Taas yksi hanke? Ei termi hanke minuakaan lähtökohtaisesti inspiroi. Organisaatioiden operoimat hankkeet voivat helposti tuntua luovista käsistä katsoen etäisiltä. Liian usein hankkeet näyttävät olevan jotakin, joka tapahtuu kulisseissa, irrallaan jokapäiväisestä tekemisestä, melkeinpä vain jotta hankerahapyörä pyörisi ja virkamiehillä olisi töitä.
Toki näin ei asiain laita ole. Vuosien varrella olen itsekin toiminut paitsi taiteellisten sisältöjen tekijänä ja esittäjänä myös tuottajan ja viestijän roolissa yhdessä jos toisessakin hankkeessa tai projektissa. Ja olen nähnyt, kuinka erilaisten selvitys- ja kehittämishankkeiden johdosta on hoksattu jotakin tärkeää, käynnistetty haitallisten rakenteiden purkuhommat ja valettu perustuksia paremmalle huomiselle. Siis oikeasti saatu aikaan muutosta.
Muusikkojen liiton ja Suomen Musiikintekijöiden Vastuullinen musiikkiala -hankkeessa hahmotetaan, rakennetaan ja vahvistetaan yhteisiä vastuullisia toimintatapoja. Miten toimijat voivat omilla valinnoillaan vähentää ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta ja osaltaan hillitä ilmastonmuutosta? Onko jokainen musiikintekijä, muusikko ja artisti tervetullut ja tunnustettu työyhteisönsä jäsen ihan omana itsenään? Syksyn aikana järjestetyissä tilaisuuksissa on katsottu lähelle ja kauas ja käyty keskustelua musiikkialan ammattilaisten, vastuullisuusasiantuntijoiden ja median edustajien kesken.
Hankkeen tarkoituksena on vaikuttaa konkreettisesti alan toimintamalleihin kylvämällä muutoksen siemeniä ruohonjuuri-tasosta ylös ja toisinpäin, jotta musiikin esittäminen ja tekeminen olisi jatkossa yhä kestävämmällä pohjalla, jotta jokainen muusikko saisi tehdä ja esittää musiikkia rauhassa turvalliseksi kokemassaan ympäristössä sekä edetä urallaan, jotta alan rakenteet mahdollistaisivat ekologisesti kestävien valintojen tekemisen ja kannustaisivat fiksuihin kokeiluihin, sekä itsestään selvästi, jotta alan organisaatiot etujoukoissa olisivat tekemässä näkyviksi ja viemässä käytäntöön yhteisiä tavoitteita.
Mitä ekologinen kestävyys tarkoittaa muusikon näkökulmasta?
Järjestimme syyskuussa kaksi virtuaalitapahtumaa. Vastuullinen musiikkiala: Kohti ekologisuutta -tapahtumassa keskusteltiin ekologisesta kestävyydestä musiikkialalla. Puhujavieraat nostivat esiin ideoita ja toimia, joilla alan tuottamaan hiilijalanjälkeen ja muihin ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa myönteisellä ja tarpeetonta kuormitusta ennaltaehkäisevällä tavalla.
Mikko Sirén, Apocalyptica-yhtyeen rumpali sekä yksi tapahtumatalo Krapin Pajan omistajista, puhui kestävien ratkaisujen haasteista ja mahdollisuuksista yhtyeiden kiertueiden liiketoiminnan tehostamisessa. Suunnitelmallisuudella ja konserttipaikkojen välisellä yhteistyöllä voidaan vähentää muun muassa logistiikasta aiheutuvia päästöjä.
Ympäristöjuristina toiminut musiikintekijä ja Suomen Musiikintekijät ry:n koordinaattori Lumi Ollila painotti yksityishenkilöiden roolia musiikkialan kestävässä kehityksessä ja kannusti ihmisiä oikaisemaan mahdollisia virheellisiäkin käsityksiään faktojen valossa.
Flow Festivalin tuotantopäällikkö ja We Jazz -festivaalin toiminnanjohtaja Katariina Uusitupa kertoi Sustainable Flow -vastuullisuusohjelmasta ja toi esiin ympäristöystävällisiä ratkaisuja festivaalien
näkökulmasta.
Keskustelua kommentoi Positive Impact Oy:n toimitusjohtaja ja vastuullisten tapahtumien asiantuntija Elina Levula, joka peräänkuulutti niin tiedon jakamisen kuin konkreettisten työkalujen saatavuuden tärkeyttä.
Keskustelussa ilmeni, että musiikin ammattilaiset huomioivat ekologisen kestävyyden jo monin tavoin. Rohkeita kokeiluja ja kunnianhimoisiakin hankkeita on tehty ja työn alla. Maineikkaat yhtyeet ja artistit eivät epäile käyttää vaikutusvaltaansa ja ottaa kantaa ympäristön puolesta erilaisissa julkisissa kampanjoissa. Musiikintekijät ja muusikot pohtivat kestävyyttä soitin- ja laitehankinnoissaan sekä siinä, millä kulkuvälineillä suuntaavat keikoille ja co-writing-sessioihin.
Samalla alalla kaivataan lisää relevanttia tutkimustietoa ja ajatustenvaihtoa.
Miksi yhdenvertaisuus on kaikkien asia?
Syyskuun lopun Vastuullinen musiikkiala: Kohti yhdenvertaisuutta -tapahtumassa nousivat esille paitsi puhujien omat kokemukset myös konkreettiset toimet, joilla oikeudenmukaista ja turvallista toimintakulttuuria musiikkialalla on mahdollista edistää.
