Lähes viisikymmentä suomalaisen orkesterikentän toimijaa kokoontuivat 4.–5. lokakuuta 2025 Muusikkojen liiton järjestämille Orkesteripäiville Helsingin Ruskeasuolle VALO Hotelliin. Tapahtuman aikana puhuttiin muun muassa avustajien päivärahoista, orkesterimarkkinoinnista sekä koesoittokäytäntöjen kehittämisestä. Muusikkojen liiton puheenjohtaja Mia Kari uskoo tapahtuman aikana käytyjen keskustelujen vahvistavan kenttää ja antavan voimaa vaikuttamistyöhön.
Muusikkojen liiton 4.–5. lokakuuta 2025 järjestämät Orkesteripäivät keräsivät Helsingin VALO Hotelliin lähes viisikymmentä suomalaisen orkesterikentän ammattilaista. Osallistujat koostuivat orkesterien valtuuskuntien puheenjohtajista, orkesterityötä tekevistä freelancereista sekä Muusikkojen liiton luottamushenkilöistä ja -edustajista, joita oli niin orkestereista kuin balettitanssijoista sekä oopperalaulajista ja -kuiskaajista.
Muusikkojen liiton puheenjohtaja Mia Karin mukaan orkesterikentän kohtaamat muutokset ja työelämän heikennykset loivat tarpeen Orkesteripäivien järjestämiselle:
”Tapahtuma syntyi tarpeesta pysähtyä tarkastelemaan yhdessä orkesterityön arkea ja tulevaisuutta. Orkesteriala kohtaa nyt muutoksia, joita heijastavat myös laajemmat työelämän heikennykset: lisääntynyt kuormitus, epävarmuus ja tehokkuuspaineet. Samalla monien muusikoiden työn ja alan erityispiirteet jäävät tunnistamatta.”
Lauantaina fokuksessa rahoitus ja työyhteisön toimintamallit
Seminaariohjelma käynnistyi Muusikkojen liiton entisen sopimuspäällikön Mirkka Kivilehdon katsauksella alan ajankohtaisiin juridisiin kysymyksiin. Vilkasta keskustelua herätti erityisesti avustajien päivärahat, joka on aiheena puhuttanut kentällä jo pitkään.

Kuva: Patrik Stenström
Radion Sinfoniaorkesterissa soittavat Helsingin Muusikot ry:n puheenjohtaja Miikka Saarinen ja Muusikkojen liiton hallituksen jäsen Ritva Kaukola haastattelivat RSO:sta loppuvuodesta 2024 intendentin tehtävästä eläköitynyttä Tuula Sarotietä. Yli kaksikymmenvuotisen intendenttiuransa aikana Sarotie oli vahvasti musiikin ja sen esittäjien asialla, otti työssään muusikot merkittävästi mukaan päätöksentekoon ja pyrki aina takaamaan orkesterille mahdollisimman hyvät edellytykset onnistua. Merkittävästä työstään RSO:ssa Sarotielle myönnettiin Muusikkojen liiton vuoden 2024 tunnustuspalkinto. Haastattelussa käytiin läpi Sarotien kokemuksia ja ajatuksia siitä, miten muusikot otetaan mukaan päätöksentekoon ja miten hyvät toimintamallit rakentavat vahvaa työyhteisöä.

