsemiseksi, passittomat jäsenet jäisivät ilman töitä. Tätä liitto ei sääntöjensä puitteissa voi sellaisenaan kannattaa. Myös työntekijöiden yksityisyydensuoja tulisi säilyttää ja syrjimättömyys turvata. Jos laki muuttuisi niin, että työntekijän pitäisi töihin päästäkseen hankkia passi koronatestillä, työnantajan tulisi maksaa testi ja kompensoida ylimääräinen ajankäyttö.

Rokottamattoman työntekijän tai kollegan syrjiminen työhön ottamisessa tai työssä ei ole hyväksyttävää. Virustartuntaa voi levittää rokotuksesta riippumatta, ja tutkimustieto on vielä vajavaista. Mitä sairastumisriskiin tulee, on todennäköisempää että rokottamaton sairastuu rokotetulta saamansa tartunnan seurauksena kuin toisinpäin.

Force majeure ja ammatin harjoittaminen

Rajoitusten jälleen kiristyttyä on etenkin yrityssektorin esiintymistilaisuuksia peruttu. Tilanne ei tällä kertaa enää tule yllätyksenä tai odottamattomana tapahtumana kenellekään, mutta siitä huolimatta peruutustilanteissa usein edelleen vedotaan ylivoimaiseen esteeseen, force majeureen, ja esimerkiksi palkkiota ei suostuta maksamaan.

Toiminnanharjoittajat ovat saattaneet edellyttää koronapassia musiikin esittäjältä työtilaisuuden yhteydessä. Passia voi edellyttää vain asiakkailta, ei työntekijältä tai ammatin harjoittajalta, joilla ei ole velvollisuutta kertoa terveystietojaan.

Näissä tilanteissa kannattaa olla tarvittaessa yhteydessä liittoon.