Tässä artikkelissa esitellään Muusikkojen liiton laajan jäsenkyselyn osuuksia, jotka kartoittavat jäsenten mielikuvaa liitosta sekä näkemyksiä sen toiminnasta, eduista ja palveluista. Vastausten perusteella jäsenistön valtaosa on tyytyväisiä liittoon ja sen toimintaan. Kriittisiä näkökulmia tarkasteltaessa jäsenistön erilaiset työtilanteet ja poliittiset kannat näkyvät aineistossa selvästi. Kriittisistä kommenteista erityisesti liiton toiminnan pääkaupunkiseutukeskeisyys sekä huoli edistämisyhtiöiden vaikutuksesta sen talouteen nousivat esiin.
Kyselyn taustaa tiivistetysti:
- Muusikkojen liitto toteutti alkuvuonna 2024 laajan jäsenkyselyn, jossa selvitettiin jäsenten työ- ja toimeentulotilannetta ja ammatillista identiteettiä sekä näkemyksiä liitosta ja sen toiminnasta. Lisäksi jäseniltä kysyttiin heidän senhetkistä hyvinvointiaan, ajatuksiaan tulevaisuudesta sekä kokemuksiaan yhdenvertaisuudesta. Myös korona-aikaan palattiin vielä kerran.
- Kysely lähetettiin kaikkiin liiton toimiston tiedossa oleviin jäsenten sähköpostiosoitteisiin henkilökohtaisena vastauslinkkinä maaliskuun alussa. Vastauksia kerättiin noin kuukauden aikana 810, eli liiton senhetkisestä jäsenistöstä (3 767 jäsentä 31.3.2024) noin 21,5 % vastasi kyselyyn. Kysymyksistä mikään ei ollut pakollinen, joten vastausmäärät vaihtelevat kysymyksittäin. Vastaukset käsiteltiin anonyymisti.
- Vastaajajoukko edustaa Muusikkojen liiton jäsenistöä hyvin niin jäsenlajin, iän, sukupuolen kuin osastonkin suhteen. Isoimpien osastojen (Freelancemuusikot ry ja Helsingin Muusikot ry) sekä Kansallisbaletin tanssijat ry:n vastaajamäärät ovat hiukan pienemmät suhteessa jäsenmääriin ja Aux ry:n vastaajamäärä puolestaan suurempi suhteessa osaston jäsenmäärään. 7,3 % kyselyyn vastanneista ei tiennyt, mihin osastoon kuuluu.
- Jäsenmaksunsa työnantajaperinnän kautta maksavien osuus kyselyvastaajista (27,5 %) on hiukan suurempi kuin jäsenistöstä kokonaisuudessaan (23,0 %). Asuinpaikan suhteen vastaajien ja jäsenistön välillä oli myös pieni ero: 59 % vastaajista ja 54 % jäsenistä asuu Uudellamaalla. Valtaosa kyselyyn vastanneista oli pitkän linjan jäseniä: 42 % ilmoitti olleensa liiton jäseniä yli 20 vuoden ajan.
- Koska vastaajajoukon edustavuus suhteessa liiton jäsenistöön on kohtuullisen hyvä, aineistosta on yhteiskuntadatatieteen yliopistonlehtori ja soveltavan tilastotieteen dosentti Kimmo Vehkalahden mukaan mahdollista tehdä varsin luotettavia päätelmiä koko jäsenistöä koskien. Muusikkojen liitto käyttää kerättyä tietoa edunvalvonnassa sekä liiton oman toiminnan kehittämiseen.
Liiton tehtävät ja palvelut
Muusikkojen liiton alkuvuonna 2024 toteuttama jäsenkysely käsitteli monenlaisia muusikkojen ja muiden liiton jäsenten työelämään liittyviä osa-alueita. Tietoa ja näkemyksiä kertyi valtavasti, mistä syystä kyselyn tulosten esittely tehdään yhden kaikenkattavan artikkelin sijaan osissa. Tässä artikkelissa tarkastellaan jäsenten mielikuvaa liitosta sekä näkemyksiä sen toiminnasta, eduista ja palveluista.
Jäsenten mielikuvaa Muusikkojen liitosta sekä näkemyksiä liiton tehtävistä ja onnistumisesta kartoitettiin kolmen kysymyksen avulla. Yleiskuva vastausten perusteella on melko positiivinen, vaikka kriittiset äänet korostuivatkin vapaamuotoisissa vastauksissa.
