Music x Mediassa keskusteltiin musiikkialan tulevaisuudesta, tekoälyn vaikutuksista esiintyjien oikeuksiin sekä kulttuuripolitiikan suunnasta. Muusikkojen liiton järjestämässä deepfakea ja tekoälyä koskevassa keskustelussa korostui artistien oikeus päättää oman äänensä, kuvansa ja identiteettinsä käytöstä. Vaalitentissä puolueiden edustajat nostivat esiin musiikkialan kasvu- ja vientipotentiaalin sekä tarpeen vahvistaa alan rahoitusta ja tekijöiden oikeuksia. G Livelab Tampere palkittiin vuoden pienenä klubina Industry Awards -gaalassa.
Musiikki- ja media-alan ammattilaistapahtuma Music x Media järjestettiin jälleen Tampereella 1.–2. lokakuuta 2026. Tänä vuonna ohjelmassa keskityttiin alan tulevaisuutta määritteleviin kysymyksiin, kuten uusien yleisöjen tavoittamiseen, alan kehittymiseen ja tekoälyn tuomiin muutoksiin.
Artistin äänen, kuvan ja identiteetin tekoälykäytön perustana tulee aina olla suostumus
Muusikkojen liitto ja Music x Media toteuttivat yhteistyössä keskustelun generatiivisen tekoälyn ja deepfake-teknologian vaikutuksista musiikkialaan sekä teknologioiden herättämistä oikeudellisista ja eettisistä kysymyksistä.
Keskusteluun osallistuivat Muusikkojen liiton vanhempi juristi Ilona Vartiainen, Keh Consulting & Managementin perustaja Lilli Keh, Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Perttu Isohanni sekä juristi ja Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Tuomas Mattila. Keskustelua moderoi Ylen toimittaja Veli Kauppinen.
Generatiivinen tekoäly ja deepfake-teknologia kehittyvät nopeasti, eikä lainsäädäntö ole pysynyt kehityksen tahdissa. Maailmalla tunnetaan jo tapauksia, joissa artistien ääntä on käytetty tekoälyllä tuotetuissa kappaleissa. Yksi tunnetuimmista tapauksista on sosiaalisessa mediassa viraalihitiksi noussut tekoälyllä luotu kappale, jossa käytettiin Draken ja The Weekndin ääniä. Tällaiset tapaukset herättävät kysymyksiä muun muassa tekijänoikeuksista ja artistien oikeuksista omaan ääneensä ja identiteettiinsä. Kesällä Münchenin alueellinen tuomioistuin katsoi tekoälypalvelu Sunon syyllistyneen tekijänoikeusloukkaukseen.Palvelun katsottiin käyttäneen tekijänoikeudella suojattuja musiikkiteoksia tekoälymallinsa kouluttamiseen ilman asianmukaisia lupia ja korvauksia tekijöille.
Kehittyvät teknologiat uhkaavat esiintyjien taloutta ja mainetta
Muusikkojen liiton vanhemman juristin Ilona Vartiaisen mukaan artisteille keskeisiä uhkia ovat erityisesti taloudelliset ja maineeseen liittyvät haitat. Deepfaket eli syväväärennökset voivat kilpailla artistin aidon musiikin kanssa kuunteluista, huomiosta ja tuloista. Syväväärennöksiä voidaan myös julkaista tarkoituksellisesti samaan aikaan artistin aidon sisällön kanssa. Tekoälyllä tuotettuja kappaleita käytetään jo suoratoistopalveluissa vilpilliseen rojaltien keräämiseen.
”Artistista on mahdollista tehdä lähes mitä tahansa sisältöä, joka voi vaikuttaa artistin imagoon ja tunnettuuteen”, Vartiainen kertoi. Artistista tehdyt väärennökset voivat aiheuttaa vakavaa mainehaittaa.
Lilli Kehin mukaan tekoälyyn liittyvä tilanne on artistin näkökulmasta epäselvä. Artisteilla ei ole lainsäädännön takaamaa riittävää suojaa, eivätkä he välttämättä ymmärrä, millaisia seurauksia tekoälyn käyttöön liittyvällä suostumuksella voi olla.
