TEM: Sivutoiminen yrittäjyys ei estä työttömyysturvaa – ohjeistuksen selkeys tuotava käytäntöön

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) kertoo antaneensa Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus KEHAlle suosituksia, joilla pyritään vähentämään työttömyysturvalain tulkintojen vaihtelua ja parantamaan ratkaisujen ymmärrettävyyttä. TEM:n suositusten mukaan sivutoiminen yritystoiminta ei ole lähtökohtaisesti este työttömyysetuudelle. 

Selvitys on osa toimia, joilla hallitus pyrkii luomaan työnhakijoille paremmat kannustimet kokoaikaiseen ja osa-aikaiseen yritystoimintaan. 

Muusikkojen liiton jäsenistön keskuudessa selkeä linjaus on erittäin kaivattu: työvoimaviranomaisten päätökset ovat olleet keskenään vaihtelevia, ja ne on koettu epäjohdonmukaisiksi ja vaikeasti ennakoitaviksi. TEM itsekin toteaa, että tulkinnoissa on ollut liikaa vaihtelua. 

”Selvityksen tekeminen ja tulkintojen selkeyttäminen on työn ensimmäinen vaihe. Ministeriössä tehdyn selvityksen perusteella on ilmeistä, että tulkinnoissa on aivan liikaa vaihtelua. Tämä on omiaan lisäämään epävarmuutta ja epäselvyyttä tilanteessa, jossa haluamme kannustaa ihmisiä uskaltamaan lähteä yrittäjiksi”, työministeri Matias Marttinen kertoo TEM:n tiedotteessa. 

Ratkaisevaa on työmäärä – työvoimapoliittisia lausuntoja perusteltu puutteellisesti 

TEM korostaa selvityksessä, että pää- ja sivutoimisuuden arvioinnissa ratkaisevaa on todellinen työmäärä ja se, estääkö yritystoiminta kokoaikatyön hakemisen ja vastaanottamisen. Jos ei estä, työnhakija on lähtökohtaisesti oikeutettu etuuteen. 

Selvityksessä TEM:n näkemys on, että henkilöllä on halutessaan mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa myös sivutoimisesti. Ongelma on kuitenkin ollut se, että työmäärää ei ole aina arvioitu riittävästi, mikä on ollut omiaan lisäämään kokemusta päätösten mielivaltaisuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta. TEM kiinnittää huomiota siihen, että työvoimapoliittisia lausuntoja on perusteltu osin puutteellisesti juuri työmäärän osalta.

Selvityspyyntöjä ja asiakasneuvontaa tulee kehittää

TEM:n selvityksessä nostetaan esiin myös se, että yli kolmasosassa selvityksessä tarkastelluista tapauksista työnhakija oli jättänyt vastaamatta lisäselvityspyyntöön. Syinä voi olla vaikeasti ymmärrettävät tai tarpeettomiksi koetut kysymykset. TEM näkee tarpeelliseksi kehittää tältä osin selvityspyyntöjä. 

Ministeriö kehottaa työvoimaviranomaisia kehittämään selvityspyyntöjä ja asiakasneuvontaa sekä parantamaan ratkaisujen läpinäkyvyyttä. TEM myös suosittaa KEHA-keskusta järjestämään yritystoiminnan työvoimapoliittiseen arviointiin liittyvää koulutusta työvoimaviranomaisille. 

”Tämä tukisi tuloksellista ja asiakaslähtöistä asiakaspalvelua, parantaisi työnhakijoiden asiakaskokemusta sekä tehostaisi työvoimaviranomaisten ja KEHA-keskuksen välistä yhteistoimintaa työnhakijoiden asioiden hoitamisessa”, todetaan TEM:n selvityksessä. 

Selkeät ohjeet tulee viedä käytäntöön

Useissa TEM:n selvityksessä esitetyistä esimerkkitapauksissa painotetaan, etteivät pienet tuntimäärät voi lähtökohtaisesti olla este kokoaikatyön vastaanottamiselle, jos toiminta ei sido työnhakijaa. 

TEM:n selvitys tarjoaa selkeät ohjeet, milloin työnhakija on oikeutettu työttömyysturvaan sivutoimisesta yritystoiminnasta huolimatta. Selkeistä ohjeista ei kuitenkaan ole apua, jos niitä ei viedä käytäntöön: työvoimapoliittiseen päätöksentekoon sekä asiakasneuvontaan ja -palveluun on saatava läpinäkyvyyttä ja johdonmukaisuutta. Lisäkoulutuksen tulee tarjota työvoimaviranomaisille ymmärrystä yritystoiminnan luonteesta, jotta työvoimapoliittista lausuntoa ei tehdä puutteellisin perustein.