Ensimmäisessä kysymyksessä vastaajia pyydettiin arvioimaan mielikuvaansa liitosta 22 erilaisen myönteisen adjektiivin tai määritelmän kautta. Määritelmät olivat väitemuodossa, esimerkiksi: ”Muusikkojen liitto on asiantunteva”. Väittämiin vastattiin viisiportaisella asteikolla: ”täysin samaa mieltä”, ”jokseenkin samaa mieltä”, ”en samaa enkä eri mieltä”, ”jokseenkin eri mieltä” ja ”täysin eri mieltä”. Lisäksi tarjottiin vaihtoehto ”en osaa sanoa”.
Vastaajat olivat joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä useimpien väitteiden kanssa. Ainoastaan kolmessa väitteessä täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevien määrä jäi alle puoleen vastaajista: Muusikkojen liitto on inklusiivinen (46 % joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä), vaikutusvaltainen (48 %) ja trendikäs (40 %). Inklusiivisuus- ja trendikkyysväitteiden kohdalla vaikutti siltä, että vastaajista suurehkolla osalla ei ollut niihin näkemystä: sekä ”en samaa enkä eri mieltä” että ”en osaa sanoa” -vaihtoehtoja oli valittu kummassakin kohdassa paljon. Sen sijaan ”Muusikkojen liitto on vaikutusvaltainen” -väitteeseen kertyi eniten kielteisiä valintoja: 20 % vastaajista oli jokseenkin ja 6 % täysin eri mieltä väitteen kanssa.
Onko liitto onnistunut vaikuttamaan…

Mihin liitto on vaikuttanut
Toisessa kysymyksessä kartoitettiin jäsenten näkemyksiä siitä, onko Muusikkojen liitto onnistunut vaikuttamaan seuraaviin asioihin: alan kehittämiseen, jäsenten tietoisuuteen omista oikeuksistaan, kulttuuripolitiikkaan, sosiaaliturvaan, tekijänoikeuteen, työehtoihin, työolosuhteisiin, yhdenvertaisuuteen ja yksilöllisten sopimusten (esimerkiksi levytyssopimukset) ehtoihin. Väitteisiin vastattiin valitsemalla seuraavista vaihtoehdoista: ”on vaikuttanut paljon”, ”on vaikuttanut hieman”, ”ei ole vaikuttanut” ja ”en osaa sanoa”.
Vastaajista vähintään puolet koki, että liitto on onnistunut vaikuttamaan kaikkiin mainittuihin seikkoihin joko paljon tai hieman. Eniten vaikutusta liitolla on vastaajien mukaan jäsenten tietoisuuteen omista oikeuksistaan: 88 % valitsi joko ”on vaikuttanut paljon” tai ”on vaikuttanut hieman”. Tämän väitteen kohdalla oli myös vähiten ”ei ole vaikuttanut” ja ”en osaa sanoa” -valintoja. Vähiten vaikutusta liitolla koettiin olevan sosiaaliturvaan, mutta silti 51 % vastaajista koki, että liitto on onnistunut vaikuttamaan siihen paljon tai hieman. Eniten ”en osaa sanoa” -valintoja oli yksilöllisten sopimusten ehdoissa ja eniten ”ei ole vaikuttanut” -valintoja sosiaaliturvassa.
Vaikuttamisen onnistumista kartoittavan kysymyksen yhteydessä oli mahdollista myös kertoa lisää vapaamuotoisesti. Vastauksia annettiin yhteensä 57, joista viisi oli tyhjiä. Vastaukset olivat enimmäkseen kritiikkiä yksittäisiä liiton toimintoja tai käytäntöjä kohtaan, ja useiden avovastausten kritiikit olivat vastakkaisia. Esimerkiksi liiton kannanotot Gazan tilanteeseen tai yhdenvertaisuuteen liittyen jakoivat mielipiteitä: joidenkin mielestä kannanottojen pitäisi olla kovaäänisempiä, toisten mielestä musiikkialaan liittymättömiin kannanottoihin ei pitäisi käyttää aikaa. Samanlainen mielipiteitä jakava asia oli liiton toiminta kunnallisten orkestereiden vs. vapaan kentän asioiden edistämiseksi: vastaajan näkökulmasta riippuen liitto keskittyy liikaa joko työsuhteisten orkesterilaisten tai vapaan kentän itsensätyöllistäjien asioiden hoitamiseen. Myös Suomen nykyisen hallituksen toimien kritisointi jakoi mielipiteitä: toisten mielestä sitä oli liikaa, toisten mielestä liian vähän.