Lisensointi luo mahdollisuuksia esiintyjille
Tekoäly tuo artisteille myös mahdollisuuksia. Artistin ääntä ja muita henkilökohtaisia piirteitä voidaan lisensoida uusiin käyttötarkoituksiin. Tärkeintä on, että artistilla säilyvät oikeudet ja päätösvalta omaan ääneensä, kuvaansa ja identiteettiinsä.
Vartiainen nosti kuitenkin esiin kysymyksen siitä, voiko artistin antaman suostumuksen myöhemmin perua vai jäävätkö artistin kasvot ja ääni pysyvästi tekoälyn koulutusmateriaaliksi. Perttu Isohanni arvioi, että tekoälymalleja koulutetaan tekijänoikeussuojatulla sisällöllä. Vartiaisen mukaan tätä on kuitenkin erittäin vaikea todentaa.
Tanska kiristää tekijänoikeuslakiaan
Tanskassa valmistellaan uutta lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on estää henkilön äänen, ulkonäön ja identiteetin käyttö deepfake-sisällöissä ilman suostumusta. Suomessa vastaavanlaista suojaa ei tällä hetkellä ole.
Tanskan lainsäädäntöuudistuksen tavoitteena on antaa ihmisille oikeus omaan ulkonäköönsä, ääneensä ja muihin henkilökohtaisiin tunnuspiirteisiinsä myös tekoälyn tuottamassa sisällössä. Lakimuutos kieltäisi ilman suostumusta tehdyt ja levitetyt realistiset deepfake-jäljitelmät sekä vahvistaisi esiintyvien taiteilijoiden suojaa siten, että myös heidän esityksistään tehdyt realistiset digitaaliset jäljitelmät olisivat kiellettyjä.
Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö on tilannut syväväärennöksiä koskevan selvityksen, jonka odotetaan valmistuvan loka–marraskuussa. Selvityksen tekemiseen osallistui Tuomas Mattila. Selvitykseltä odotetaan eväitä siihen, miten artistien ääntä, ulkonäköä ja identiteettiä voidaan suojata Suomessa nykyistä tehokkaammin.
Vaalitentissä vaadittiin lisää panostuksia musiikkialan kasvuun ja vientiin
Musiikkialan kasvupotentiaali, kulttuurin rahoitus, musiikkivienti ja tekoälyn vaikutukset tekijöiden oikeuksiin nousivat esiin musiikkialan suuressa vaalitentissä, jossa keskusteltiin Suomen kulttuuripolitiikan tulevaisuudesta. Panelistien näkemyksissä korostui tarve nähdä luovat alat nykyistä vahvemmin osana Suomen elinkeino- ja kasvupolitiikkaa.
Keskustelussa kysyttiin, mikä olisi tärkein musiikkialaan kohdistuva toimi, jolla voitaisiin edistää kulttuuripoliittisessa selonteossa asetettua tavoitetta kaksinkertaistaa kulttuurin ja luovien alojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta.
Vasemmistoliiton Minja Koskela nosti esiin luovien alojen merkityksen kestävän kasvun kannalta. Hän kannatti kulttuuribudjetin nostamista yhteen prosenttiin ja peräänkuulutti talouspolitiikan rakenteiden uudelleenarviointia.
Keskustan Jouni Ovaska korosti kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteiden jatkamista yli hallituskausien. Hänen mukaansa seuraavan hallituksen olisi laadittava konkreettinen toimenpidesuunnitelma tavoitteiden edistämiseksi. Musiikkiviennin tulisi hänen mukaansa olla koko valtionhallinnon läpileikkaava tavoite.
Kokoomuksen Sari Multala nosti esiin luovan talouden kasvustrategian ja sen toimenpiteiden ulottamisen nykyistä paremmin musiikkialalle. Hänen mukaansa yhteistyötä startup-kentän kanssa kannattaa vahvistaa, sillä se voisi avata alalle uusia kasvun ja rahoituksen mahdollisuuksia. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyötä tulisi jatkaa ja kehittää.
