Muusikkojen liitto vastustaa hallituksen päätöstä poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus. Verovähennyksen poisto tulee heikentämään työntekijöiden järjestäytymistä ja ammattiliittojen vaikutusmahdollisuuksia. Vähennysoikeuden poisto olisi yksi naula lisää työelämäheikennysten kokonaisuudessa.
Petteri Orpon hallitus linjasi 2. syyskuuta 2025 budjettiriihessään, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistetaan kokonaan 1. tammikuuta 2026 alkaen. Päätöstä perustellaan työllisyyttä tukevana veropolitiikkana ja veropohjan tiivistämisellä.
Verovähennyksen poisto vaikuttaa Ylen keväällä julkaiseman uutisen mukaan kahteen miljoonaan suomalaiseen.
Suomi voi ottaa Ruotsista varoittavan esimerkin
Näyttöä jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poiston vaikutuksista saadaan naapurista.
Ruotsissa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistettiin vuonna 2007. Verovähennyksen poistaminen vaikutti selkeästi ammattiliittojen jäsenmäärien laskuun. Erityisesti nuoret ja matalapalkka-alojen työntekijät erosivat ammattiliitoista. Vähennysoikeus palautettiin vuonna 2018, jolloin ammattiliittojen jäsenmäärissä nähtiin selvää nousua, kunnes oikeus poistettiin jälleen 2019.
Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen arvioi toukokuussa Ylelle, että verovähennysoikeuden poistaminen voi heikentää merkittävästi sekä työntekijöiden että työnantajien järjestäytymisastetta. Kauhanen kertoo myös kollektiivisella sopimisella olevan tutkimusten mukaan positiivisia vaikutuksia muun muassa työllisyyteen, taloudelliseen tasa-arvoon ja työmarkkinoiden vakauteen ja siksi katsoo, että valtion tulisi nimenomaan pyrkiä vahvistamaan järjestäytymisastetta.
Suomen nykyisen hallituksen toimet ovat ristiriidassa myös EU:n komission viime vuosien tavoitteiden kanssa, joilla on pyritty korostamaan työmarkkinaosapuolten roolia ja vuoropuhelua sekä kansallisella että EU:n tasolla ja vahvistamaan työehtosopimusneuvottelujen rakenteita jäsenmaissa.
Vähennyskelpoisuuden poisto verotuksen periaatteiden vastainen
Verovähennyksen poisto voidaan nähdä verotuksen periaatteiden vastaisena sekä hallituksen ideologisena päätöksenä.
Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan teettämässä selvityksessä vero-oikeuden dosentti Timo Viherkenttä tarkasteli jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuutta verojärjestelmän näkökulmasta. Viherkentän lausunnon mukaan jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden poisto on toimena poikkeuksellinen sekä verotuksen periaatteiden vastainen.
”Syynä tällaiseen verotuksen keskeisten periaatteiden vastaiseen ratkaisuun voi olla joko hallinnollinen tarkoituksenmukaisuus tai pyrkimys vähentää jonkin asian houkuttavuutta”, lausunnossa todetaan.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on myös nähnyt aiheellisena pohtia, miksi juuri työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut eivät olisi vähennyskelpoisia.
”Työmarkkinatoiminnan ydin eli palkkaukseen vaikuttaminen, järjestöjen tarjoama neuvonta, koulutus ja muu vastaava toiminta liittyvät jäsenten tulon hankkimiseen ja säilyttämiseen. On aihetta kysyä, miksi juuri työmarkkinajärjestön jäsenmaksu ei olisi vähennyskelpoinen tilanteessa, jossa mahdollisesti muut verovelvollisen tulonmuodostusta tukevat jäsenmaksut pysyisivät vähennyskelpoisina”, Eloranta kysyy SAK:n julkaisemassa uutisessa.
Jäsenmaksut osa tulonhankkimiskuluja, määrittelyssä ongelmia
Akavalle teettämässä lausunnossa Viherkanto toteaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen olevan tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvia menoja, eli niin sanottuja luonnollisia vähennyksiä. Myös verovähennyskelpoisuuden rajaaminen tiettyihin järjestöihin mielekkäällä tavalla nähdään jokseenkin mahdottomana. Lisäksi vähennyskelpoisuuden poisto olisi verosanktio, joka voitaisiin – riippuen tulkinnasta – nähdä Suomen henkilöverotuksessa ainoana laatuaan.
Muusikkojen liitto katsoo, että jäsenmaksut tulisi jatkossakin nähdä osana tulonhankkimiskuluja.
”Päätös on monella tapaa kohtuuton. Jäsenyys ammattiliitossa tarjoaa tukea ja neuvoa työssä ja työelämässä pysymiseen. Verovähennysoikeuden poistamiselle ei nykyisen tiedon valossa ole pitävää perustetta”, toteaa Muusikkojen liiton puheenjohtaja Mia Kari.
Muutosesityksen veroperiaatteiden vastaisuus, määrittelyn tulkinnanvaraisuus sekä vaikutukset henkilöverotukseen voidaan nähdä lopulta ideologisena päätöksenä, joka vaikuttaisi työntekijöiden halukkuuteen järjestäytyä.
”Kyse ei ole vain veroteknisestä muutoksesta, vaan yrityksestä horjuttaa suomalaista sopimusyhteiskuntaa”, toteaa Kari.
Hallituksen ajamat leikkaukset heikentävät työntekijän asemaa kokonaisvaltaisesti
Jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poiston ohella hallitus ajaa monia työntekijän suojaan meneviä muutoksia, joista suurin osa on jo viety lainsäädäntöön. Muutoksia on tehty tai ollaan tekemässä työttömyysturvaan, lakko-oikeuteen, neuvotteluvapauteen ja työntekijän irtisanomissuojaan.
”Aiempi lainsäädäntö on perustunut huolellisempaan kansainvälisten ihmisoikeussopimusten implementointiin, eikä näin merkittäviä muutoksia työntekijän oikeuksiin ole tehty vuosikausiin. Nyt tehdyt ja kaavaillut muutokset eivät enää noudata täysimääräisesti muun muassa kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimusten tarkoitusta, ja tulevaisuudessa jää nähtäväksi, miten nämä yleissopimusten velvoitteet tulevat täytetyiksi”, kirjoittaa Kivilehto.
Vähennyskelpoisuuden poistamisen osuessa erityisesti nuoriin ja pienituloisiin on syytä arvioida valtioin taloudellisten vaikutusten sijasta päätösten aatteellista taustaa – etenkin, kun vähennysoikeuden poisto voidaan katsoa rikkovan verotuksen periaatteita sekä vaikuttavan negatiivisesti työmarkkinoiden vakauteen. Toimi olisi yksi isku lisää työntekijöiden ja heitä puolustavien liittojen asemaa heikentävässä kokonaisuudessa.