Radio Helsingissä soi uusi ja kotimainen

Monet kaupalliset kanavat luottavat yleisönsä rajalliseen kiinnostukseen musiikkisisällön suhteen, mutta Radio Helsinki tuntee kuuntelijansa ja tarjoaa vaihtoehdon. ”Me tehdään asiat täysin eri lailla”, sanoo Radio Helsingin musiikkipäällikkö Henri Pulkkinen.

Muusikkojen liiton omistama Livelaboratorio Oy osti Radio Helsingin liiketoiminnan lokakuussa 2016. Toimitusjohtaja Tanja Douglassin mukaan siitä lähtien fokuksessa on ollut sekä uuden musiikin että kotimaisen musiikin määrän nosto.

”Radio Helsinki on aina soittanut musiikkia laajalla skaalalla, mutta koimme tärkeäksi tuoda sisältöön lisää juuri uutta musiikkia”, Douglass kertoo.

Radion kuuntelu nuorten keskuudessa on viime vuosina yleisesti vähentynyt uusien alustojen vallattua alaa samalla, kun kilpailu kuulijoiden ajasta on muutenkin kasvanut. ”Uuden musiikin kuratointi on vastaus tähän. Olemme halunneet tavoittaa lisää nuoria kuulijoita”, sanoo Douglass.

Nyt sekä uuden musiikin osuus että kuulijamäärä ovat nousussa, ja etenkin nuorten osuus kuulijoista kasvaa. Samalla mukana ovat yhä myös Radio Helsingin uskolliset kuuntelijat, joista suuri osa on kuunnellut sitä 18-vuotisen matkan alusta saakka.

Ajankohtaista ja uutta

”On tutkittu, että radion kuuntelijat haluavat kuulla uutta musiikkia”, kertoo musiikkipäällikkö Henri Pulkkinen.

Radio Helsingille musiikkidiggarit ja muusikot ovat tärkeä kohderyhmä, mutta yhtä lailla kuulija voi Pulkkisen mukaan olla kuka tahansa. Laadukkaan ja monipuolisen sisällön tuottaminen ja vaihtoehdon tarjoaminen on tärkeää etenkin aikana, jona radioiden musiikkitarjonta käy yhä suppeammaksi. Radio Helsinki tekee Pulkkisen mukaan kaiken eri lailla.

Esimerkiksi osan kuulijakunnasta ikääntyminen ei tarkoita sitä, että sille suunnatun musiikin tulisi olla menneiltä vuosikymmeniltä.

”On isoja kanavia, jotka soittavat vain ysäriä sen ikäisille, jotka meillä haluavat kuulla myös uutta musiikkia. Kyllä kiinnostus uuteen ja erilaiseen, kaikenlaiseen musiikkiin jatkuu ikääntyessäkin”, toteaa Tanja Douglass.

”Musan pitää pysyä ajankohtaisena”, lisää Pulkkinen.

Ja se onkin yksi Pulkkisen tärkeimmistä tehtävistä musiikkipäällikkönä – uuden musiikin kuratointi. Samalla hän haluaa laajentaa ja haastaa sitä, mitä tarkoitetaan jo käsitteeksi muodostuneella termillä Radio Helsinki -musiikki.

”Olen tyytyväinen, jos kuulija yllättyy Radio Helsingissä kuulemastaan musiikista”, Pulkkinen hymyilee.

Samaa mieltä on Douglass, jonka mukaan Radio Helsinkiin sopii lähtökohtaisesti kaikki musiikki – uusi ja vanha, kaikki genret, niin erikoisuudet kuin tutumpi hittimusiikki.

”Mutta meillä se muista radioista tuttu superhitti soi tasavertaisesti muun musiikin kanssa – se on yksi kuukauden aikana soitetuista yli 4000 biisistä”, hän tähdentää.

Eikä uuden musiikin käsite Radio Helsingissä rajoitu vain tuoreeseen musiikkiin.

”Jokainen biisi voi olla uusi biisi jollekin. 15-vuotias poikani löytää 60-luvun rockista itselleen uutta, ja itse innostun kuullessani tutulta artistilta kappaleen, jonka olemassaolosta en tiennyt mitään. Asiantunteva kuratointi mahdollistaa tutustumisen musiikkiin, joka ei ole ennestään tuttua, oli se miltä ajalta tahansa”, Douglass sanoo.

Lisää musiikkia, lisää kotimaista

Vuosien 2016 ja 2018 välillä musiikin osuus Radio Helsingissä nousi 59 %:sta 70 %:iin. Suuri osa puheestakin koskee musiikkia. Tällä hetkellä taajuudella kuultavat musiikin erikoisohjelmat ovat keskittyneet eri genreihin laajalla skaalalla – valikoimasta löytyy muun muassa jazzia, nykyklasaria, elektronista klubimusiikkia, kitaramusiikkia, hiphopia, soulia.

Maaliskuussa 2019 Radio Helsingissä soi 4226 eri kappaletta 2133 artistilta. Määrä on melkein kymmenkertainen verrattuna moniin kaupallisiin radiokanaviin.

”Jokin kappale voi soida meillä muutaman kerran päivässä – näin voi käydä vaikkapa silloin, jos on tullut jokin uusi biisi josta moni tekijä on innostunut. Meillä kaikki ohjelmantekijät päättävät itse, mitä soittavat”, Tanja Douglass kertoo.