Monet vastaajat olivat sitä mieltä, että liitolla ei ole alan pienuudesta johtuen todellista vaikutusvaltaa. Muutamissa kommenteissa puolestaan kirjoitettiin, että kokemus liitosta on vielä niin lyhytaikainen, että vastaaja ei voi olla
varma sen vaikuttamiskeinoista. Tämän lisäksi vastauksissa oli yksittäisiä näkemyksiä kieli- tai genreasioihin sekä vastaajan henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyen.
Liiton tärkeimmät tehtävät
Kolmas osion kysymyksistä koski Muusikkojen liiton tärkeimmiksi koettuja tehtäviä. Tehtäviä pystyi valitsemaan enintään viisi. Vastaajia oli 806 ja valintojen määrä 3 860, eli jokainen vastaaja valitsi keskimäärin 4,8 vaihtoehtoa.
Viisi tärkeimmäksi koettua tehtävää olivat työehtosopimukset, kulttuuripolitiikkaan vaikuttaminen, lainsäädäntöön vaikuttaminen, työolojen kehittäminen ja jäsenten neuvonta/kouluttaminen – kaikki ammattiyhdistyksen ydintoimintaan tulkittavissa olevia asioita. ”Muu, mikä?” -vaihtoehdon lisäksi vähiten tärkeiksi koettiin seuraavat viisi: musiikkialan kansainvälinen yhteistyö, yhteisöllisyyden edistäminen, musiikkialan kestävän kehityksen edistäminen, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen sekä tiedon tuottaminen, kerääminen, hallinta ja jakaminen. On kuitenkin huomattava, että kahden viimeisen oli valinnut viiden tärkeimmän tehtävän joukkoon suhteellisen suuri määrä vastaajia (vajaa neljännes ja reilu viidennes). Voidaan siis sanoa, että kyselyvastaajien näkemykset liiton tärkeimmistä tehtävistä olivat varsin moninaisia.
Juristipalveluiden ja oikeusavun ei ymmärretty sisältyvän listattuihin vaihtoehtoihin, koska ”muu, mikä?” -vaihtoehdon teksteissä niiden variaatiot toistuivat eniten. Lisäksi muutama vastaus toivoi taloudellista apua ja muutama lisäsi, että kaikki listatut ovat tärkeitä.
Muusikkojen liiton palvelut: tunnettuus
Jäseniltä kysyttiin näkemyksiä liiton tarjoamista eduista ja palveluista muutamalla kysymyksellä. Kaikilta jäseniltä kysyttiin ensin, olivatko he käyttäneet kysymyksessä listattuja palveluita. Vastausvaihtoehdot olivat: ”Olen käyttänyt kyseistä palvelua”, ”Tiedän kyseisen palvelun, mutta en ole käyttänyt sitä” ja ”En tunne kyseistä palvelua lainkaan”. Ylivoimaisesti eniten käytetty palvelu oli Muusikko-lehti, josta 94 % vastaajista ilmoitti lukeneensa, 5 % tietävänsä, muttei lukevansa ja 1 % ilmoitti, ettei tunne lehteä. Kotiin kannetun lehden kohdalla luvut ovat varsin luonnollisesti selitettävissä. Kaikkien muiden palvelujen kohdalla niiden käyttäjiksi ilmoittautuneiden vastaajien määrä jäi alle 50 % kokonaisvastaajamäärästä.