Artisti Jesse Markin toi esiin näkökulman, jonka mukaan yhdenvertaisuusteemat voivat olla trendikkäitä ja pinnalla hetkisen, kunnes ne sitten unohdetaan. Yritykset saattavat esimerkiksi mainostaa inklusiivisuutta ilman että arvot käytännössä ilmenisivät organisaation toimintatavoissa. Kaikkien tulisi tutkia omia ennakkoluulojaan ja pyrkiä hälventämään niitä.
Saksofonisti ja musiikintekijä Linda Fredriksson painotti sukupuolen moninaisuuteen ja antirasismiin liittyvän tiedon jakamista. Fredriksson esitti tapahtumajärjestäjille järjestettävää koulutusta yhtenä keinona tehdä musiikintekotilanteista turvallisempia.
YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen kertoi monimuotoisuuden edistämisestä YleX-musiikkimediassa. Hakasen mukaan vähemmistöjen edustajat joutuvat usein itse olemaan äänessä ja pitämään yllä yhdenvertaisuuteen liittyviä teemoja.
”Vastuullisten toimintatapojen edistäminen hyödyttää kaikkia, sillä silloin puretaan normeja ja kapeita oletuksia jokaisen yksilön potentiaalista. Samasta syystä myös rakenteiden korjaaminen on kaikkien meidän tehtävä.” – Maryan Abdulkarim
Keskustelua kommentoi toimittaja Maryan Abdulkarim, joka muistutti, ettei yhtäkään ihmistä tulisi kohdata ainoastaan tietyn identiteetin edustajana. Vähemmistöjen edustajilla kuluu energiaa rakenteiden asettamien rajojen purkamiseen sen sijaan, että he voisivat täysipainoisesti keskittyä työhönsä ja siinä kehittymiseen.
Keskustelutilaisuuden lämmin ja luottamuksellinen tunnelma osoitti, että toisistaan poikkeaviakin näkemyksiä ja kokemuksia uskalletaan jo musiikkialalla jakaa kollegoiden ja entuudestaan tuntemattomien kesken. Kesän #punkstoo, #metaltoo ja #rapstoo -avaukset, vaikkakin nostivat pintaan vaikeita aiheita ja epäkohtia, ovat osaltaan avartaneet keskusteluilmapiiriä sekä kirkastaneet tavoitetilaa, jossa jokaisella on oltava yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa ja ilmaista itseään. Levy-yhtiöissä ja keikkapaikoilla onkin laadittu yhdenvertaisuusstrategioita, perustettu moninaisuutta edistäviä työryhmiä sekä järjestetty koulutuksia.
Musiikkialan tulee tarkastella kriittisesti rakenteiden nykytilaa ja valta-asetelmia ja tehdä korjaavia toimenpiteitä.
Harppauksia ja kompastuskiviä
Lokakuussa Musiikki & Media -tapahtumassa Tampereella jatkettiin keskustelua ekologisesti kestävästä musiikkialasta. Pyöreän pöydän ääreen tapausesimerkkinsä toivat Tampere-talon kiinteistöpäällikkö Marko Koivisto ja Tavastia-klubin tapahtumavastaava Maria Silvasto.
Jo 30 vuoden ympäristötyön kokemuksella Tampere-taloa voi sujuvasti kutsua vastuullisuuden edelläkävijäksi. Hiilineutraalin rakennuksen katolla majailee pölyttäviä alivuokralaisia, ja infraansa Tampere-talo pyörittää koskivoimalla ja kolmella omalla aurinkosähkövoimalalla. Marko Koivisto kehotti kaikkia lähtemään vastuullisuustyön matkalle askel kerrallaan ja kyselemään ennakkoluulottomasti vinkkejä ja vertaistukea kollegoilta.
Maineikkaalla Tavastia-klubilla on viime aikoina siirrytty kasvisruokavalioon artisti- ja henkilöstöruokailussa sekä otettu myyntiin ympäristöliput. Muutoksen johtaminen on hyvässä vauhdissa, vaikka koronapandemia onkin asettanut sille hidasteita. Maria Silvasto peräänkuulutti puheenvuorossaan avoimuutta: organisaatioiden tulisi kertoa vastuullisuustyössään paitsi onnistumisista myös kompuroinneista. Näin kannustetaan toisilta oppimiseen ja hälvennetään epävarmuuden tunteita.
Kevät tuo kyselytutkimuksen
Syksyn tapahtumat ovat toimineet onnistuneena keskustelunavauksena, ja työtä jatketaan myös ensi vuonna. Keväällä 2022 Vastuullinen musiikkiala -hanke toteuttaa yhdessä muiden järjestöjen kanssa laajan kyselytutkimuksen sosiaalisesta yhdenvertaisuudesta musiikkialalla. Tutkimus koskee alalla tapahtuvaa rasismia, syrjintää, epäasiallista käytöstä ja seksuaalista häirintää. Tavoitteena on selvittää ilmiöiden laajuutta ja ilmenemistapoja sekä hahmottaa rakenteellisia ongelmia eri näkökulmista.
Musiikkiala on vuodesta 2018 lähtien sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta. Tämän tutkimuksen avulla saadaan uusia työkaluja tavoitteiden toteuttamiseksi. Alalla tarvitaan yhteisiä suuntaviivoja, joilla jokainen yhteisö ja tekijä voi luoda muutosta parempaan tässä ja nyt.
Vastuullinen musiikkiala -keskustelutilaisuuksien tallenteet ja lisää hankkeesta: vastuullinenmusiikkiala.com
Teksti: Helmi Saksala
Kuvat: Tero Ahonen
Artikkeli on julkaistu Muusikko-lehdessä 6/2021.