Muusikon numerossa 5/2020 esiteltiin tutkimuksia, jotka tarkastelivat soittajien ja laulajien riskiä levittää koronavirusta esitystilanteessa. Artikkelissa käsitellyt tutkimukset Japanista ja Norjasta olivat yksimielisiä siitä, että ammattimuusikot eivät levitä virusta soittaessa ja laulaessa syntyvien roiskeiden mukana juuri lainkaan. Tutkimusten mukaan tartuntariskit onkin mahdollista välttää riittävällä esiintymistilan ilmastoinnilla sekä turvavälien pitämisellä kanssamuusikoihin.
Konserttitilanteiden tartuntariskit koskevat kuitenkin yhtä lailla yleisöä. Koska ihmisjoukon kokoontuminen samaan tilaan on nähty tartuntariskinä, yleisötilaisuudet on joko kokonaan kielletty tai niiden yleisömäärää on rajoitettu huomattavasti ympäri maailmaa. Näin päätettiin toimia vuoden 2020 lopulla myös Suomessa. Erityisesti esittäviin taiteisiin kohdistuneet sulut on kuitenkin koettu ongelmallisiksi ja ristiriitaisiksi, sillä esimerkiksi potentiaalisesti paljon runsaammin lähikontakteja synnyttävää ravintolatoimintaa ei ole rajoitettu läheskään samassa määrin.
Yksi syy esittävien taiteiden kannalta rankkoihin päätöksiin on epäilemättä ollut koronaviruksen leviämistä esitystilanteissa koskevan tutkimustiedon puute. Vaikka esimerkiksi viruksen leviämistä keskusteluissa ja muissa arkisissa ihmiskontakteissa on ehditty tutkia melko paljonkin, näistä tutkimuksista tehtyjä huomioita ei voi suoraan soveltaa konsertissa käyntiin. Loppusyksystä 2020 ja tammikuussa 2021 on kuitenkin alettu saada tärkeää tutkimusdataa myös konserttitilanteiden tartuntariskeistä yleisön näkökulmasta. Olen valinnut tähän artikkeliin esiteltäväksi kolme eurooppalaistutkimusta, jotka keskittyvät erilaisiin esitystilanteisiin.
Tutkimuksia monipuolisista lähtökohdista
Jokainen tässä esittelemäni tutkimus on koeasetelmaltaan varsin kunnianhimoinen, ja tutkimusten tulokset ovat herättäneet kotimaissaan huomattavaa kiinnostusta myös poliitikkojen ja epidemiologien keskuudessa. Tulokset tarjoavatkin esimerkiksi päättäjille ja konserttijärjestäjille tärkeää tietoa tapahtumien toteuttamisesta turvallisesti. Johtuen hyvin erilaisista konserttitilanteista ja tutkimuksellisista lähtökohdista nämä kolme tutkimusta antavat myös erityisen kiinnostavan läpileikkauksen aihepiiriin.
Ensimmäisessä tutkimuksessa saksalaisen Hallen yliopiston RESTART-19-tutkimus-
projekti järjesti Leipzigissa laulaja Tim Bendzkon konsertin, jossa peräti 1500-henkisen yleisön liikkeitä, keskinäisiä kontakteja sekä hengityksen mukana kulkeutuvia ja leviäviä partikkeleja mitattiin esiintymisen aikana ja esiintymistilaisuuden ulkopuolella. Yleisö kuunteli esitystä istuen katsomossa, jossa turvavälit oli huomioitu. Koe toteutettiin elokuussa 2020, jolloin tartuntamäärät olivat melko alhaiset.
”Jokainen tutkimus päätyy samaan lopputulokseen: musiikkiesityksiä on täysin mahdollista järjestää turvallisesti myös korona-aikana.”
Toisessa tutkimuksessa mitattiin hengityksen mukana leviäviä partikkeleja sekä ilmanvaihtoa Dortmundin konserttitalon 1550-paikkaisessa salissa, jossa järjestetään pääasiassa taidemusiikkikonsertteja. Tutkimuksen toteuttivat Goslarin Fraun-
hofer Heinrich Hertz -instituutti sekä pienikokoisten partikkelien mittaustutkimuksiin erikoistunut ParteQ-yhtiö. Hengityksen leviämistä tutkittiin sekä 52-henkisellä yleisöllä että ihmisen hengitystä simuloivalla robotilla.