Lehden jälkeen seuraavaksi tunnetuin palvelu oli liiton residenssitarjonta, jota oli hyödyntänyt 46 % ja jonka tunsi 51 % kyselyvastaajista. Samoin Juristipalvelut ja oikeusapu (38 % käyttänyt palvelua, 55 % tietää palvelun) sekä If liittovakuutus (47 % hyödyntänyt, 45 % tietää) olivat tuttuja palveluja. Vähiten käyttäjiä oli Perintäpalvelulla (2 % vastaajista), MES soitinpankilla ja Muusikkojen Terppa! -työterveyspalvelulla (4 % vastaajista kummassakin – joskin MES soitinpankin tunsi 70 % vastaajista). Myös Työnohjaus ja ryhmätyönohjaus sekä Valmennus- ja vertaisryhmätoiminta freelancereille olivat vähän käytettyjä (4 % vastaajista), mutta kyselyn tiedonkeruun aikana kyseiset palvelut olivat aivan tuoreita, mikä selittää niiden tuntemattomuutta. Kaikista vähiten tunnetut palvelut kyselyvastaajien keskuudessa olivat Freelancekoordinaattori (63 % ei tiennyt palvelusta) ja Perintäpalvelu (55 %) sekä edellä mainitusta syystä myös Valmennus- ja vertaisryhmät freelancereille (58 %) sekä Työnohjaus ja ryhmätyönohjaus (57 %).
Mitkä ovat liiton tärkeimmät tehtävät?

Tyytyväisyys palveluihin
Palveluita käyttäneiltä vastaajilta kysyttiin lisäksi heidän tyytyväisyyttään palveluihin. Tästä syystä vastaajamäärät vaihtelevat huomattavasti eri palvelujen kohdalla. Toisin sanoen yksittäisen vastaajan kokemus vaikuttaa kokonaisarvioon enemmän niissä palveluissa, joita oli käyttänyt vain harva. Esimerkiksi Muusikko-lehden kohdalla tyytyväisyyttä oli arvioimassa 755 vastaajaa ja Perintäpalvelun vain 12. Tyytyväisyyttä arvioitiin viisiportaisella asteikolla: ”erittäin tyytyväinen”, ”jokseenkin tyytyväinen”, ”en tyytyväinen enkä tyytymätön”, ”jokseenkin tyytymätön” ja ”erittäin tyytymätön”. Kaikissa palveluissa joko erittäin tai jokseenkin tyytyväisten käyttäjien määrä nousi yli 50 % vastaajista.
Kaikkein tyytyväisimpiä oltiin residenssitoimintaan: peräti 80 % sitä hyödyntäneistä 364 henkilöstä oli palveluun erittäin tyytyväisiä, ja jokseenkin tyytyväistenkin osuus oli 17 %. Erittäin tyytyväisiä vastaajat olivat myös uuteen Valmennus- ja vertaisryhmätoimintaan freelancereille: 30 palvelua käyttäneestä 70 % oli erittäin ja 20 % jokseenkin tyytyväisiä palveluun. Eniten tyytymättömyyttä oli Muusikkojen Terppa! -työterveyspalveluun, jota arvioi yhteensä 30 käyttäjää. Heistä 17 % oli jokseenkin ja 3 % erittäin tyytymättömiä palveluun. Kaikkien muiden palvelujen kohdalla erittäin tyytymättömien osuus – jos sitä oli lainkaan – jäi 1 % vastaajista.
Kuinka tärkeitä palvelut ovat
Kaikilta vastaajilta kysyttiin lisäksi vielä sitä, kuinka tärkeänä he pitävät kutakin palvelua riippumatta siitä, ovatko he itse kyseistä palvelua käyttäneet. Vastaukset annettiin jälleen viisiportaisella asteikolla: ”erittäin tärkeänä”, ”jokseenkin tärkeänä”, ”minulla ei ole näkemystä palvelun tärkeydestä”, ”en kovin tärkeänä” ja ”en lainkaan tärkeänä”.
Kaikkein tärkeimpänä pidettiin Juristipalveluja ja oikeusapua: sen ja Muusikkojen Sairauskassan kohdalla ei ollut yhtään ”en kovin tärkeänä” tai ”en lainkaan tärkeänä” -valintoja. Vähiten tärkeänä pidettiin Muusikkojen joogaa. Muiden palvelujen kohdalla ei kovin tai ei lainkaan tärkeänä palvelua pitävien osuus jäi alle 10 % vastaajista. Eniten ei näkemystä -valintoja kertyi joogan lisäksi Perintäpalveluun ja Muusikkojen Terppa! -työterveyspalveluun sekä useisiin freelancemuusikoille räätälöityihin palveluihin. Tämä johtuu osittain siitä, että kyseiset palvelut ovat tuoreita sekä osittain siitä, että palvelut on suunnattu enimmäkseen rajatulle – joskin suurelle – joukolle liiton jäseniä.