Vihreiden Sofia Virta haastoi päättäjiä pohtimaan, voisiko Suomesta tehdä aidosti luovien alojen kärkimaata. Hänen mukaansa luovat alat pitäisi nostaa viennin kärkeen ja niiden merkitys Suomen elinkeinorakenteen monipuolistajana tunnistaa nykyistä paremmin.
SDP Nasima Razmyar korosti, että kulttuuripoliittinen selonteko on oikeansuuntainen, mutta tavoitteet eivät toteudu ilman konkreettisia tekoja. Kulttuurilla ja musiikilla on itseisarvonsa lisäksi merkittävä vientipotentiaali, jonka hyödyntämiseksi tarvitaan valtion tukea ja toimivia instrumentteja.
Rahoitus ja ostovoima puhuttivat
Panelisteilta kysyttiin myös, onko kulttuurin määrärahojen palauttaminen realistista. Keskustelussa nousivat esiin kulttuurin rahoituksen lisäksi ihmisten ostovoima ja sen vaikutus kulttuuripalveluiden kysyntään.
Koskela kritisoi hallituksen toimia, joiden hän katsoi heikentäneen ihmisten ostovoimaa. Hänen mukaansa kulttuurin kulutuksen mahdollisuuksista on huolehdittava myös pienituloisten kohdalla.
Razmyar painotti kulttuurin merkitystä myös esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Hänen mukaansa kulttuuriin tehtäviä panostuksia tulisi arvioida myös niiden yhteiskunnallisten hyötyjen perusteella.
Virran mukaan kulttuuria ei pidä nähdä luksuksena vaan alana, joka tuottaa työpaikkoja, kulutusta ja elinvoimaa. Hän peräänkuulutti talouden rakenteiden uudistamista ja nosti esiin myös ympäristölle haitallisten yritystukien karsimisen.
Ovaska puolestaan muistutti kuntien merkityksestä kulttuurin rahoittajina ja korosti kuntapäättäjien rohkeutta tehdä kulttuuria tukevia ratkaisuja.
Tekoälylle tarvitaan selkeät pelisäännöt
Tekoäly oli toinen keskustelun keskeisistä teemoista. Suomen Musiikintekijät ry puheenjohtaja Pauliina Lerche nosti esiin tekoälyalustojen tekijänoikeudella suojatun aineiston käytön ja peräänkuulutti konkreettisia toimia, joilla alustat velvoitettaisiin lisensoimaan käyttämänsä sisältö ja maksamaan siitä asianmukainen korvaus.
Panelistit kannattivat laajasti tekijöiden oikeuksien vahvistamista. Koskela nosti ratkaisuksi erityisesti kollektiivisen lisensoinnin ja korosti samalla tarvetta puuttua suurten yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden asemaan.
Multalan mukaan tekoälyn käytön läpinäkyvyyttä on lisättävä ja tekijöillä tulee olla mahdollisuus antaa tai kieltää lupa aineistonsa käyttöön. Samalla hän korosti, että tekoälyyn liittyy myös mahdollisuuksia ja että Suomessa kannattaa kehittää omaa teknologista osaamista ja kielimalleja.
Razmyarin mukaan ratkaisuja on haettava erityisesti EU-tasolla, sillä Suomi ei yksin pysty ratkaisemaan tekoälyn ja tekijänoikeuksien kaltaisia kansainvälisiä kysymyksiä. Myös Virta korosti tarvetta tarkastella teknologiayhtiöiden ja alustojen toimintaa kriittisesti.
Ovaskan mukaan lainsäädäntö on tällä hetkellä kehitystä jäljessä. Hänen mukaansa ratkaisuja on haettava EU.
