Toimittaja Maria Veitolan vieraina musiikkialaan keskittyvässä MUSA VAI BISNES -ohjelmassa 22. helmikuuta olivat tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen sekä muusikko–säveltäjä Maija Ruuskanen.

Freelancereihin painottuvasta tukipaketista päätös pian

Suomen musiikkialalla työskentelee noin 30 000 ihmistä, ja muusikoista ja musiikintekijöistä valtaosa on freelancereita tai itsensätyöllistäjiä, joiden elinkeinon korona on romahduttanut. Joulukuussa tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kertoi tekeillä olevasta merkittävästä tuesta, joka antaisi tuntuvaa helpotusta myös vapaan kentän freelancereille.

”Vielä sitä ei ole näkynyt, mistä kiikastaa?”, aloittaa Maria Veitola.

Saarikko kertoo hallituksen osoittaneen kulttuurille tähän mennessä kaksi kokonaisuutta taloudellista tukea, joiden arvo on ollut yhteensä noin 110 miljoonaa euroa. Tähän asti tukipaketeissa ovat painottuneet vahvasti VOS-toimijat, esimerkiksi teatterit ja kaupunginorkesterit. Saarikko toteaa, että Taiken kautta loppuvuodesta 2020 taiteilijoille jaossa olleiden apurahojen tarve osoittautui suuremmaksi kuin mihin oli varauduttu.

”Monet taiteilijat ovat perustellusti kokeneet, että he täyttivät kriteerit mutta rahaa ei silti tullut. Tähän ongelmaan me etsimme nyt vastausta.”

Ministeriössä parhaillaan tekeillä oleva kolmas tukipaketti painottuu freelancereihin.

”Toivottavasti saamme yhteisymmärryksen valtiovarainministeriön ja muun hallituksen kanssa ihan lähipäivinä”, Saarikko kertoo.

Kohti turvallisia tapahtumia 

Turvallisten tapahtumien periaatteita pohdittiin loppuvuodesta 2020 ministeri Saarikon asettamassa, alan ammattilaisista koostuneessa työryhmässä. Työ saatiin valmiiksi jo ennen joulua.

”Luotiin tällainen ikään kuin turvallisten tapahtumien tuotemerkki, jotta me kaikki osallistujina voimme ajatella, että kun menen tuonne, tuohon konserttiin, noille festareille, tähän teatteriin, niin nämä asiat on mietitty. Ja oikeutettu kysymys kuuluu, koska nämä voidaan ottaa käyttöön.”

Tietoa alan avaamisesta odottaa myös muusikko–säveltäjä Maija Ruuskanen, joka muistuttaa tapahtumien olleen turvallisia jo syksyllä 2020 ennen sulkua.

”Kaikkein raskainta on lyhyen aikavälin epävarmuus. Me olemme nyt vuoden ajan tehneet kahden kuukauden välein monta suunnitelmaa, ja ne peruuntuvat koko ajan. Toisin kuin monella muulla alalla, emme saa siitä työstä palkkaa, jos se tapahtuma ei tapahdu. Emme saa harjoittelusta palkkaa, emme saa valmistelusta palkkaa. Me tietyllä tavalla leikimme työntekoa”, Ruuskanen kuvailee.

Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen pohtii, voitaisiinko jo hallitusti alkaa avata tilaisuuksia turvallisuusohjeistusten mukaisesti – alan turvallisuusohjeistuksia on laadittu yhdessä ja erikseen jo keväästä 2020 lähtien.

”Varsinkin ympäristöissä, joissa tilanne on hallinnassa, saattaa ihmetellä, onko rajoituksen oikeasti tarpeen olla sadassa prosentissa”, Vänttinen sanoo.

Onko kuluttaminen muuttunut? 

Pitkä sulku ja pelko ovat vaikuttaneet kuluttajien ja yleisöjen käyttäytymiseen – ehkä pysyvästikin. Murrosta on pohdittu alalla kuluneen vuoden aikana: tuleeko yleisö takaisin, kun se on taas mahdollista? Maija Ruuskanen miettii, voidaanko esimerkiksi suuria tapahtumia enää järjestää ja miten asiasta tullaan viestimään.

”Pelko tästä murroksesta on aiheellinen. Mitä meille on tapahtunut?”, pohtii Ruuskanen.

Ahti Vänttinen toteaa, että syksyllä tapahtumiin tuntui vielä olevan tulijoita, mutta nyt pitkän sulun jälkeen tilanne näyttää muuttuneen. Hän painottaa viestinnän merkitystä asiassa.

”Siinä on kyllä tekemistä – jos tämä viestintä on nyt luonut pelotteen, joka on ehkä välttämätönkin, niin miten se saadaan poistettua jossain vaiheessa”, Vänttinen toteaa.

Saarikko uskoo, että paitsi turvallisten tapahtumien konsepti myös rokote ja siitä viestiminen lisää uskallusta osallistua tapahtumiin.

”Kun pystymme vahvemmin viestimään siitä, että rokotekuvio etenee, se ehkä lisää myös ihmisten luottamusta liikkua”, hän sanoo.

