Suomen jazzala on näyttäytynyt viime aikoina varsin edukseen ympäristökysymysten huomioimisessa. Alan katto-organisaatio Suomen Jazzliitto uutisoi alkuvuodesta yhdistykselle myönnetystä kahdesta suuresta rahoituksesta, joiden tavoitteena on kehittää alan käytäntöjä vähemmän ympäristöä kuormittaviksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä 110 000 euron rakennetuella pyritään luomaan digitaalinen tietopankki ja yhteistyöalusta, joka tarjoaa alan toimijoille tietoa, työkaluja ja tukea ilmastotoimissa. Jazzliiton hallinnoimassa hankkeessa ovat mukana Suomen keskeiset elävän musiikin alan järjestöt, ja pohjatyö on jo tehty yhteistyössä Kestävämmän musiikkialan työkalupakki (KEMUT) -hankkeen puitteissa (ks. Muusikko 6/2021). Digitaalisen vastuullisuus- suunnittelutyökalun lisäksi hankkeen tavoitteena on kouluttaa alan toimijoita sekä helpottaa eri toimijoiden välistä keskinäistä vuorovaikutusta.
Lisäksi eduskunnan valtiovarainvaliokunta on osoittanut valtion vuoden 2022 talousarviossa 200 000 euron tuen Jazzliiton hiilineutraalin kiertuemallin kehittämiseen. Kehityshankkeessa on tarkoitus selvittää Jazzliiton kiertueiden ilmastovaikutukset, pilotoida uusia kestävämmän kiertämisen malleja ja laatia toimenpidesuunnitelma Jazzliiton siirtymään kohti hiilineutraalia kiertämistä. Vuoden 2022 aikana mitataan myös suomalaisen elävän musiikin alan hiilijalanjälki yhteistyössä KEMUT-hankkeen kanssa. Vuonna 2023 laaditaan alan toimijoiden yhteistyönä ilmastotiekartta kohti ympäristöystävällisempää elävän musiikin toimialaa.
Kohti hiilineutraalia kiertämistä
”Ensimmäinen askel hankkeessa on kartoittaa kiertueiden hiilijalanjälki kokonaisuudessaan. Jazzliiton toiminnassa kiertueet ovat aika lailla ydin, jonka ympärillä kaikki muu pyörii. Tavoitteenamme on, että jo vuonna 2024 kiertuetoimintamme olisi vähintään Jazzliiton oman toiminnan osalta hiilineutraalia”, kertoo kiertuehanketta koordinoiva hankejohtaja Raisa Siivola Jazzliitosta.
Jo olemassa olevien kiertueiden lisäksi Jazzliitto toteuttaa seitsemän pilottikiertuetta, joilla testataan erilaisia tapoja vähentää ympäristökuormitusta. Osaan kiertueista oli avoin esiintyjähaku, johon tuli lyhyen hakuajan aikana lähes 60 hakemusta. Lisäksi mukana on konserttipaikkoja ja paikallisia konserttijärjestäjiä eri puolilta Suomea.
”Pelkän mittaamisen lisäksi keräämme myös tietoa kokemuksista ja mielikuvista. Kiertuetoimintamme tarkoitus on työllistää alan ammattilaisia ja tukea jazzkonserttien järjestämistä kaikkialla Suomessa. Tässä avainasemassa ovat Jazzliiton jäsenyhteisöt ympäri maata. Tähän asti olemme tarjonneet konsertteja jäsenhintaan ’avaimet käteen’ -periaatteella. Taiteellisen toimikunnan valitsemat yhtyeet, ääniteknikko ja PA-kalusto ovat kiertäneet kahden viikon aikana jäsenistön konserttipaikkoja lähinnä Jazzliiton pikkubussilla. Ilmastokuormitusta on pyritty pienentämään vain reittisuunnittelulla, missä jäsenistön joustavuus ja yhteistyö ovat tietysti olleet a ja o! Nyt kiinnostaa kuulla, miten se koetaan, että ympäristöystävällisyys otetaankin lähtökohdaksi kiertueelle, ja aletaan yhdessä kehittää toimintaa.”
Tähänastinen vuorovaikutus kentän kanssa indikoi positiivista suhtautumista. Siivolan puhelin pirisi hakuaikana tiuhaan, ja ideoiden kehittely lähti käyntiin eri toimijoiden kanssa jo ennen kiertueyhtyeiden valitsemista.
Meren tarinat ja jazz yhdistyvät Turun saaristossa
Turun suunnalla jazz ja ympäristökysymykset yhdistyvät konkreettisesti Archipelago Sea Jazz -sarjan puitteissa. Uusi festivaalikonsepti yhdisti kesällä 2021 ensimmäisen kerran kaksi uutta Turussa ja Maarianhaminassa järjestettävää jazztapahtumaa, Turku Sea Jazzin ja Åland Sea Jazzin, sekä kaksi jo aiemmin järjestettyä festivaalia, Baltic Jazzin
ja Korpo Sea Jazzin.
Jazz City Turku -yhdistyksen hallinnoima festivaalisarja tekee kiinteää yhteistyötä Itämeren suojeluun keskittyvän John Nurmisen säätiön kanssa. Toisena yhteistyökumppanina on Pidä saaristo siistinä ry.
