Kulttuurilla on itseisarvo, mutta myös tärkeä merkitys työllisyyden, talouden, hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden kannalta. Luovat alat työllistävät yli 130 000 ihmistä ja muodostavat vajaan 17 miljardin talouden, mikä on yli 3 % bruttokansantuotteesta. Luovat alat ovat kansainvälisesti nopeimmin kasvavia aloja. Kulttuuriin panostaminen on yhteiskunnalle kannattava sijoitus.
Valtioneuvosto antoi marraskuussa 2024 kulttuuripoliittisen selonteon.
”Kulttuuripoliittinen selonteko on pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukainen, hallituksen eduskunnalle antama pitkän aikavälin strategia ja toimintasuunnitelma tästä yhteiskuntapolitiikan osa-alueesta.
Selonteko käsittelee kulttuurin perustan säilyttämistä, uudistumista ja elinvoimaisuutta sekä kulttuuri- ja luovien alojen toimintaedellytyksiä niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Selonteon aikahorisontti ulottuu 2040-luvulle saakka.
Selonteossa esitetään kulttuuripolitiikan visio, joka jakautuu neljään tavoitteeseen. Ne perustuvat arvioon todennäköisistä kehityskuluista, joilla on suurin merkitys kulttuuripolitiikan tulevaisuuteen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty yhteiset linjaukset ja toimenpiteet, jotka perustuvat laajaan tutkimus- ja tilastoaineistoon, asiantuntijalausuntoihin, yleisökeskusteluihin ja kuulemisiin.”
– Valtioneuvosto
Kulttuuripoliittinen selonteko on tärkeä väline kehitettäessä kulttuuri- ja luovia aloja Suomessa.
”Sen sisältämä tulevaisuusvisio on rohkaiseva ja kannatettava, mutta toistaiseksi ristiriita tehtyjen ja odotettavissa olevien kulttuurileikkausten ja tämän vision välillä on vielä suuri”, kommentoi Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen.
Selonteon ajatusten toteuttaminen edellyttää riittävää resursointia ja yhteistyötä hallinnon- ja toimialojen kesken, ja sen toteutusta arvioivan kulttuuri- ja luovien alojen toimielimen kokoonpanossa tarvitaan vahva alan yritysten ja kulttuurin tekijöiden edustus.
Tekijänoikeuslainsäädäntö on pidettävä ajan tasalla niin että se vastaa muun muassa tekoälyn tuomiin haasteisiin. Tämä koskee myös tekijänoikeuslain täytäntöönpanoa.
”Tekijänoikeustalous ja sen luomat ansaintamahdollisuudet ovat kulttuuri- ja luovien alojen perusta, joka vahvistaa alojen omavaraisuutta ja kilpailukykyä”, Vänttinen sanoo.
Kulttuuri- ja luovien alojen tarpeet on otettava huomioon valtion tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta (TKI) suunniteltaessa alusta lähtien.
”Selonteossa esitetyn mukaisesti kulttuuri- ja luovat alat on jatkossa nähtävä osana perusteollisuutta, jolla on merkittävä kasvupotentiaali. Toivomme, että valiokunta nostaa tämän esille mietinnössään”, Vänttinen toteaa.
Vahva tekijänoikeuslainsäädäntö
Tekijänoikeuslainsäädäntö on luovien alojen yritysten, tekijöiden ja taiteilijoiden ansainnan perusta. Tekijänoikeus on perusoikeus ja osa omaisuuden suojaa. Lainsäädäntö luo pohjan tasapainoiselle sopimustoiminnalle markkinoilla.
Ahti Vänttisen mukaan selonteon kohdassa 3.2. Kulttuurin tekijät avainasemassa olisi syytä laajemmin ottaa huomioon tekijäoikeuksien merkitys ammattilaisten tulonmuodostuksessa ja todeta lainsäädännön kehittämistarve oikeudenhaltijoiden taloudellisten ja moraalisten oikeuksien turvaamiseksi.
Kyseisessä kohdassa esitetty periaate, jonka mukaan teoksen hyödyntäminen tuo aina korvauksen tekijälleen, on tärkeä tuoda esille.
”Valiokunnan mietinnössä olisi tarpeen edistää markkinoilla tapahtuvaa sopimista ja arvonmuodostusta sen sijaan että säädettäisiin tekijänoikeuden rajoituksia”, kommentoi Vänttinen.
Tekoälymallin kouluttamiskäytön tulisi edellyttää oikeudenhaltijan lupaa
Tekoälyn kehitys haastaa monia yhteiskunnan alueita, mutta luo myös merkittäviä mahdollisuuksia. Tekoälyyn liittyvät tekijänoikeuskysymykset koskettavat musiikin esittäjiä ja tuottajia muun muassa algoritmien koulutuksessa käytetyn materiaalin sekä tekoälyllä tuotettujen sisältöjen osalta.
”Valiokunnan mietintöön tulisi sisällyttää periaate, että tekijänoikeudella suojatun aineiston käyttämiseen tekoälymallin kouluttamisessa tarvitaan aina oikeudenhaltijoiden lupa. Tekoälyn kouluttamisessa käytettyjen aineistojen tulee lisäksi olla avoimesti saatavilla”, Ahti Vänttinen sanoo.
