Jowan Safadin ääni ei vaikene

Suomessa kuluvan kevään ajan työskentelevä Jowan Safadi on palestiinalainen muusikko Haifasta. Hänet tunnetaan urastaan sooloartistina ja useasta eri kokoonpanosta sekä kotimaassaan että kansainvälisesti. Safadi ottaa kantaa eikä hiljene yrityksistä huolimatta, mutta poliittiseksi taiteilijaksi hän on päätynyt tahtomattaan.

”Kirjoitan monenlaisista aiheista – sellaisista, jotka saavat minut tuntemaan tai ajattelemaan. Tekstini liittyvät esimerkiksi politiikkaan, filosofiaan tai ihmissuhteisiin, eivätkä ne läheskään aina ole kantaaottavia tai kiistanalaisia”, kertoo Jowan Safadi.

Suurinta huomiota ovat kuitenkin saaneet kappaleet, joissa käsitellään tabuiksi koettuja aiheita sekä haastetaan totuttuja käytäntöjä. Niistä Safadille on seurannut paitsi suosiota myös uhkauksia, pidätyksiä ja vihaa. Israelissa hallituksen suurennuslasin alle joutuneen Safadin toiminnan tutkinta jatkui useiden vuosien ajan ja toimiminen hankaloitui vuosi vuodelta, kunnes se kävi käytännössä mahdottomaksi.

”Tällä hetkellä suurin haasteeni on sekä rikkoa tabuja että pysyä hengissä.”

Safadin suosio kasvaa jatkuvasti, ja samalla tilanne hankaloituu.

”Mitä suositummaksi tulen, sitä harvemmassa paikassa esiintyminen on minulle turvallista.”

Hengenvaaran lisäksi ongelmana on näkemysten esittämisestä ja tabujen rikkomisesta johtuva esiintymismahdollisuuksien väheneminen.

”Näkemyksistäni johtuen en enää juurikaan pääse esiintymään esimerkiksi festivaaleille. En myöskään esiinny tapahtumissa, joita järjestävät sionistit tai muut tahot, joiden ideologiaa en voi hyväksyä. Näistä syistä en tällä hetkellä voi keikkailla Palestiinassa tarpeeksi elääkseni tällä työllä.”

Elokuussa 2015 Safadi julkaisi ensimmäisen hepreankielisen kappaleensa ja suuntasi sen israelilaiselle yleisölle. To Be An Arab aiheutti suuren kohun, sillä se käsittelee ajankohtaista aihetta: ashkenasijuutalaisten rasismia mizrahijuutalaisia kohtaan, joka on johtanut mizrahijuutalaisten rasismiin palestiinalaisia arabeja kohtaan.

”Kappaleessa haastan mizrahijuutalaiset kohtaamaan oman arabitaustansa. Israelin mediaa ravisteli se, että tällaisen kappaleen esittää palestiinalainen muusikko – toimin vastoin sitä totuttua käytäntöä, ettei palestiinalainen taiteilija voi käyttää miehittäjiensä kieltä. Palestiinalaiset halutaan nähdä uhreina, joiden ei odoteta osallistuvan keskusteluun.”

Tilanne kotimaassa on hankala, ja Safadin on vaikeaa nähdä siihen ratkaisua, kun itse ongelmakin on vaikea määritellä.

”Poliittiset ja uskonnolliset ääriaatteet kasvavat jatkuvasti valtion tukemana. Hajota ja hallitse -politiikka sekä palestiinalaisten demonisointi ovat johtaneet jatkuviin ihmisoikeusloukkauksiin ja fasismin kasvuun. Nähdäkseni kyseessä on kansalliseksi ja uskonnolliseksi taisteluksi naamioitu luokkasota köyhiä vastaan.”

Safadi ajattelee, että musiikin ja taiteen avulla on mahdollista lisätä tietoisuutta asioista ja tuoda huomiota palestiinalaisten kokemalle kärsimykselle.

”Musiikki ja taide voivat tuoda ihmisille myös toivoa ja lujuutta.”

Arabimaailmassa Safadi on vaikutusvaltainen taiteilija. Faneja on ympäri maailmaa – samoin niitä, jotka yrittävät vaientaa hänet. Vuonna 2012 Safadin Jordanian-kiertue päättyi kaksi vuorokautta kestäneeseen pidätykseen heti ensimmäisen esiintymisen jälkeen. Tuolloin hän oli juuri julkaissut kaksi kappaletta, joissa kritisoitiin poliittista islamia.

”Luvattuani olla esittämättä noita kappaleita olisin saanut jatkaa kiertuetta, mutta se olisi ollut liian vaarallista. Silloin lähdin maasta, enkä ole voinut esiintyä siellä sen jälkeen. Se on surullista, sillä Jordaniassa minulla on paljon faneja.”