Kolmas, PRIMA-CoV-tutkimus toteutettiin joulukuussa 2020 Barcelonassa. Tutkimusta varten järjestettiin 500-henkiselle yleisölle DJ- ja live-esiintyjäkeikka, jossa testattiin, kuinka todennäköisesti virus tarttuu laajassa yleisötilaisuudessa. Kaikilta osallistujilta edellytettiin samana päivänä annettua negatiivista antigeenitestiä, minkä lisäksi sekä osallistujat että esityspaikalla vain käynyt 500-henkinen kontrolliryhmä testattiin uudestaan PCR-testillä kahdeksan päivää esityksen jälkeen. Todellisen konserttitilanteen simuloimiseksi yleisön sallittiin vapaasti liikkua, tanssia, laulaa ja puhua musiikkiesitysten aikana. Alkoholijuomien nauttiminen oli kuitenkin rajattu omalle alueelleen, ja jonotusta konserttipaikalle ja WC-tiloihin kontrolloitiin ruuhkien välttämiseksi.
Tuloksista apua päätöksentekoon
Jokainen kolmesta tutkimuksesta päätyy samaan lopputulokseen: musiikkiesityksiä on täysin mahdollista järjestää turvallisesti myös korona-aikana. Mikäli varotoimenpiteistä vain pidetään huolellisesti kiinni, yleisön riski sairastua konserttitilanteessa ei ole yhdenkään tutkimuksen perusteella merkittävä. Suuremmat riskit koskevat esimerkiksi jonotusta ja väliaikoja, mutta nekin on vältettävissä konserttijärjestäjän varotoimenpiteillä ja yleisön vastuullisella käyttäytymisellä.
Edes varotoimenpiteiltään kaikkein vähäisimpään espanjalaistutkimuksen esitykseen osallistuneista yksikään ei saanut tartuntaa. Kyseisen tutkimuksen kohdalla on kuitenkin hyvä huomata, että siinä käytetty antigeenitesti ei ole täysin luotettava eikä voi koskaan korvata muita varotoimenpiteitä. Näin ollen testaamista ei voi jatkossakaan ajatella ainoana käytettävänä varotoimenpiteenä, vaikka tutkimuksen tulokset ovatkin lupaavia.
Yksikään näistä kolmesta tutkimuksesta ei ota kantaa siihen, mitä tapahtuu varsinaisen esiintymisalueen ja -tilanteen ulkopuolella – siis esimerkiksi joukkoliikennevälineissä, jotka saattavat varsinkin isojen tapahtumien yhteydessä pakkautua täyteen sekä ennen että jälkeen esityksen. Konserttijärjestäjien voisikin olla mielekästä antaa jonkinlainen suositus myös laajemmin varotoimenpiteet huomioivaan liikkumiseen. Varsinkin suurimmissa tapahtumissa yleisön sisään päästäminen selvästi porrastetusti on oleellinen varotoimenpide.
Tutkimukset sekä niiden esittämät turvallisen konserttijärjestämisen suositukset ovat joka tapauksessa hyödyllisiä ja käyttökelpoisia sekä päättäjille että konserttijärjestäjille. Vaikka koronaa edeltävän ajan kaltaisiin järjestelyihin palaamiseen näyttää vielä olevan aikaa, tutkimukset antavat paitsi toivoa myös tärkeää tietoa siitä, miten musiikkiesityksiä voidaan toteuttaa turvallisesti.
Hyvä ilmanvaihto estää tartuntoja
Oli konsertin konteksti ja esiintymistila millainen hyvänsä, kaikkein tärkeimpiin varotoimiin lukeutuu jokaisen tässä esitellyn tutkimuksen mukaan hyvä ilmanvaihto. Esimerkiksi Dortmundin konserttitalossa ilmanvaihdon vaatimukseksi on asetettu se, että suuren konserttisalin koko sisäilman tulee vaihtua täysin uudeksi 20 minuutin välein. Hyvällä ilmanvaihdolla varmistetaan, ettei hengityksen mukana mahdollisesti leviäviä viruspartikkeleja jää esiintymistilaan, vaan ne kulkeutuvat pois. Käänteisesti ajatellen: mitä huonompi ilmanvaihto on, sitä suurempi on myös todennäköisyys tartunnoille. Näin ollen juuri ilmanvaihto on jokaisen tutkimuksen mukaan yksi oleellisimmista tartuntariskin ehkäisijöistä. RESTART-19-tutkimus esittää, että konserttitilojen ilmanvaihdolle tulisi luoda uusi, ilmanvaihdon tehokkuutta määrittävä laatustandardi. Tämä helpottaisi huomattavasti turvallisten esitystilojen määrittelyä.
Istuinasettelulla ja yleisömäärän rajoittamisella vältetään lähikontaktit
Vaikka tehokas ilmanvaihto onkin varotoimenpiteistä kaikkein merkittävin eikä yleisön havaittu levittävän hengityksen mukana partikkeleja hyvin ilmastoidussa tilassa potentiaalisesti edes viereisille istuimille, tutkimukset suosittelevat varotoimenpiteenä yleisön istuttamista hajapaikoille ”shakkiruutuasetelmaan”. Tämä tarkoittaa sitä, että istuimet kuuntelijan vasemmalla ja oikealla puolella sekä edessä ja takana ovat aina tyhjiä. Toisin sanoen yleisömäärät tulisi rajata korona-aikana noin 50 prosenttiin koko esiintymistilan kapasiteetista.