Musiikkivienti tarvitsee koko valtionhallinnon tuen
Muusikko Antti Paalanen esitti panelisteille kysymyksen musiikkialan vientipotentiaalista. Panelistit olivat pitkälti yhtä mieltä siitä, että musiikkiviennin asemaa on vahvistettava.
Multala nosti esiin Suomen suurlähetystöt ja muun ulkomaanedustuksen viennin edistämisen välineenä. Hänen mukaansa niiden toiminnassa on kuitenkin vaihtelua siinä, kuinka aktiivisesti kulttuurivientiä edistetään.
Razmyar peräänkuulutti ennen kaikkea ajattelutavan muutosta. Hänen mukaansa kulttuurialan sisältä on tunnistettava ne alat, joilla on erityisen suuri kansainvälistymisen potentiaali, kuten musiikki. Myös ministeriöiden välistä yhteistyötä on hänen mukaansa vahvistettava.
Koskela katsoi, ettei musiikkivientiä pitäisi tarkastella vain kulttuuripolitiikan kysymyksenä, vaan myös työ- ja elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Julkisen vallan tulisi hänen mukaansa luottaa nykyistä enemmän alan omaan asiantuntemukseen ja antaa tilaa myös kokeiluille.
Ovaska piti hallinnon välisiä raja-aitoja ongelmallisina ja peräänkuulutti Ruotsin mallin kaltaista valtioneuvostotasoista koordinaatiota. Hänen mukaansa yritysten ja luovien alojen menestystä ei voida pitää itsestäänselvyytenä ilman toimivaa julkista vientitukea.
Virran mielestä luovat alat pitäisi uskaltaa nostaa Suomen viennin kärkiohjelmaksi. Hän muistutti samalla kulttuurin merkityksestä Suomen kansainvälisenä käyntikorttina ja pehmeän vallan välineenä.
Paneelissa nousi näin esiin varsin yhtenäinen viesti: musiikkialan kasvun ja viennin potentiaali on tunnistettava nykyistä paremmin ja tuotava osaksi Suomen elinkeino- ja kasvupolitiikkaa. Tämä edellyttää pitkäjänteistä rahoitusta, ministeriöiden välistä yhteistyötä ja toimivia vientirakenteita sekä musiikin tekijöiden oikeuksien turvaamista nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
G Livelab Tampere palkittiin Industry Awards -gaalassa
Music x Median yhteydessä perjantaina 2. lokakuuta 2026 järjestetyssä Industry Awards -gaalassa palkittiin musiikkialan ammattilaisia sekä kuluneen vuoden onnistumisia. Tampereen G Livelab -klubi palkittiin vuoden pienenä tapahtumapaikkana.
Palkintoperusteluissa G Livelab Tampereen kerrottiin tuovan yhteen niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin artisteja sekä tarjoavan kaiken ikäisille yleisöille mahdollisuuden kokea musiikkia parhaimmillaan. Klubi myös tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja nuorten kanssa, jonka nähtiin avaavan uusia ovia elävän musiikin pariin. G Livelab Tampereen toiminta on myös kasvanut kuluneen vuoden aikana tapahtumapaikkaa laajemmaksi Nekalan kulttuurikeskus Nekalabin myötä, ja sen ympärille on rakentunut taiteilijoita ja koko alueen kulttuurikenttää tukeva yhteisö.
”Me seistiin tässä viisi vuotta sitten ja sanoimme, että me ansaitsemme tämän. Olen edelleenkin sitä mieltä. G Livelab on utopia ja laboratorio. Se on utopia siitä, että kaikki musiikin genret kohdataan yhdenvertaisina hyvissä olosuhteissa. Se on utopia siitä, että asiakkaat kohdataan yhdenvertaisina hyvissä olosuhteissa”, sanoi Livelaboratorio Tampere Oy:n toimitusjohtaja Annamaija Saarela palkintopuheessaan.
G Livelab Tampere voitti Vuoden venue -palkinnon viimeksi vuonna 2021.
Muusikkojen liitto onnittelee lämpimästi G Livelab Tamperetta ja sen koko henkilökuntaa ansaitusta voitosta!