Tuen oikea kohdentaminen

Annika Saarikon mainitsema kolmas tukipaketti on pian tulossa, ja sen on tarkoitus kohdentua tilanteessa tyhjän päälle jääneisiin freelancereihin.

”Miten taataan, että he, jotka ovat pahiten pudonneet tyhjän päälle, saavat tukea?”, kysyy Maria Veitola.

Ahti Vänttinen toivoo, että samoin kuin Muusikkojen liiton kolmesti jaossa ollut Korona-apuraha, valtionkin tukitoimet kohdennettaisiin taiteellisen toiminnan sijaan menetysten perusteella. Näin ei keinotekoisesti pakoteta ihmisiä tekemään projekteja hädästään.

”Sen arviointi, onko jonkun taiteellinen toiminta jotenkin validia tai ei, ei ole ehkä tämän hetken kysymys. Ei yritysten puolellakaan arvioida sitä, miten hyvää toiminta on, vaan mikä se menetys on”, Vänttinen sanoo.

Myös Annika Saarikko toteaa, ettei ahdistus ja toimeentulon puute ole luova tila. ”En kuvittelekaan mitään sellaista.” Hänen mukaansa ministeriön tukikriteerit hioutuvat vähitellen, kun lisää opitaan.

”Nämä taloudelliset tuethan ovat tekohengitystä – nämä ovat ikään kuin sellaisia pelastusrenkaita, että voi räpiköidä tämän ajan yli. Mitään ylenpalttista valtio ei voi luvata”, kertoo Saarikko.

Takuutukea ja elvytystä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä on väläyttänyt ajatusta takuutuesta, jossa valtio takaisi tapahtuman riskit peruuttamisen osalta.

”Tämähän kuulostaa siltä, että hallitus uskoo ensi kesän olevan festarikesä”, kommentoi Maria Veitola. Ahti Vänttisen mukaan ajatus antaa toivoa siitä, että jotain voitaisiin kesällä järjestää.

Tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen vaatii kuukausien työn, ja yleensä kesätapahtumat on lyöty lukkoon lokakuussa. Siksi Maija Ruuskanen varoo liiallista optimismia.

”Nyt ollaan helmikuun lopussa, eikä vielä tiedetä mitä maaliskuussa on. Ison tai keskikokoisen festarin tekeminen ja suunnittelu vaatii kuukausien työn, eikä sitä enää toukokuussa pistetä pystyyn”, Ruuskanen sanoo.

Annika Saarikko toivoo alalle tukea myös EU:n elvytyspaketista ja kertoo ministeriön esittäneen pakettiin siivua luovien alojen vientiin. Tällä voitaisiin vauhdittaa kasvua, joka vielä vuosi sitten oli käynnissä.

”Luovan alan nousu näytti hyvältä ennen koronaa, erityisesti musiikkipuolella oli todella hyvää liikehdintää”, Saarikko sanoo.

Kulttuuria tarvitaan – ja kulttuuri tarvitsee tekijänsä

Annika Saarikko uskoo, että kulttuuriväkeä tarvitaan koronan jälkeen korjaavien kokemusten ja eheyden synnyttämiseen.

”Kulttuurilla on ennenkin ollut kriisien jälkeen korjaavan kokemuksen merkitys”, Saarikko muotoilee. Hän uskoo ihmisten kaipaavan elämyksiä ja taidetta selviytyäkseen.

”Mistä me saamme sen elpyvän kokemuksen, että jaksamme tuottaa muille elvytystä?”, Maija Ruuskanen kysyy. ”Kyllä siinä on sellaista kuolonkorinaa – me ollaan hiljaa sen takia, että me ei jakseta.”

Moni muusikko on vaihtanut alaa väliaikaisesti tai ehkä jopa pysyvästi. Ahti Vänttinen pohtii, ettei taiteilijoilla kriisin jatkuessa ole enää mahdollisuutta ylläpitää illuusiota työstä, johon ehkä palataan.

”Pelkään, että menetämme luovaa jengiä ja niitä käsityöläisiä, jotka osaavat tämän homman. Se saattaa olla pysyvä menetys. Toivotaan, ettei se ole niin iso kuin nyt pelätään. Kyllä ihmiset tekevät johtopäätöksiä, jos tuntuu siltä, että tämä ala ei tarjoa sitä sellaista ihan oikeaa työtä, vaan että tämä on jotain sellaista, että kun vähän tuuli puhaltaa, se katoaa”, Vänttinen sanoo.

Ruuskanen muistuttaa taiteilijoiden olevan monipuolisia osaajia, ja uhkana on, että moni ajautuu ja jää muihin tehtäviin tilanteen pitkittyessä.

”Me osaamme kyllä tehdä muutakin, siitä ei ole kyse. Sitten kun lähtee muihin hommiin, sieltä on vaikea enää palata taiteeseen, kun se on joka tapauksessa kapea leipä.”

Kuuntele jakso jälkikäteen Radio Helsingin sivuilta >

Muusikkojen liitto omistaa Radio Helsingin.