Hänen mukaansa tavoitteena on edistää suomalaisen musiikin monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta. Vuosien 2016 ja 2018 välillä Radio Helsingissä soitetun kotimaisen musiikin määrä kaksinkertaistui.

”Kyllähän Suomessa on myös ainoastaan suomalaista musaa soittavia kanavia, mutta siellä biisien ja artistien määrä on suppea. Meille ei riitä, että kotimaisen musiikin prosenttiosuus on suuri, vaan lisäksi nimenomaan kotimaisten biisien ja artistien määrän on oltava suuri”, Douglass avaa.

Maaliskuussa 2019 radiosoitossa oli 550 kotimaista artistia ja 1546 kotimaista kappaletta. Lisäksi luvut sisältävät kuukausittain vaihtuvia artisteja ja kappaleita – verrattain suurten lukujen ohella kyse on myös sisällön vaihtuvuudesta. Useilla kaupallisilla kanavilla seuraavan kuukauden biisit ja artistit ovat 80-prosenttisesti samoja kuin edellisen.

”Joillakin kaupallisilla kanavilla on kuukaudessa kymmenisen uutta biisiä soitossa, jotka nekin prime timen ulkopuolella varovasti kokeilussa. Radio Helsingissä uusien biisien määrä on jatkuvasti suuri, ja meillä on nimenomaan prime timessa esimerkiksi Henri Pulkkisen uuden musiikin ohjelma”, Douglass toteaa.

Kokeellista mainstreamia

Henri Pulkkisen mielestä suomalaisessa uudessa musiikissa eletään parhaillaan kiinnostavaa vaihetta.

”Yhä enemmän ja enemmän on marginaalimaista musaa, joka ei enää olekaan marginaalissa”, musadiggari kuvailee. Hän luottaa siihen, että yleisöä kiinnostaa hyvä musiikki ja hyvät tekstit, eikä artistien enää tarvitse ahtautua ainoastaan Spotify- tai listahittimuottiin päästäkseen esille.

”Se näkyy suomalaisessa musassa nyt myös joidenkin mainstreamartistien kohdalla – soundista on tullut viime vuosien aikana hieman kokeellisempaa. Vaikkakin toisaalta paljon tulee myös sellaista musiikkia, joka on selkeästi räätälöity soittolistaa tai Spotifyn Top 50 -listaa varten.”

Pulkkisen toiveena on, ettei artistin tarvitsisi enää olla joko täysin marginaalissa tai yksi niistä kymmenestä, jotka pääsevät esiin ja ovat kaikkialla.

”Kyllä siinä välissäkin voi olla tilaa. Ettei vaihtoehtona ole olla joko Glorian kannessa tai ei missään.”

Kyseistä tilaa kokeellisemmalle musiikille ei Pulkkisen mukaan vielä ole kuitenkaan tarpeeksi, ja juuri siihen hän haluaa vaikuttaa.

”Tilaa tehdään esimerkiksi niin, että Radio Helsinki soittaa musiikkia joka ei soi muualla. Se muuttaa musiikkikulttuuria ja tekee monenlaisesta musasta tuttua kuulijoille.”

Pulkkinen uskoo, että hyvä mutta vähän hitaammin avautuva kappale voi lopulta kestää aikaa paremmin kuin sellainen, jonka idea tulee selväksi 10 sekunnissa.

”Tässä Radio Helsingillä on tärkeä rooli. Toivon että voimme vaikuttaa siihen, ettei nyt haastavaksi väitettyä musiikkia enää tulevaisuudessa koetakaan haastavana.”

Myös Tanja Douglass näkee Radio Helsingin kaltaisen toimijan vaihtoehtona sille levy-yhtiöputkelle, johon artistit ovat perinteisesti pyrkineet päästäkseen esille.

”On hienoa, jos ei tarvitse olla jo valmiiksi suuri stara saadakseen tehdä juuri sellaista musaa, mitä haluaa, ja silti on mahdollisuus päästä radiosoittoon.”

Hittiradioissa soivien artistien kokeilevampi materiaali saattaa istua hankalasti muualle, mutta Radio Helsinkiin sellainen sopii. Hyvänä esimerkkinä tästä Pulkkinen ja Douglass mainitsevat Chisun tuoreen Momentum-kappaleen.

”Chisu, yksi Suomen isoimmista artisteista, julkaisi pitkän tauon jälkeen kokeellisemman kappaleen. Meille se ei tuota päänvaivaa, sillä haluamme olla mukana jutuissa, jotka eivät ole itsestään selviä. Sopeudumme paljon nopeammin kaikkeen uuteen kuin soittolistaradiot, joille musiikin pitää olla helpompaa”, kertoo Pulkkinen.

Tampereelle ja Ouluun

Vuoden 2020 alusta alkaen Radio Helsingin taajuusalue laajenee pääkaupunkiseudulta Tampereelle ja Ouluun. Pulkkinen ja Douglass odottavat innolla tulevaa ja näkevät sen tilaisuutena monipuolistaa musiikkiohjelmistoa entisestään.

”Olisi todella kiinnostavaa saada mukaan tamperelaisia ja oululaisia ohjelmantekijöitä, jotka toisivat luontevasti radioon uutta, paikallista sisältöä”, Pulkkinen sanoo.

”Meillä on mahdollisuus edistää samalla maantieteellistäkin diversiteettiä – hyvää musiikkia ja siitä kiinnostuneita kuulijoita löytyy kaikkialta”, lisää Douglass.

 

Kuvat: Raine Laaksonen