Muusikkojen liiton hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2027–31

Euroopan komissio hyväksyi syyskuun 2022 lopulla suuntaviivat EU:n kilpailulainsäädännön soveltamisesta itsensätyöllistäjien (ml. yksinyrittäjien) työoloja koskeviin työehtosopimuksiin. Suuntaviivat tekevät selväksi, ettei kilpailulainsäädäntö estä itsensätyöllistäjien työehtosopimustoimintaa.

→ Itsensätyöllistäjien kollektiivinen neuvotteluoikeus on tunnustettava Suomen lainsäädännössä ja turvattava siten heikommassa neuvotteluasemassa olevien itsensätyöllistäjien tasavertaiset neuvottelumahdollisuudet työsuhteisten kanssa.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvia menoja eli niin sanottuja luonnollisia vähennyksiä. Näin ollen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto kiristää palkansaajan ansiotuloverotusta ja on luonteeltaan verosanktio.

→ Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus on palautettava.

Tekoäly mahdollistaa uskottavien digitaalisten kaksoisolentojen eli ns. deepfake-sisältöjen luomisen hyödyntämällä henkilön ulkonäköä ja ääntä. Ulkonäkö ja ääni ovat osa ihmisen identiteettiä ja yksityisyyttä, mutta myös monille elinkeino. Digitaaliset kaksoisolennot ja uskottavat valeuutiset myös heikentävät kansalaisten luottamusta ja demokratiaa.  

Nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa riittävän tehokkaita ja nopeita oikeussuojakeinoja estää ulkonäön ja äänen luvatonta käyttöä. Ilman lainsäädäntöä muusikoilla, näyttelijöillä, poliitikoilla, uutisankkureilla ja muilla julkisuuden henkilöillä ei käytännössä ole toimivia keinoja estää tekoälyllä luotujen digitaalisten kaksoisolentojen levittämistä.

Tanskassa ja Hollannissa valmistellaan jo lainsäädäntöä, joka antaa henkilölle oikeuden määrätä oman ulkonäkönsä ja äänensä käytöstä ja keinot saada luvattomat digitaaliset kaksoisolennot poistettua levityksestä (ns. take down -menettely). Teknologia kehittyy nopeasti, eikä kansainvälistä suojaa voida jäädä odottamaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatii tällä hallituskaudella selvityksen lainsäädäntötarpeesta.

→ Seuraavan hallituksen on viipymättä säädettävä lailla henkilön ulkonäön ja äänen suoja sekä tehokas take down ‑menettely tekoälyllä luotuja digitaalisia kaksoisolentoja vastaan.  

Musiikin esittäjien oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen musiikin suoratoistokäytöstä ei tällä hetkellä toteudu EU:n tekijänoikeusdirektiivin mukaisesti. Musiikin käyttö on digipalvelujen myötä kasvanut valtavasti, mutta musiikin esittäjän saama korvaus on samalla pienentynyt merkittävästi.

→ Tekijänoikeuslakiin on lisättävä musiikin esittäjien luovuttamaton korvausoikeus suoratoistokäytöstä.

Luovalla alalla itsensätyöllistäjät ja freelancerit työllistyvät erilaisin tavoin: määräaikaisissa työsuhteissa, toimeksiantosuhteissa ja apurahoilla, useimmiten ilman vakituista työsuhdetta. Tämä johtaa epäsäännöllisiin tuloihin ja mahdollisiin työttömyysjaksoihin.

Työttömyysturvalainsäädännön tulkinnanvaraisuuden vuoksi luovien alojen palkansaajat jäävät usein työttömyysturvan ulkopuolelle, koska työvoimaviranomainen tulkitsee heidän työllistyneen omassa työssään tai päätoimisena yrittäjänä.
Lisäksi työttömyysturvan suojaosan poistaminen on tehnyt lyhyiden ja osa-aikaisten työjaksojen vastaanottamisesta kannattamatonta aloilla, joilla työnteko koostuu usein yksittäisistä projekteista, eikä kokoaikatyötä ole tarjolla.

→ Tilanne tulee korjata seuraavin keinoin:

• Omassa työssä työllistymisen kategoria on poistettava työttömyysturvalaista.
  
• On perustettava luovan alan tekijöiden toimeentulon neuvottelukunta
  (OKM, STM, TEM), jonka tehtävänä on seurata työttömyysturvalain soveltamisen toimivuutta, kehittää viranomaisohjeistuksia ja varmistaa, että luovan alan työn erityispiirteet huomioidaan työttömyysturvajärjestelmässä.
  
• Työttömyysturvan suojaosa on palautettava, jotta lyhyiden työjaksojen ja osa-aikaisen työn vastaanottaminen on taloudellisesti kannattavaa.

Kulttuurin ja luovien alojen rahoitus on heikentynyt: OKM:n kulttuuribudjetin osuus on laskenut noin 0,8 prosentista (2019) noin 0,6 prosenttiin (2026), mikä vaikeuttaa alan pitkäjänteistä kehittämistä. Samalla rahoitus on sirpaloitunut, vaikka kulttuurin merkitys hyvinvoinnille, sivistykselle ja taloudelle on keskeinen. 

Kulttuurirahoituksen tulee olla riittävää, ennakoitavaa ja pitkäjänteistä.

→ Kulttuurin rahoitus tulee turvata seuraavin keinoin:

• Varmistetaan tekijänoikeuskorvaukset valtion rahoittamissa hankkeissa, ja noudatetaan prosenttiperiaatetta valtion rakennushankkeissa. 
• Kulttuurin rahoitus tulee nostaa vähintään 1 prosenttiin valtion budjetista.
• Lisätään rahoituksen ennakoitavuutta sitomalla keskeiset määrärahat indeksiin ja ottamalla käyttöön monivuotinen rahoitus.
• Turvataan taiteilijoiden työskentely riittävällä ja yhdenvertaisella apurahajärjestelmällä.

Suomen nykyinen yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä ei ole linjassa EU-oikeuden kanssa. EU:n lähtökohta on, että oikeudenhaltijoille tulee maksaa käytöstä aiheutuvaa haittaa vastaava kohtuullinen korvaus, mutta Suomessa hyvitys on sidottu valtion budjettirahoitukseen eikä vastaa käytön todellista tasoa. Kyse ei ole harkinnanvaraisesta kulttuurituesta, vaan tekijänoikeuteen perustuvasta korvauksesta.

→ Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä on uudistettava vastaamaan EU-oikeutta siten, että korvaus perustuu käytöstä aiheutuvaan haittaan, järjestelmä irrotetaan budjettirahoituksesta ja hyvityksen taso saatetaan eurooppalaiselle tasolle.