”Hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset vaikeuttavat pienituloisten työssäkäyntiä ja ovat pudottamassa 100 000 suomalaista köyhyysrajan alapuolelle. Taloudellisen eriarvoisuuden kasvu voi tulevaisuudessa haastaa yhteiskunnan vakautta ja ruokkia ääriajattelua”, kirjoittaa SAK tiedotteessaan 12. maaliskuuta 2025. SAK on julkaissut kannanoton, jonka on allekirjoittanut myös moni Muusikkojen liiton edustaja. Kannanotto löytyy uutisen lopusta.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa oli tammikuussa yli 325 000 työtöntä työnhakijaa. Työllisyysaste on heikentynyt lähes koko Orpon hallituksen vallassaolon ajan.
”Hallituksen leikkauspolitiikka ei lisää työllisyyttä. Päinvastoin sosiaaliturvan leikkaukset vaikeuttavat pienituloisten työssäkäyntiä”, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Esimerkiksi osa-aikatyön vastaanottaminen on vaikeutunut sovitellun päivärahan suojaosan poiston myötä. Työvoiman kohtaanto-ongelma uhkaa myös pahentua, kun asumistuen leikkaukset ajavat työttömiä ja pienipalkkaisia työntekijöitä muuttamaan kauemmas työpaikoista.
SAK ehdottaa, että jo kehysriihessä hallitus palauttaisi työttömyysturvan suojaosan, jolla helpotettaisiin osa-aikatyöntekijöiden ja muiden pienituloisten tilannetta. Tämä olisi myös työllisyystoimi.
”Suojaosan palautus helpottaisi työttömien työnhakijoiden tietä takaisin työmarkkinoille. Tutkimusten mukaan osa-aikainen työ parantaa mahdollisuuksia työllistyä kokoaikaisesti.”
Sosiaaliturvan leikkauksilla on suora yhteys suomalaisten hyvinvointiin: 100 000 suomalaista on putoamassa köyhyysrajan alle hallituksen tähän mennessä päättämien leikkausten takia. Kuluvan vuoden loppuun mennessä pienituloisuusrajan alapuolelle tippuu arvioiden mukaan yli 13 000 lasta. Asunnottomuus on yleistynyt viimeisen kahden vuoden aikana erityisesti suurissa kaupungeissa Helsingissä, Tampereella ja Turussa.
Suomi joutuu kasvattamaan monen muun Euroopan maan tapaan puolustusmenojaan. Puolustukseen panostaminen on Suomen turvallisuuden vuoksi perusteltua, mutta se ei saa tarkoittaa sosiaaliturvan heikentämistä entisestään.
”Samaan aikaan kun kamppailemme turvallisuuskysymysten kanssa, on entistäkin tärkeämpää huolehtia siitä, että kaikki voivat olla osallisia yhteiskunnassa ja tulla säällisesti toimeen. Taloudellinen eriarvoisuus ruokkii näköalattomuudesta ja osattomuudesta kumpuavaa ääriajattelua, mikä voi tulevaisuudessa haastaa yhteiskunnan vakautta ja suomalaisten turvallisuutta”, painottaa Jarkko Eloranta.
Kolmannen sektorin toimijat sekä yhteiskunta-alan tutkijat ja asiantuntijat jakavat laajasti näkemyksen, että Suomen tulevaisuus näyttää eriarvoistumisen näkökulmasta synkältä. Korkea työttömyys yhdistettynä heikentyneisiin yhteiskunnan turvaverkkoihin kertoo hallituksen politiikan epäonnistumisesta ja heikentää Suomen mainetta Pohjoismaana.
SAK järjestää tänään Eriarvoisuus Suomessa -seminaarin Helsingissä. Seminaarin yhteydessä julkaistavassa kannanotossa yli 50 tutkijaa, asiantuntijaa, järjestöä tai kolmannen sektorin edustajaa mukaan lukien seurakuntien edustajat vaativat suunnanmuutosta eriarvoisuutta lisäävään politiikkaan. Kannanotto on lähetetty myös Suomen hallitukselle.
