Marraskuun 2020 alussa käynnistyi Muusikkojen liiton SKAALA-hanke, jonka tarkoituksena on selvittää keinoja elävän musiikin toimialan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vallitsevissa olosuhteissa. Hanke on osa hallituksen TYÖ2030-ohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää työelämää, vauhdittaa uuden teknologian hyödyntämistä ja parantaa työhyvinvointia. Ohjelman osa-alueet ovat erittäin ajankohtaisia esittävän musiikin toimialalla.

Hankkeen lähtötilanne on haastava, mutta siksi toivottavasti myös hedelmällinen. Livemusiikin kenttä on ollut kohta melkein vuoden seisahduksissa. Monet muusikot harkitsevat alan vaihtoa, ohjelmatoimistojen henkilöstö on suurilta osin lomautettu, keikkapaikat kituuttavat rajoitetuilla yleisömäärillä (sikäli kun sulkuja ei ole) ja tekniikkafirmat ovat konkurssien partaalla. Korona on ollut shokki toimialalle, jonka kasvu on ollut hurjaa vuosituhannen alusta lähtien.

Tapahtumakentällä on otettu valtavia askelia turvallisuuden saralla, ja useimmissa tapahtumissa toiminta on esimerkillistä. Kuitenkin rajoitustoimet iskevät ensimmäisenä juuri esiintymistoimintaan.

Millä tavoin voimme kehittää esittävän musiikin kenttää ja kuinka voimme pitää toimintaa yllä vallitsevissa olosuhteissa sulkujen sijaan? Tilanne ei ole helppo kenenkään kannalta, koska kaikki alan toimijat ovat kovilla sekä taloudellisesti että henkisesti.

Monet produktiot ovat harmillisesti tulleet siihen johtopäätökseen, ettei keikkoja kannata tehdä ollenkaan, sillä kulut ylittävät tuotot. Tämän vuoksi on peruttu konserttisalikiertueita, teatteriproduktioita ja klubikeikkoja. Olisiko osa peruutuksista voitu välttää, jos olisi yhdessä pohdittu, millaisilla eri osapuolia sitouttavilla kompromisseilla esiintymiset olisi voitu toteuttaa?

Tätä tarkoitetaan esiintymistoiminnan skaalauksella, johon SKAALA tähtää: toiminnan mitoittamista ympäristöön sopivaksi. Jos jaettava kakku pienenee, kaikki saavat pienemmän palan. Heti perään on todettava, että vastaavasti kakkupalan pitäisi myös kasvaa kakun kasvaessa. Monet ovat törmänneet uransa varrella tilanteeseen, jossa riskejä halutaan mielellään jakaa koko työryhmän kesken toisin kuin mahdollisia merkittäviä tuottoja.

Siksi on tärkeää, että toimialan sisällä käytäisiin edellä mainittujen kysymysten vaikeudesta huolimatta rehellistä vuoropuhelua, jolla toiminnan jatkuvuus mahdollistetaan. Kaikilla toimijoilla on oma näkökulmansa tilanteeseen – esiintymispaikat kamppailevat oman toimintansa kannattavuuden kanssa, rajoitetut yleisömäärät tarkoittavat pienempiä lipputuloja ja pienempää ravintolamyyntiä. Sen vuoksi keikkajärjestäjät eivät voi mitenkään maksaa entisen suuruisia esiintymispalkkioita.

Ohjelmatoimistojen toiminta perustuu provisioon. Ne saavat tietyn prosentin ohjelmamyynnistä, yleensä 15–20 prosenttia. Myyntihintojen pienentyessä myös ohjelmatoimistojen osuudet pienenevät. Lisäksi viimeiset kuukaudet ohjelmatoimistojen työntekijöiden työaika on mennyt lähinnä keikkojen siirtelyyn ja perumiseen. Tästä ohjelmatoimistoille ei makseta mitään korvausta.