Vastaajia pyydettiin vielä kertomaan, onko jokin mainituista palveluista tai eduista heille jäsenyyden edellytys. Kysymykseen vastasi 679 henkilöä, ja valintojen lukumäärä oli 2 297, eli kukin vastaaja valitsi keskimäärin kolme tai neljä palvelua. Eniten valintoja (56 %) kertyi Juristipalveluihin ja oikeus-apuun, ja lisäksi Työttömyyskassa (50 %) ja Muusikkojen Sairauskassa (42 %) nousivat melko korkealle valintojen määrässä. Liittovakuutus (31 %), Luottamushenkilö (30 %) ja Taiteilijaresidenssit (30 %) keräsivät vajaan kolmanneksen valinnoista. Soitinvakuutus oli jäsenyyden ehto noin neljännekselle vastaajista (24 %) ja Muusikko-lehti noin viidennekselle (19 %). Kysymys on mielestäni hieman ongelmallinen, varsinkin kun valintojen määrää ei ollut rajoitettu: selvemmän kuvan palvelujen merkityksestä jäsenyydelle olisi varmaankin saanut rajaamalla valintamahdollisuuksia esimerkiksi yhteen.
Kuinka tärkeinä pidät seuraavia palveluita?

Palautetta ja kehitysehdotuksia palveluihin
Palveluista pyydettiin vielä erikseen avointa palautetta sekä kehitysehdotuksia. Palautteeseen vastauksia kertyi 81, joiden joukossa oli muutamia tyhjiä sekä kiitoksia liiton toiminnasta tai yksittäisistä palveluista, kuten residensseistä. Eniten kritiikkiä annettiin joidenkin palveluiden pääkaupunkiseutukeskeisyydestä, mutta myös esimerkiksi jäsenkortilla saatavia alennuksia kritisoitiin useammassa vastauksessa: niistä ei ollut vastaajien mukaan tarpeeksi tietoa, ja lisäksi osa sopimuskumppaneista ei vastaajien mukaan tunnistanut etuja. Muusikko-lehden ulkoasu sekä tieto liiton eduista ja palveluista (ainoastaan suomeksi tai hankalasti löydettävissä) saivat muutamia kriittisiä huomioita osakseen. Muuten kritiikit olivat yksittäisiä vastaajan henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä kommentteja.
Kehitysehdotuksia tuli yhteensä 93. Niistä suuressa osassa korostui toive, että erilaisia palveluja olisi joko etänä tai livenä muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Lisäksi monissa vastauksissa toivottiin erilaisia liikuntaan, kulttuuriin ja sekä mielen että kehon hyvinvointiin liittyviä alennuksia ja palveluja. Bensaetu ja alennukset hotelliyöpymisistä nousivat useissa vastauksissa esiin, ja monissa mainittiin myös koulutustarpeet: erityisesti yrittäjyyteen ja ammatillisen osaamisen päivittämiseen liittyviä koulutuksia toivottiin. Englannin- ja ruotsinkielisiä tietoja palveluista ja eduista toivottiin myös muutamissa vastauksissa.
Elävän musiikin edistämistoiminta
Kyselyssä kartoitettiin myös jäsenten näkemyksiä liiton elävän musiikin edistämistoimintaan erikoistuneista yhtiöistä: G Livelab Helsinki ja Tampere -klubeista sekä usealla paikkakunnalla kuuluvasta Radio Helsingistä. Tunnetko liiton edistämisyhtiöiden toimintaa? -kysymykseen vastattiin yksinkertaisesti joko kyllä tai en. Klubit olivat tuttuja hiukan yli puolelle vastaajista: G Livelab Helsingin toiminta oli tuttua 65 %:lle ja G Livelab Tampereen 52 %:lle. Radio Helsingin toiminta oli tuttua alle puolelle vastaajista (43 %).