Poliittisesti kantaaottavan taiteilijan rooliin Safadi on päätynyt tahtomattaan.

”Vain noin 10 prosenttia musiikistani liittyy politiikkaan, mutta juuri ne kappaleet herättävät eniten huomiota ja tulevat suosituiksi. En kirjoita niistä aiheista ollakseni aktivisti. Kirjoitan niistä koska tunnen, että minun täytyy.”

Safadi näkee itsensä toimijana, jonka tehtävänä on etsiä totuutta ja joka kokee tärkeäksi kertoa siitä muillekin.

”Toimin silloin, kun koen, että asioille on tehtävä jotakin.”

Tultuaan tunnetuksi kantaaottavana taiteilijana Safadilta odotetaan jatkuvaa poliittista aktiivisuutta.

”En haluaisi tuntea olevani pakotettu tekemään poliittisesti kantaaottavaa musiikkia. Minulle on tärkeää saada tehdä musiikkia vapaasti huolehtimatta siitä, vastaanko muiden odotuksiin. Odotuksia paetakseni teen välillä esimerkiksi instrumentaalimusiikkia.”

Musiikkiaan Safadi kuvailee moderniksi rockiksi, jossa on mukana elementtejä monenlaisista tyyleistä.

”Haluan olla vapaa genremäärittelyistä. Pidän monista erilaisista tyyleistä aina klassisesta arabialaisesta musiikista punkiin, psykedeeliseen rockiin, grungeen, rapiin ja elektroniseen musiikkiin.”

Myös Safadin käyttämä kieli vaihtelee – aiemmin hän kirjoitti tekstinsä englanniksi, mutta nykyään suuri osa kappaleista on arabiankielisiä. Joistakin aiheista hän haluaa laulaa myös hepreaksi.

”Sovitan länsimaisia vaikutteita yhteen idän kielen kanssa.”

Esiintyessään arabiaksi yleisölle, joka ei osaa arabiaa, hän näyttää englanninkieliset käännökset teksteistään.

”Lyriikat ovat niin olennainen osa musiikkiani.”

Residenssijakso Suomessa tuo Safadille mahdollisuuden hengähtää ja keskittyä musiikin tekemiseen.

”Sellainen on tärkeää kaoottisessa ympäristössä toimivalle aktiiviselle taiteilijalle. Uskon, että sekä taiteilija että paikalliset voivat hyötyä tällaisesta taiteilijaresidenssistä.”

Kuluvan kevään ajan Safadi työskentelee Helsingissä, ja luvassa on uutta musiikkia sekä konsertteja.

”Olen jo äänittänyt uusia kappaleita paikallisten muusikkojen kanssa. Lisäksi tavoitteenani on kehittää taitojani suomalaisten ammattilaisten avulla, mutta myös jakaa kokemuksiani musiikintekijänä ja kantaaottavana taiteilijana.”

 


Ilmaisunvapaus uhattuna ympäri maailman

Monet taiteilijat ympäri maailman joutuvat kohtaamaan sensuuria, pidätyksiä ja jopa kuoleman taiteensa vuoksi. Muusikkojen ja musiikintekijöiden ilmaisunvapautta puolustavan kansainvälisen Freemuse-järjestön raportin mukaan vuonna 2015 rekisteröitiin 469 tapausta, joissa taiteilijoiden ilmaisunvapautta on rajoitettu tai taidetta sensuroitu. Suurin osa tapauksista liittyy musiikkiin.

Turvaresidenssitoiminta käynnistyy Helsingissä

Kansainväliset järjestöt ICORN ja SafeMuse järjestävät turvaresidenssejä taiteen alan ammattilaisille, jotka tarvitsevat taukoa kotimaansa vaikeasta tilanteesta johtuen tai pidempää poissaoloa kotimaastaan ilmaisunvapauden rajoittamisen tai hengenvaaran vuoksi. 50 kaupunkia ympäri maailman toimii turvakaupunkeina, ja niistä 30 on muissa Pohjoismaissa.

Suomessa pysyvää turvaresidenssitoimintaa ei vielä ole. Helsingissä toiminta käynnistyi opetus- ja kulttuuriministeriön ja Pohjoismaisen kulttuuripisteen rahoituksella vuosina 2014–15 toteutetun pilotoinnin myötä, ja kuluvan vuoden ajaksi residenssitoiminta sai rahoitusta Helsingin kaupungilta. Residenssitoimintaa organisoivat Perpetuum Mobile ry ja Helsinki International Artist Programme (HIAP), ja muun muassa Muusikkojen liitto ja Suomen musiikkineuvosto ovat mukana yhteistyössä. Palestiinalainen muusikko Jowan Safadi on kuluvan vuoden ensimmäinen turvaresidenssitaiteilija Helsingissä.