”Yhteistyö käynnistyi Nurmisen säätiön aloitteesta heti vuonna 2020, kun lanseerasimme uuden festivaalikonseptin”, kertoo Jazz City Turun toiminnanjohtaja Jussi Fredriksson.
Yhteistyön puitteissa tehdään erilaisia konserttitempauksia, kerätään lahjoituksia säätiöille ja pidetään ympäristöteemaa viestinnällisesti esillä. Nurmisen säätiö tuottaa festivaaleille ohjelmallista ja audiovisuaalista merikulttuuriin ja Itämeren suojeluun liittyvää tapahtumasisältöä.
Luonnollisesti yhteistyö ja arvot vaikuttavat myös siihen, että festivaalisarja pyritään toteuttamaan mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Tavoitteena on saada Ekokompassi-sertifikaatti, joka tarjoaa konkreettisia työkaluja ympäristötyöhön. Festivaaliverkoston kehittämisen parissa työskentelee tuottaja-markkinointipäällikkö Hanna Ikonen, joka iloitsee hankerahoituksen myötä avautuneesta mahdollisuudesta kehittää pitkäkestoista yhteistyötä Nurmisen säätiön ja Pidä saaristo siistinä -yhdistyksen kanssa.
”Yhteistyö on erittäin luontevaa tämän tapahtumaympäristömme ansiosta. Kehitämme monenlaista tapahtumasisältöä toteutettavaksi kaikilla sarjan festivaaleilla. Järjestämme yhteistyössä keskustelutilaisuuksia ja esimerkiksi näyttelyjä paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat luonnostaan, kuten kirjastoihin”, Ikonen kertoo.
Aktiivisuus, vallankumouksellisuus, luonnonläheisyys ja vastuuntuntoisuus
Jazzliiton ja Jazz City Turun lisäksi jazzalan toimijoista esimerkiksi UMO Helsinki Jazz Orchestra on tehnyt laajempia toimia kestävän kehityksen saralla. UMO lasketutti hiilijalanjälkensä vuoden 2019 toiminnan osalta ja tavoittelee täyttä hiilineutraaliutta vuodesta 2025 alkaen. Lisäksi tavoitteena on vähentää päästöjä jopa 70 % asteittain vuoteen 2035 mennessä.
Miksi sitten juuri jazzalalla vaikuttaa olevan erityisen tarmokas ote tarttua ympäristöteemoihin? Raisa Siivola ja Jussi Fredriksson nostavat esiin muutaman seikan. Siivola on havainnut jo vetäessään niin ikään ympäristöteemoihin keskittyvää pohjoismaista Nordic Jazz Comets -hanketta, että jazzmuusikoilla on korkeat standardit ja moraali sekä oman taiteen tekemisen että sitä ympäröivien asioiden suhteen. Ristiriita arvojen ja työhön väistämättä kuuluvan matkustamisen välillä kuormittaa muusikoita henkisesti.
”Jazzalalla on paljon projektiluonteisia töitä, kuten esimerkiksi solistivierailuja, jolloin ulkomaanmatkoja saattaa joutua tekemään pistokeikkoina. Monet muusikot ovat kokeneet syyllisyyttä tällaisesta lentämisen aiheuttamasta kuormituksesta. Pohjoismaisen hankkeen puitteissa piti lohdutella muusikoita, että kuormitus on jazzkeikkailussa kuitenkin suhteellisen pientä, ja joskus lentäminen on ainoa käypä vaihtoehto – miettikääpä vaikka Islantia. Muutenkaan päästöjen vähentäminen ei saa kaatua pelkästään taiteilijoiden vastuulle tai tapahtua esiintymistilaisuuksia vähentämällä, vaan kyse on koko toimialan ymmärryksen kasvattamisesta ja yhteistyöstä.”
Siivola pitää tärkeänä, että ahdistuksen ei anneta kasvaa liian suureksi. Sitä voidaan lievittää muistuttamalla, että hankkeiden puitteissa ollaan yhdessä miettimässä vaihtoehtoja ja kehittymismahdollisuuksia alalle.
Fredriksson liittää ilmiötä myös jazzalan yleiseen ”meininkiin”:
”Kyllä alalla ylipäätään ollaan aloitteellisia ja aktiivisia, ja Jazzliitto pitää näitä asioita pinnalla. On hienoa, että kattojärjestöt ottavat näitä hankkeita tehtäväkseen.”
Sekä Siivola että Fredriksson näkevät selkeän yhteyden taiteenlajin ja ympäristöhuolen välillä. Puhdas luonto merkitsee monelle muusikolle henkilökohtaisesti paljon ja toimii inspiraationa taiteelle. Saaristossa näkyy konkreettisesti merten saastuminen.
”Jazzmusiikki on ollut aina vallankumouksellista. Ehkä tässäkin voidaan tehdä jonkinlainen vallankumous”, Siivola visioi.
Teksti: Riikka Hiltunen
Artikkelikuva: Tero Ahonen
Artikkeli on julkaistu Muusikko-lehdessä 2/2022.