Spotifyn ja muiden musiikin suoratoistopalveluiden tulonjako ja sen läpinäkyvyys ovat puhututtaneet musiikkialalla viime vuosina. Muusikkojen liitto teetti yhteistyössä muiden suomalaisten musiikkialan järjestöjen kanssa tutkimuksen aiheesta vuonna 2017. Tutkimuksessa selvitettiin nykyisin käytössä olevan pro rata -tilitysmallin sekä vaihtoehtoisen user centric -mallin eroja. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että user centric -mallin käyttöönotto antaisi kuluttajalle paremman mahdollisuuden vaikuttaa siihen, kenelle hänen maksamansa rahat ohjautuvat.
Musiikin suoratoistopalvelut ottavat itselleen kuluttajilta kerätystä rahasta ja mainostuloista keskimäärin noin 30 %, ja loppu tilitetään teosten ja äänitteiden oikeudenomistajille. Nykyisin käytössä olevassa pro rata -tilitysmallissa kuluttajien kuukausimaksut lasketaan yhteen kokonaispottiin, joka jaetaan oikeudenomistajille kappaleiden kuuntelukertojen mukaisessa suhteessa. Mallia on kritisoitu etenkin sen vuoksi, että se suosii eniten kuunneltujen kappaleiden oikeudenomistajia. Jos kuluttaja esimerkiksi kuuntelee suoratoistopalvelussa ainoastaan yhtä hieman pienempää artistia, siitä huolimatta osa hänen maksamistaan rahoista menee isojen levy-yhtiöiden kuunnelluimmille artisteille. Vaihtoehtoisessa user centric -mallissa kappaleista tilitettävä korvaus perustuu yksittäisen käyttäjän kuuntelukertojen määrään eli siihen, montako eri kappaletta hän kuuntelee ja kuinka monta kertaa. Tällöin edellä esitetyssä esimerkissä kuluttajan maksama kuukausimaksu ohjautuisi hänen kuuntelemansa kappaleen oikeudenomistajille.
Nykyistä pro rata -tilitysmallia on kritisoitu myös tulonjaon läpinäkyvyyden puutteesta. Läpinäkyvyyttä lisätäkseen Spotify julkaisi maaliskuussa Loud & Clear –sivuston, jossa se avaa tarkemmin palvelunsa tulonjakosysteemiä. Spotify ei halua avata tarkemmin summaa, joka maksetaan yksittäisen kappaleen kuuntelukerrasta, sillä Spotifyn mielestä asia ei ole merkityksellinen, kun kuluttajat eivät maksa korvausta yksittäisistä kuunteluista. Spotify kertoo kuitenkin olevansa halukas vaihtamaan user centric -malliin, jos artistit, musiikintekijät ja oikeudenomistajat haluavat niin tehdä. Muutos vaatisi kuitenkin laajaa alan yhteisymmärrystä.
Sivustolla kerrotaan myös, että Spotify jakoi pelkästään vuonna 2020 yli 5 miljardia dollaria rojalteina musiikin oikeudenomistajille. Noin 75–80 % summasta maksettiin levy-yhtiöille ja 20–25 % musiikkikustantajille ja musiikintekijöille. On kuitenkin myös syytä huomioida, että kaksi maailman suurinta levy-yhtiötä, Universal Music ja Sony, omistavat Spotifysta noin 10 prosentin osuuden. Sivustolla avataan myös tarkemmin niiden artistien lukumäärää, joiden julkaisukatalogit ovat tuottaneet rojalteja yli jonkin tietyn summan. Esimerkiksi vuonna 2020 noin 13 400 artistin katalogi tuotti yli 50 000 dollaria. Samana vuonna 7 800 artistia onnistui tuottamaan yli 100 000, 1820 artistia 500 000 ja vain 870 artistia 1 000 000 dollaria.
Se, kuinka paljon yksittäiselle artistille tai musiikintekijälle Spotifyn tilittämistä korvauksista maksetaan, riippuu heidän omista sopimuksistaan oikeudenomistajien kanssa. Monet musiikintekijät ovat kuitenkin kritisoineet Spotifyn mallia jo pitkään, koska suurin osa tuloista valuu levy-yhtiöille. Musiikintekijöiden ja heitä edustavien kustantajien osuus korvauksista on levy-yhtiöihin verrattuna jo lähtökohtaisesti vähäinen. Myös levyttävät artistit kokevat epäreiluutta tulonjaon osalta levy-yhtiöihin nähden, sillä levyttävien artistien osuus tilitetyistä korvauksista on levytyssopimusten ehtojen vuoksi useimmiten hyvin pieni verrattuna levy-yhtiöiden saamaan osuuteen.