Kannanotto taloudellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi
12. maaliskuuta 2025
Sosiaali- ja terveysministeriön raportin1 arvion mukaan Petteri Orpon hallituksen politiikan seurauksena pienituloisuusrajalla (60 % mediaanitulosta) tai sen alapuolella olevien suomalaisten määrä kasvaa lähes 100 000:lla. Yli 15 prosenttia Suomen väestöstä elää pienituloisuusrajan alapuolella vuosien 2024 ja 2025 sosiaaliturvamuutosten tultua voimaan. Parempiosaisilla suunta on toinen. Heidän osuutensa kaikista rahatuloista kasvaa etenkin kahdeksannessa ja yhdeksännessä tulokymmenyksessä harjoitetun politiikan vuoksi.
Me allekirjoittaneet olemme huolissamme, miten Orpon hallituksen leikkauspolitiikka tuntuu kansalaisten arjessa. Esimerkiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä leikkaukset ovat arvion mukaan pudottaneet pienituloisuusrajan alapuolelle yli 13 000 lasta ja noin 27 000 palkansaajaa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024).
Sosiaaliturvan leikkaukset ovat jo osaltaan heijastuneet myös asunnottomuuden yleistymiseen Suomessa. Esimerkiksi Helsingissä asunnottomuus kasvoi vuonna 2024 ensimmäistä kertaa 11 vuoteen, kun asunnottomien määrä nousi lähes 800 henkilöön. Myös Turussa ja Tampereella asunnottomuus on lisääntynyt2. Pienenä maana Suomen olisi järkevää pyrkiä pitämään kaikki mukana.
Suomi on jo aiemmin saanut Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta moitteita perusturvan liian alhaisesta tasosta. Lisäksi YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut Suomea välttämään sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin. Olemme huolissamme, että sosiaaliturvan tason heikentäminen ajaa entistä suuremman joukon ihmisiä taloudelliseen ahdinkoon, mikä vahingoittaa Suomen mainetta pohjoismaisena hyvinvointivaltiona.
Hallitus on perustellut työttömyysturvan leikkauksia työllisyysasteen nostolla. Käytännössä työttömyysturvan rajut leikkaukset ovat joidenkin kohdalla heikentäneet työllistymisen mahdollisuuksia, koska työnhakijan voimavarat oman terveytensä, työkykynsä ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoon romahtavat työn ja tulojen loppumisen mukana. Työvoiman kohtaanto-ongelma on paikoin pahentuneet esimerkiksi palvelualoilla, joilla leikkaukset toimeentuloon ovat ajaneet työttömiä ja työssäkäyviä muuttamaan kauemmas mahdollisista työpaikoistaan. Osa-aikatyön vastaanottaminen on vaikeutunut sovitellun päivärahan suojaosan poiston myötä. Pidemmällä aikavälillä työnhakijoiden työllistymistä vaikeuttavat myös esimerkiksi hallituksen ammatillisen koulutuksen leikkaukset.
Me allekirjoittaneet haluamme muistuttaa, että taloudellinen eriarvoisuus ruokkii näköalattomuudesta ja osattomuudesta kumpuavaa ääriajattelua, joka voi tulevaisuudessa haastaa yhteiskunnan vakautta, yhtenäisyyttä, resilienssiä ja suomalaisten turvallisuutta. Eriarvoisuuden eri ilmentymät kaventavat suomalaisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan täysimääräisesti. Tällöin yksilön potentiaali jää hyödyntämättä, mikä on menetys sekä yksilölle itselleen että koko yhteiskunnalle.