Kuva: Patrik Stenström
Lauantain iltapäivässä Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n toiminnanjohtaja Iiris Lehtonen käsitteli orkestereiden rahoitustilannetta ja kulttuurileikkausten vaikutuksia. Musiikkiala.fi-sivuston teettämän selvityksen mukaan leikkaukset osuvat lähes kaikkiin alalla ammattimaisesti toimiviin, ja ovat heikentäneet musiikkialan monimuotoisuutta ja saavutettavuutta merkittävästi.
Turun filharmonisen orkesterin 2. intendentti Charlotta Kivistö puolestaan avasi konkreettisia markkinoinnin keinoja, joilla orkesteri on tavoittanut uusia yleisöjä – muun muassa vaikuttajayhteistyön, sosiaalisen median sekä ostoskeskuksiin ja muihin julkisiin tiloihin jalkautumisen avulla. Erityisen tärkeäksi asiaksi Kivistö koki itse muusikoiden esiin tuomisen niin perinteisemmissä viestintäkanavissa kuin orkesterin sosiaalisen median tileillä.
Sunnuntain aiheena työpajoissa pohditut orkesterityön haasteet sekä koesoittokäytäntöjä käsitellyt keskustelupaneeli
Toinen seminaaripäivä alkoi Sinfonia Lahden intendentti Maija Kylkilahden esityksellä, jossa tarkasteltiin orkestereiden rahoituksen rakennetta, vaikuttamistyötä päättäjien suuntaan sekä työyhteisön hyvinvoinnin ja työhön omistautumisen merkitystä.
Puheenvuoron jälkeen osallistujat jaettiin pienryhmiin työpajatyöskentelyä varten. Pajoissa syntyi vilkasta ideointia ja hedelmällisiä keskusteluja muun muassa uusien yleisöjen tavoittamisesta, muusikoiden osallistumisesta orkesterin brändityöhön sekä koulutuksen ja jatkuvan oppimisen tukemisesta työpaikoilla. Vaikka työpaikat ovat erilaisia, monet haasteet ja kysymykset ovat yhteisiä, ja niiden käsittely yhdessä auttaa jokaista eteenpäin omassa työssään.

Kuva: Sami Vähäkangas
”Halusimme kuratoida ohjelman niin, että se sekä puhuttelisi käytännön tasolla että herättäisi uusia ajatuksia siitä, miten alaa voidaan kehittää, mitä muusikot oikeasti tarvitsevat ja miten orkesterien arvo tehdään näkyväksi yhteiskunnassa. Koimme tärkeäksi tarjota tilaa keskustelulle, unelmoinnille ja käytännön ratkaisuille”, Mia Kari kertoo.
Seminaari päättyi koesoittokäytänteiden kehittämistä käsittelevään keskustelupaneeliin. Paneelia moderoinut Muusikko-lehden päätoimittaja, Muusikkojen liiton liittokokouksen puheenjohtaja, työnohjaaja ja muusikko Patrik Stenström muistutti heti alkuun, että koska kentällä on hyvin erilaisia tarpeita koesoittojen osalta ja jossain orkesterissa hyväksi todettu käytäntö ei välttämättä toimi kaikkialla, paneelin tavoitteeksi ei kannata ottaa kaikkien koesoittoihin liittyvien kehitystarpeiden ratkaisemista, vaan enemmänkin yhteisen keskustelun myötä sysätä liikkeelle ajatuksia koesoittokäytännöistä kussakin orkesterissa. Paneeliin osallistuivat freelancemuusikot Katja Ceder ja Tatu-Pekka Paukkunen, Kansallisoopperan luottamushenkilö ja Muusikkojen liiton varapuheenjohtaja Sami Koivukangas sekä Lapin Kamariorkesterin luottamushenkilö Hanna Parviainen. Myös seminaarin muut osallistujat saivat jakaa omia mielipiteitään ja havaintojaan aiheeseen liittyen.
Vaikka ohjelmasisältö oli laaja ja monipuolinen, moni osallistuja nosti tapahtuman tärkeimmäksi anniksi yhteiset keskustelut käytävillä ja ruokapöydissä. Mia Kari kiteyttää:
”Luottamustehtävissä toimivat työskentelevät usein yksin vaativien kysymysten äärellä. Tällainen kohtaaminen tarjoaa vertaistukea, ja muistuttaa, että emme ole yksin. Meitä yhdistää sama tavoite: vahva, elinvoimainen ja kehittyvä orkesterikenttä. Vaikka kulttuurilta leikataan, meidän on itse uskottava tekemiseemme ja vaikutettava siihen, millaiseksi tulevaisuus rakentuu. Meillä on osaamista, intohimoa ja yhteisö, joka haluaa kehittyä. Siitä syntyy voimaa myös vaikeina aikoina.”