Toistaiseksi periaate teoksen hyödyntäminen tuo aina korvauksen tekijälleen ei toteudu tekoälymallien kouluttamisessa. Kouluttamisessa on käytetty suojattua sisältöä ilman että siitä olisi oikeudenhaltijoiden kanssa sovittu. Kyseessä on uusi liiketoiminta, joka perustuu olemassa olevan aineiston hyödyntämiseen ilman lupaa. Käyttäjien ja oikeudenhaltijoiden välinen tasapaino ei tältä osin toteudu.
Mietinnöstä tulisi ilmetä, että kokonaan tekoälyllä tehtyä sisältöä ei tulisi suojata tekijänoikeudella. Olisi tarpeen myös merkitä tekoälyn tuottama sisältö kuluttajan kannalta tunnistettavasti. Taiteilijalla on myös oltava oikeus ja keinot estää äänensä, kuvansa ja nimensä luvaton käyttö.
Luovuttamaton korvausoikeus suoratoistosta
Periaate teoksen hyödyntäminen tuo aina korvauksen tekijälleen ei toteudu myöskään musiikin suoratoistopalveluissa, joissa korvauksia saa vain osa äänitteillä esiintyvistä taiteilijoista. Tältä osin DSM-direktiivin kansallinen voimaansaattaminen on jäänyt puolitiehen. Asia korjaantuisi säätämällä korvausoikeus suoratoistopalveluista kaikille esittäville taiteilijoille.
Suomessa on hyvät edellytykset saada aikaan toimiva ja kehittynyt tekijänoikeuden digitaalinen infrastruktuuri. Tässä tarvitaan eri toimijoiden ja osapuolten yhteistyötä, mutta myös julkista panostusta järjestelmän kehittämiseen.
Kasvun mahdollistaminen
Selonteon kohdassa 3.4 Uudistumisen, kestävyyden ja kasvun mahdollistaminen listatut toimenpiteet kulttuuri- ja luovien alojen rahoituksen ja tuen vahvistamiseksi ovat yleisellä tasolla kannatettavia. Lisäksi tarvitaan erityinen kasvustrategia täydentämään kulttuuripoliittista selontekoa.
Kulttuuri- ja luovien alojen tarpeet tulee ottaa huomioon valtion TKI-rahoitusinstrumenttien suunnittelussa, jotta niitä voitaisiin aloilla tosiasiallisesti myös hyödyntää. Paras tapa varmistaa tämä on osallistaa alan toimijoita kehitystyöhön alusta lähtien.
”Kuvaavaa on, että budjettiesityksessä Business Finlandin kautta luoville aloille osoitettua 9 miljoonan euron rahoitusinstrumenttia tutkimus- ja kehitystoimintaan eivät luovien alojen yritykset ole vielä pystyneet hyödyntämään”, Ahti Vänttinen kommentoi.
Jää epäselväksi, mitä selonteon kohdassa 3.4. mainitulla tekijänoikeuden ja aineettoman pääoman arvottamisen periaatteiden luomisella tarkoitetaan, joten kirjausta on syytä selventää.
Kasvu kulttuuri- ja luovilla aloilla edellyttää, että ne ovat houkutteleva vaihtoehto uravalinnalle ja työllistymiselle.
”Osaaminen ja kyvykkyydet suuntautuvat aloille, joilla on mahdollisuuksia ja uskottavaa, kehittyvää toimintaa. Epätyypillisten työnteon muotojen suuri osuus aloilla on omiaan nostamaan uravalinnan kynnystä, samoin kuin niihin liittyvät sosiaaliturvahaasteet”, sanoo Vänttinen.
Näiden haasteiden ratkaiseminen on keskeinen osa kulttuuri- ja luovien alojen kasvunäkymiä. Haasteet ovat monilta osin yhteisiä muidenkin epätyypillisen työn alojen kanssa.
Vienti ja kansainvälistyminen ovat selonteossa melko ohuelti esillä. Esimerkiksi musiikkiala on luonnostaan erittäin kansainvälinen toimiala, ja siihen sisältyy merkittäviä vientimahdollisuuksia.
”Monissa Suomen verrokkimaissa kansainvälistymiseen on panostettu määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti, ja tulokset ovat nähtävissä. Selonteko kaipaisi vertailutietoa kulttuurin tukemisesta ja rahoituksesta esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa”, sanoo Vänttinen.
Vahvat tekijänoikeudet ja ammattimainen sopimustoiminta ovat edellytys immateriaalioikeuksien tuoton kotiuttamiselle ja sen myötä kotimaisen tuotannon kehittämiselle.
Sivistysvaliokunnan kuulemisessa keskusteltiin selonteosta
Sivistysvaliokunta järjesti julkisen kuulemisen kulttuuripoliittisesta selonteosta 28. helmikuuta 2025. Tilaisuudessa esiteltiin selonteon keskeinen sisältö ja kuultiin asiantuntijoiden puheenvuorot. Sen avasi sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen, ja kulttuuripoliittisen selonteon sisällön esitteli ylijohtaja Riitta Kaivosoja.
Kuultavina olleet asiantuntijat:
- selonteon valmistelun pääsihteeri, toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu, Säätiöt ja rahastot ry
- toimitusjohtaja Susanna Pettersson, Suomen kulttuurirahasto
- johtaja Kaisa Rönkkö, Taiteen edistämiskeskus
- pääsihteeri Rosa Meriläinen, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry
- pääsihteeri Hanna Kosonen, Forum Artis ry
__
Muusikkojen liitto on antanut talousvaliokunnalle lausunnon kulttuuripolittisesta selonteosta.