Freelancemuusikot ja artistit taas toimivat erilaisilla sopimuksilla suhteessa ohjelmatoimistoihin tai suoraan keikkajärjestäjään. Osa saa esiintymisistä vakiomuotoisen, esiintymiskohtaisen korvauksen, ja osalle palkkio muodostuu siitä osuudesta, joka myyntihinnasta jää provision ja kulujen jälkeen. Useimmat artistit toimivat jälkimmäisellä tavalla. Heille tilanne näyttäytyy niin, että on laskettava, kuinka paljon esiintymisiin liittyy kiinteitä kuluja, jotka koostuvat ohjelmatoimiston provisiosta, muusikkojen ja teknikkojen palkkioista, sekä ääni-, valo- ja kuljetuskalustosta. Jos kiinteät kulut ylittävät keikkapalkkion määrän, artisti joutuu maksamaan siitä, että pääsee keikalle.

Vakioliksalla toimivat muusikot ovat korona-aikana joutuneet elämään tilanteessa, jossa yksikään kalenterimerkintä ei ole varma. Esiintymisiä perutaan ja siirrellään mitättömillä varoajoilla. Monesti muusikot ovat sitoutuneet esiintymisiin ja kieltäytyneet muista tarjotuista töistä. Sovittujen esiintymisten peruuntuessa muita töitä ei ole tarjolla ja muusikko jää ilman toimeentuloa.

Voittajia on vaikea tällä hetkellä toimialalta löytää. On olennaista pitää huolta siitä, että korona-ajan jälkeen on olemassa keikkapaikkoja, ohjelmatoimistoja ja kiertueinfran tarjoajia sekä artisteja ja heidän taustallaan soittavia muusikkoja, jotka ovat valmiita esiintymään. Alan elpyminen vaatii kaikilta valmiutta keskustella ja tehdä kompromisseja.

Nykytilanne pitää sisällään mahdollisuuden luoda alalle uusia toimintamalleja ja -tapoja, kehittää vuoropuhelua ja lisätä työhyvinvointia. Siihen kannattaa nyt panostaa, kun varsinainen toiminta käy vajaalla teholla.

Streamauskeikat ja hybriditapahtumat, jotka yhdistävät sekä live- että etäyleisöä, ovat alue, jossa on vielä paljon kehittämis- ja innovaatiomahdollisuuksia. Toistaiseksi tekninen toteutus, live- ja etäyleisöjen yhtäaikainen palveleminen sekä tapahtumien ansaintalogiikat vaativat viilausta. Vaikka tällä alueella on tapahtunut suuria harppauksia sitten viime maaliskuun, paljon uutta voidaan keksiä.

SKAALA-hankkeessa työskentely tapahtuu esiintymistoiminnan skaalauksen sekä streamaus- ja hybriditapahtumien kehittämisen ympärille koottavissa työryhmissä. Niissä etsitään ratkaisuja ja tapoja, joilla toimiala voi sekä elpyä että kehittyä. Nyt yhteistä vuoropuhelua sekä halua pitää ala pystyssä vaaditaan kaikilta aivan erityisellä tavalla.

SKAALA-hanke pähkinänkuoressa

SKAALA toteutetaan alan yhteistyönä Muusikkojen liiton ja Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry:n (SOA) johdolla. Hankkeella on kaksi päätavoitetta:

1) Esiintymistoiminnan skaalaus. Tavoitteena on löytää toimivia ratkaisuja vallitseviin olosuhteisiin, jotta esiintymistoiminta voi jatkua ja kehittyä yleisörajoituksista huolimatta, ottaen huomioon myös ympäristönäkökulman. Tämä edellyttää elävän musiikin ansaintamahdollisuuksien analyysia muuttuneissa olosuhteissa ja sen pohjalta rakennettavien skaalausmallien luomista.

2) Teknologisten ratkaisujen kehittäminen esiintymistoiminnan uudistamiseksi ja tukemiseksi. Erilaiset streamaus- ja hybriditapahtumat ovat kehittyneet nopeasti. Alueella on kuitenkin vielä paljon kehittämis- ja innovaatiomahdollisuuksia. Digitaalisten palveluiden avulla on mahdollista synnyttää uusia tapoja järjestää esiintymistoimintaa ja laajentaa siihen liittyviä ansaintamalleja.

Lisätiedot:

Jaakko Kämäräinen
Projektipäällikkö, SKAALA-hanke
Freeasiamies, Muusikkojen liitto
jaakko.kamarainen@muusikkojenliitto.fi