Kasvomaskista pakollinen varuste
Jokainen kolmesta tutkimuksesta edellytti yleisöltä kasvomaskin käyttöä. Maski on tärkeä varuste myös hyvin ilmastoidussa tilassa, sillä se ehkäisee partikkelien äkillistä leviämistä esimerkiksi yskittäessä ja aivastettaessa. Lisäksi maskin käyttö on oleellinen varotoimenpide itse esitystilanteen ulkopuolella.
Testaaminen apuvälineeksi turvallisten konserttien järjestämiseen
Barcelonassa järjestetty esitys testasi noin 500-henkisen yleisön ja ennen konserttia paikalla olleen samankokoisen kontrolliryhmän koronan varalta antigeenitestillä. Kahdeksan päivää myöhemmin kummatkin ryhmät testattiin PCR-testillä. Lopputulos: kaksi kontrolliryhmän jäsentä oli saanut tartunnan, mutta yksikään itse esityksessä käynyt ei. Tutkimus esittää yhdeksi varotoimenpiteeksi suurikokoisten konserttien ja muiden yleisötilaisuuksien järjestämiseen sitä, että sisäänpääsy edellyttäisi samana päivänä toteutettua negatiivista koronatestiä. Testaaminen voikin toimia kätevänä apuvälineenä muiden varotoimien lisäksi. Testitulokset eivät kuitenkaan koskaan voi korvata muita varotoimenpiteitä, sillä erityisesti antigeenitestiin liittyy aina virheellisen negatiivisen tuloksen riski. Lisäksi testien järjestäminen varsinkin erittäin suurissa tapahtumissa saattaa osoittautua käytännössä hankalaksi.
Varovaisuutta edellytetään erityisesti esityksen ulkopuolella
Tutkimukset painottavat, että tartuntariski on usein suurin itse esitystilanteen ulkopuolella, siis esimerkiksi esitystilaan siirryttäessä ja jonotettaessa. Tästä syystä on tärkeää, että yleisöltä edellytetään kasvomaskin käyttöä ja että esimerkiksi siirtyminen esitystilaan tapahtuu johdetusti ja siten, ettei yleisö pakkaudu missään vaiheessa tiiviisti yhteen. Ruuhkien välttämiseksi tutkimukset suosittelevat useamman sisäänkäynnin ottamista käyttöön ja mahdollisesti jonotuksen siirtämistä ulkotiloihin. Mikäli yleisö voi ostaa esityksen aikana tai väliajoilla ruokaa tai juomaa, nämä tulisi nauttia istuen erillisellä ruokailuun tarkoitetulla alueella.
Uusien virusmuunnosten merkitys tutkimustuloksille
Tätä kirjoittaessani Iso-Britanniasta lähtöisin oleva koronaviruksen uusi muunnos on juuri alkanut levitä ympäri maailmaa, eikä sen leviämistä yleisötilaisuuksissa ole vielä tutkittu. Tartuntoja on havaittu myös Suomessa, ja erityistä huolta aiheuttaa uuden virusmuunnoksen korkeaksi arvioitu tarttuvuus. Tässä artikkelissa esiteltyjen saksalaistutkimusten perusteella uusilla muunnoksilla ei pitäisi olla vaikutusta esitystilanteisiin, joissa ilmastointi on hyvä ja yleisö on istutettu hajapaikoille. Muunnos asettaa kuitenkin varotoimenpiteet konserttitilanteen ulkopuolella erityisen tarkastelun alle. Epidemiologit ympäri maailmaa ovat lähes yksimielisiä siitä, että kolme tehokkainta tapaa ehkäistä virustartuntoja ovat kasvomaskin käyttö, aktiivinen käsien pesu ja lähikontaktien välttely. Näistä huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää myös musiikkiesityksissä, puhuttiin mistä viruksen tyypistä tahansa.
Tutustu tutkimuksiin tarkemmin:
Popkonsertti Leipzigissa: restart19.de/en/press-releases
Taidemusiikkiesitys Dortmundissa: konzerthaus-dortmund.de/aerosolstudie
DJ- ja livekeikat Barcelonassa: primaverasound.com/en >
The PRIMA-CoV study meets its primary endpoint, with no SARS-CoV-2 infections in a live concert
Nimestään huolimatta artikkelin kirjoittaja ei ole HUSin diagnostiikkajohtaja vaan hänen kaimansa, joka keskittyy musiikin tutkimiseen.
Artikkeli on julkaistu Muusikko-lehdessä 1/2021.