Tässä yhteydessä vastaajilta kysyttiin myös, millaista elävän musiikin edistämistoimintaa he haluaisivat liiton tekevän tulevaisuudessa. Alueellisuus ja alueellinen tasa-arvo nousivat jälleen esiin monissa vastauksissa. Esimerkiksi erilaisia kiertäviä klubeja ehdotettiin useammassa vastauksessa. Monessa vastauksessa myös huomautettiin, että ammattiliiton ydintoiminnan – sopimusneuvottelut, lobbaus, muusikkojen puolen pitäminen työelämässä ja yhteiskunnassa – pitäisi pysyä liiton tärkeysjärjestyksessä ylimpänä, eikä edistämistoiminnan pitäisi saada liikaa taloudellisia resursseja ydintoiminnan kustannuksella. Edelleen monessa vastauksessa toivottiin liiton klubien ja radion ohjelmapolitiikkoihin läpinäkyvyyttä, genrejen monipuolistumista ja jäsenille mahdollisuutta saada omaa työtään esille niiden kautta matalammalla kynnyksellä. Muutamassa vastauksessa toivottiin myös pikatreffityyppisiä tapaamisia muusikkojen ja erilaisten portinvartija-asemassa olevien henkilöiden verkostoitumisen tueksi.
Yleisvaikutelma
Koko kyselyn päätteeksi vastaajille annettiin vielä mahdollisuus antaa palautetta liitolle yleisellä tasolla tai muuten kertoa näkemyksistään ja kokemuksistaan. Vastauksia kertyi 159, joista kuusi oli tyhjiä. Suurin osa palautteesta oli myönteistä: yleisiä kiitos- ja tsemppiviestejä oli 52 kappaletta, ja muutamissa palautteissa kiitettiin erikseen kyselyä (yhdeksän kommenttia), juristien ja freelancereiden luottamushenkilön toimintaa (neljä), Muusikko-lehteä (neljä), residenssejä (kaksi), klubeja, liiton tekemiä kannanottoja sekä soitinvakuutusta (yksi kutakin).
Vastauksista 38 kappaletta oli joko yleisiä kommentteja musiikkialan tilanteeseen tai sävyltään neutraaleja (ei kiittäviä eikä moittivia) ehdotuksia liiton toiminnan kehittämiseen. Näissä korostuivat erityisesti freelancereiden palkkatilanne sekä koko alan näkyvyyden lisäämisen tarve sekä tarve tarkastella musiikkialan koulutusta kriittisesti.
Vastaajat vaikuttivat olevan eniten huolissaan liiton taloustilanteesta erityisesti klubi- ja radiotoiminnan yhteydessä. Näihin toivottiin lisää läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, samoin kuin yhtiöiden ohjelmistopolitiikkaankin. Suurin osa näistä kymmenestä aihetta käsitelleestä kommentista oli sävyltään huolestuneita, mutta moittiviakin kommentteja oli joukossa. Yksittäisistä asioista eniten kriittisiä kommentteja tuli palkkaneuvotteluasioihin, erityisesti maakuntaorkestereiden ja freelancereiden kohdalla: tähän aiheeseen liittyviä kriittisiä kommentteja oli kuusi kappaletta. Tämän lisäksi muutamissa (alle viisi vastausta per aihe) vastaajat olivat pettyneitä liittoon yleisesti, SAK:hon kuulumiseen, kyselyyn, pääkaupunkiseukeskeisyyteen, Muusikko-lehteen, omiin osastoihinsa, liiton hallintoon, ruotsin- ja englanninkielisten sisältöjen puutteeseen nettisivuilla ja lehdessä sekä G Livelab -mobiilisovellukseen.
Liiton toimintaa, etuja ja palveluja käsittelevien vastausten perusteella jäsenistön valtaosa on tyytyväisiä liiton toimintaan. Kriittisiä näkökulmia tarkasteltaessa vastaajien erilaiset työtilanteet ja poliittiset kannat näkyvät selvästi: esimerkiksi liiton kannanotot hallituksen työelämään liittyviä päätöksiä ja suunnitelmia kohtaan tai Gazan tilanteeseen liittyen saivat sekä kannustavaa että moittivaa palautetta suurin piirtein yhtä paljon. Kriittisistä kommenteista erityisesti liiton toiminnan pääkaupunkiseutukeskeisyys sekä huoli liiton edistämisyhtiöiden vaikutuksesta sen talouteen nousivat esiin.
Teksti: Hanna Isolammi
Artikkeli on julkaistu Muusikko-lehdessä 5/2024.