FIMin orkesterikonferenssi Malmössä

Kansainvälisen muusikkojen liiton (FIM) orkesterikonferenssi järjestettiin Ruotsin Malmössä lokakuun lopulla. Konferenssin teemoja olivat orkesterien muutoskyky ja uudet ohjelmistot, koesoittokäytännöt ja yhdenvertaisuuden toteutuminen, kestävä kehitys orkesterien näkökulmasta, muusikon hyvinvointi, epäasiallinen käytös orkestereissa, muusikkojen keskinäinen solidaarisuus sekä freelancerin asema orkesterissa.

Kansainvälisen muusikkojen liiton (International Federation of Musicians, FIM) viides orkesterikonferenssi järjestettiin Ruotsissa, Malmössä 24.–26.10. Kolmepäiväinen konferenssi koostui alku- ja loppusanojen lisäksi yhteensä yhdeksästä paneelikeskustelusta, kolmesta alustuksesta sekä kahdesta kokoavasta keskustelusta. Oheisohjelmaan kuului tervetuliaistilaisuuden lisäksi Malmön sinfoniaorkesterin konsertti sekä vierailu Malmön kaupungintalolle.

Tapahtuma järjestettiin uudehkossa Malmö Live -rakennuskompleksissa, jossa hotellin ja kokoustilojen lisäksi sijaitsee Malmön sinfoniaorkesterin kotisali. Osallistujia oli noin 140 henkilöä eri puolilta maailmaa. Muusikkojen liitosta konferenssiin osallistuivat liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen, varapuheenjohtaja Miikka Saarinen, joka osallistui kestävää kehitystä tarkastelevaan paneeliin, sopimuspäällikkö Mirkka Kivilehto, hallituksen jäsen Ritva Kaukola (Helsingin Muusikot ry) sekä Kaikkien orkesteri -hankkeen projektipäällikkö Hanna Isolammi.

Ensimmäinen päivä: orkestereiden uudistumiskyky

Ensimmäisen päivän paneelit ja avauspuheenvuorot käsittelivät orkestereiden uudistumiskykyä ja -tarpeita erilaisista näkökulmista. Keynote-puhujana oli Rheinland-Pfalzin filharmonisen orkesterin johtaja Beat Fehlmann, joka esitteli mieleenpainuvin mustekala-assosiaatioin orkesterinsa toimintamallia. Koko ensimmäinen paneeli koostui orkestereiden hallintopuolen henkilöistä, ja he keskustelivat orkestereiden uudistumisesta eritoten ohjelmistosuunnittelun, yleisötyön ja skaalautumisen näkökulmista.

Toisessa paneelissa tarkasteltiin koesoittokäytäntöjä ja niiden viimeaikaisia muutoksia. Etenkin englanninkielisissä maissa koesoittoja pyritään yhdenvertaistamaan entisestään niin, että viimeisetkin kierrokset järjestetään anonyymisti. Paneelista kävi ilmi, että koesoittokäytännöt ovat varsin kirjavia, ja niihin vaikuttaa muun muassa se, miten koeaika on missäkin määritelty. 

Samalla tavoin myös kestävän kehityksen ratkaisut musiikkialalla vaihtelevat maasta ja kulttuurista riippuen paljon: yleistäen vaikuttaa siltä, että Euroopassa ollaan ekologisten toimintatapojen suhteen hiukan pidemmällä kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa. Sen sijaan huonon käytöksen ongelmat ja niiden kitkemisen välineet orkesterikulttuurista tuntuivat keskustelujen pohjalta olevan melko samansuuntaisia kaikkialla. 

Muusikkojen liiton varapuheenjohtaja Miikka Saarinen osallistui paneeliin kestävän kehityksen mahdollisuuksista orkestereissa.

Toinen päivä: muusikon mielen ja kehon terveys

Konferenssin toisen päivän paneelit ja keskustelut liittyivät muusikon ammatin kuormittavuuteen hyvinvoinnin näkökulmasta. Useissa puheenvuoroissa nousi esiin se, kuinka fyysinen ja psyykkinen kunto vaikuttavat toinen toisiinsa sekä se, kuinka orkestereissa avustajina toimivat freelancerit ovat erityisen haavoittuvassa asemassa hyvinvointiin liittyvien ongelmien suhteen. 

Pohjoismaisesta näkökulmasta oli silmiä avaavaa kuunnella japanilaisen edustajan kuvausta maansa orkestereissa vallitsevasta työkulttuurista ja työlainsäädännöstä. 

Erityisen paljon paneeleissa käsiteltiin vanhempainvapaa-asioita, minkä kautta palattiin myös yhdenvertaisuuskysymysten äärelle.

Kolmas päivä: freelancerin asema ja solidaarisuus

Freelancerin haavoittuvampi asema verrattuna vakituisessa työsuhteessa olevaan orkesterimuusikkoon nousi esiin monissa paneeleissa kautta konferenssin, mutta freelancereiden asioille oli omistettu myös yksi paneeli. Paneelissa käsiteltiin niin palkkausta, freelancereiden rekrytointia, sosiaaliturvaa tai sen puutetta kuin epäasiallisen käytöksen kohtaamistakin. 

Konferenssin viimeisen paneelin aiheena oli solidaarisuus orkesterissa ja kansainvälisesti. Erilaiset orkestereiden rahoitusmallit vaikuttavat siihen, millaisia mielen- ja solidaarisuuden ilmauksia eri paikoissa on mahdollista tai järkevää tehdä. Konferenssissa muotoiltiin ja allekirjoitettiin yhteisesti tuen ilmaisuja ja vetoomuksia muun muassa lakkautusuhan alla oleville orkestereille.

Kuvat: Emma Larsson