Kaikkien kansalaisten sosioekonomisesta taustasta riippumatta pitäisi nykyistä vahvemmin voida tuntea olevansa yhteiskunnan täysimääräisiä jäseniä. Katsomme, että hyvinvointivaltiolla ja sen turvaverkoilla on keskeinen rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa myös tulevaisuudessa. Edellytämme politiikan suunnanmuutosta, joka palauttaa keskeiset tulonjakoindikaattorit (esim. pienituloisuusaste, tulokymmenysten tulo-osuus ja minimibudjettiköyhyysaste) vuoden 2022 tasolle. Myös eriarvoisuustutkimusta on jatkettava ja sen tulokset pitää ottaa vakavasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Kannanoton allekirjoittajat:
Aalto Riku, Puheenjohtaja, Teollisuusliitto ry
Amnesty International Suomen osasto
Custódio Ira, Johtava asiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
Gävert Titi, Diakonian asiantuntija, Kirkkohallitus
Eloranta Jarkko, Puheenjohtaja, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Eronen Jenni, Mentori, Vailla vakinaista asuntoa ry
Ervasti Heikki, Professori, Turun yliopisto
Finér Lauri, Toiminnanjohtaja, Kalevi Sorsa -säätiö
Haapakoski Jukka, Toiminnanjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö
Isolammi Hanna, Projektipäällikkö, Suomen Muusikkojen Liitto ry
Jonker-Hoffrén Paul, Yliopistotutkija, Tampereen yliopisto
Jousilahti Julia, Vanhempi asiantuntija, Demos Helsinki
Järvinen Anna, Erityisasiantuntija, SOSTE
Kahilainen Sanni, Viestintäpäällikkö, Suomen Muusikkojen Liitto ry
Kauhanen Merja, Johtava tutkija, Työn ja talouden tutkimus LABORE
Kiprianoff Maarit, Osallisuuskoordinaattori, Vailla vakinaista asuntoa ry
Kivipuro Katja, Asiantuntija, Vailla vakinaista asuntoa ry
Kokko Timo, Toiminnanjohtaja, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Konola Jyrki, johtaja, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Kortelainen Miikka, SAK:n edustajiston toinen varapuheenjohtaja, SAK:n edustajisto
Krogerus Olli, Muusikko, Suomen Muusikkojen Liitto ry
Kummel-Myrskog Pia, TM, FM, tf kyrkoherde, Petrus församling
Kämäräinen Jaakko, Freelancekoordinaattori, Suomen Muusikkojen Liitto ry
Lainà Patrizio, Pääekonomisti, STTK ry
Lehtinen Kirsi, Talous- ja hallintosihteeri, Vailla vakinaista asuntoa ry
Mattila Yrjö Ilpo Kalevi, Puheenjohtaja, Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
Melin Harri, Professori, emeritus, Tampereen yliopisto
Nummela Irene, Diakonian asiantuntija, Kirkkohallitus
Ojala Satu, Apulaisprofessori, Tampereen yliopisto
Pasi Salminen, Muusikko, Oulu Sinfonia
Peltokangas Niko, varapuheenjohtaja, Yleinen Lehtimiesliitto
Perttilä Elina, TT, kirkkoherra, Malmin seurakunta
Pietiläinen Jukka, Toiminnanjohtaja, Vasemmistofoorumi ry
Piirainen Marko, Johtaja, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Puura Heli, Johtaja, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Pyöriä Pasi, Yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
Reina Riikka, Kirkkoherra, Kallion Seurakunta
Rönni-Sällinen Annika, Puheenjohtaja, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Saikkonen Paula, Tutkimuspäällikkö, THL
Salin Robert, Pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto
Salonen Anita, Diakonian asiantuntija, Kirkkohallitus
Siekkinen Saana, Johtaja, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Siimes Ulla, Toiminnanjohtaja, Lastensuojelun Keskusliitto
Siirto Ulla, Asiantuntija, Kirkkohallitus
Sinisalo Samuli, Erityisasiantuntija, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Sippola Markku, Vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Syvärinen Katja, Hallituksen varapuheenjohtaja, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Tervo-Hiltula Peppi, Toiminnanjohtaja, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry
Tiivola Sanna , Toiminnanjohtaja, Vailla vakinaista asuntoa ry
Vainikainen Elina, Tiedottaja, Vasemmistofoorumi ry
Veirto Antti, Tutkimuspäällikkö, Palvelualojen ammattiliitto PAM
Vihersalo Merja, Työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija, Palvelualojen ammattiliitto PAM
Vänttinen Ahti, Puheenjohtaja, Suomen Muusikkojen Liitto ry
Väänänen Lea, Liittosihteeri, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL
Wetzer-Karlsson Marina, Ohjelmajohtaja , Väestöliitto ry.
Ylönen Oona, Pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto ry