Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma sisältää monia työntekijän suojan ydinalueeseen meneviä muutoksia, joista suurin osa on jo viety lainsäädäntöön. Muun muassa työttömyysturvaan, lakko-oikeuteen, neuvotteluvapauteen ja työntekijän irtisanomissuojaan on tehty tai ollaan tekemässä muutoksia. Näillä on heikennetty sekä työntekijöiden suojaa että ammattiliittojen vaikutusmahdollisuuksia.
Työttömyysturvan heikennykset
Tällä hetkellä muutoksista voimassa ovat työttömyysturvan heikennykset. Niihin sisältyvät muun muassa työssäoloehdon pidentäminen kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen ja kertymistavan muuttaminen, joiden johdosta erityisesti lyhyissä pätkätöissä työllistyvien on entistä hankalampaa päästä ansiosidonnaisen piiriin. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, keiden kannattaa jatkossa kuulua työttömyyskassaan. Työttömyyskassojen aseman heikentymisellä on taas suora yhteys järjestäytyneen työmarkkinan ja ammattiliittojen asemaan. Lisäksi suojaosan, eli niin sanotun tarkastelusta vapaan ansiotulon, poisto työttömyysturvassa osuu eniten aloille, joilla ansiot koostuvat pienistä yksittäisistä tulovirroista. Lisäksi aikuiskoulutustuki on lakkautettu, joten uudelleenkouluttautuminen on entistä hankalampaa.
Työttömyysturvan muutosten työttömyysastevaikutukset ovat nähtävillä jo nyt: tällä hetkellä Suomen työttömyysaste on Euroopan unionin toiseksi korkein.
Järjestäytymisvapauden rajoitukset
Myös järjestäytymisvapautta on kiristetty lainsäädäntömuutoksin rajoittamalla tukilakkoja ja rajaamalla poliittiset työtaistelut 24 tuntiin. Muutokseen on sisällytetty sanktio työntekijälle, joka osallistuu laittomaksi tuomittuun työtaisteluun. Lakko-oikeuden rajoittaminen on ollut jo pitkään työnantajien tavoitteissa, ja se on näkynyt myös liitossa menneiden neuvottelukierrosten aikana. Hallitus kutsuu muutoksia työrauhan parantamiseksi, mutta tosiasiassa kyse on mielenilmaus- ja vaikutusmahdollisuuksien heikentämisestä.
Myös lainsäädäntöön viety vientimalli rajoittaa järjestäytymisvapautta ja oikeutta neuvotella omista työehdoista, sillä se sitoo työriitojen sovittelijan kädet palkankorotusten osalta työmarkkinoilla syntyvään yleiseen linjaan. Tämä mahdollisesti hidastaa matalapalkka-alojen palkkakehitystä sekä toisaalta rajoittaa alakohtaisten ja alaa parhaiten palvelevien ratkaisujen löytämistä.
Myös paikallista sopimista eli työehtosopimuksista poikkeamista paikallistasolla on laajennettu siten, että jatkossa myös järjestäytymättömät työnantajat voivat hyödyntää alan työehtosopimuksen paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Sopijaosapuoleksi ei vaadita enää luottamusmiestä, vaan luottamusvaltuutettu riittää. Näin ammattiliittojen vaikutusmahdollisuudet paikallisiin työntekemisen ehtoihin heikkenevät.
Irtisanomissuojan heikentäminen
Parhaillaan valmistelussa ovat kenties eniten yksittäisen työntekijän asemaan ja suojaan vaikuttavat muutokset.
Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmistelussa muutos, jonka myötä työntekijästä johtuvasta syystä työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy, kun tähän asti työsopimuksen päättämiseen tavalla tai toisella on vaadittu asiallinen ja painava syy. Nyt tämä painavan syyn vaatimus poistettaisiin.
Jatkossa henkilöstä johtuva irtisanominen olisi nykyistä helpompaa, mikä johtaisi käytännössä työsuhdeturvan heikentymiseen ja muun muassa työntekijän mahdollisuuksiin nostaa epäkohtia esiin työpaikalla. Muutoksen johdosta myös aiempi oikeuskäytäntö menettäisi merkitystään, kun lakia tulkittaisiin jatkossa täysin uusien pykälien valossa.
Kun huomioidaan myös tuntuvat työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkaukset, irtisanomissuojan heikentämisen vaikutukset ovat kokonaisuudessaan merkittäviä.
Määräaikaisuus ilman erityistä perustetta
Tällä hetkellä määräaikaisen työsuhteen voi tehdä työnantajan aloitteesta vain perustellusta syystä, kuten sijaisuus tai projektikohtainen työ. Tilanteessa, jossa työvoiman tarve on tosiasiassa pysyvä, määräaikaista työsopimusta ei saa tehdä.
Nyt työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan muutosta, jonka perusteella työsopimus olisi jatkossa mahdollista tehdä määräaikaisena vuodeksi myös ilman erityistä perustetta. Hallitusohjelman mukaan lainsäädännössä tulee kuitenkin varmistaa, ettei muutos lisää määräaikaisten työsopimusten perusteetonta ketjutusta. On sanomattakin selvää, että muutos on omiaan lisäämään työelämän epävarmuutta ja pirstaleisuutta.
Kokonaisvaltainen heikennys
Aiempi lainsäädäntö on perustunut huolellisempaan kansainvälisten ihmisoikeussopimusten implementointiin, eikä näin merkittäviä muutoksia työntekijän oikeuksiin ole tehty vuosikausiin. Nyt tehdyt ja kaavaillut muutokset eivät enää noudata täysimääräisesti muun muassa kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimusten tarkoitusta, ja tulevaisuudessa jää nähtäväksi, miten nämä yleissopimusten velvoitteet tulevat täytetyiksi.
Edellä esitelty lainsäädäntömuutosten kokonaisuus heikentää kokonaisvaltaisesti työntekijän suojaa ja järjestäytymisvapautta. Niin mielenilmaisun vapautta ja järjestäytymisvapautta, ammattiliittojen vaikutusmahdollisuuksia kuin työsuhdeturvaa ja työttömyysturvaa on murrettu. Toisin sanoen työtekijän suojan ydintä on nakerrettu joka puolelta.
Nyt on syytä seurata tarkkaan, miten muutokset vaikuttavat jatkossa työmarkkinaan. Kokonaisuudesta on saatavilla lisätietoa muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön ja SAK:n sivuilta.