Albert Järvisen perikunta voitti oikeusjutun Universalia vastaan

Hurriganes-kitaristi Albert Järvisen perikunta voitti markkinaoikeudessa riidan Hurriganes-yhtyeen kahden ensimmäisen albumin internet-oikeuksista. Markkinaoikeus antoi asiassa tuomion keskiviikkona 18. maaliskuuta 2015. Riidassa oli kyse siitä, että Universal saattoi yhtyeen musiikkia yleisön saataville esimerkiksi internetin Spotify-palvelussa, vaikka siitä ei ollut sovittu artistin tai hänen perillistensä kanssa. Perikunnan pyynnöistä huolimatta yhtiö ei suostunut lopettamaan käyttöä tai antamaan selvitystä siitä, mihin sopimusehtoihin se perusti nettikäytön. Perikunta kävi oikeutta Muusikkojen liiton oikeusavun turvin.

Markkinaoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että Universal Music Finlandilla olisi sopimusperusteisesti tai edes hiljaisen hyväksynnän perusteella oikeus saattaa albumien musiikki yleisön saataville internetin musiikkipalveluissa. Universal velvoitettiin poistamaan albumien kappaleet palveluista 50 000 euron uhkasakon uhalla.

Universal oli maksanut digitaalisista palveluista rojaltia, jonka suuruuden se oli yksipuolisesti päättänyt. Perikunnan ei kuitenkaan katsottu maksun vastaanottamisella hyväksyneen musiikin nettikäyttöä – etenkään, kun asiasta oli reklamoitu yhtiölle kohtuullisessa ajassa.

Markkinaoikeus vahvisti tuomiossaan tekijänoikeusluovutuksiin sovellettavan ns. suppean tulkinnan periaatteen olemassaolon. 1970-luvun sopimus saattoi koskea vain fyysisiä äänitteitä ja silloin tunnettuja hyödyntämismuotoja sekä tuolloin laissa olleita oikeuksia. Yhtiölle ei tuomiossa katsottu siirtyneen myöhemmin tekijänoikeuslakiin lisättyjä oikeuksia, kuten oikeus tallenteiden välittämiseen internetissä. Lakiin lisätyt taiteilijan oikeuksien laajennukset koituvat taiteilijan, eivät levy-yhtiön hyväksi.

Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen on tyytyväinen päätökseen. ”Käsitykseni mukaan suuri ellei suurin osa vanhemmasta internetin musiikkipalveluissa tarjolla olevasta ääniterepertuaarista koko maailmassa on puutteellisesti lisensoitu artistien puolelta. Tämä merkitsee sitä, että joukkoon mahtuu paljon luvatonta käyttöä.” Vänttinen lisää, etteivät levy-yhtiöt voi vain olettaa, että 1960–80-lukujen levytyssopimukset sallisivat nettikäytön. ”Vasta 1990-luvun lopulta alkaen sopimuksissa alettiin nähdä sähköiseen jakeluun liittyviä määräyksiä. Vielä tänäkin päivänä vastaan tulee sopimuksia, joissa ei puhuta mitään tällaisista käyttömuodoista.”

Myös Kansainvälisen muusikkojen liiton (FIM) pääsihteeri Benoît Machuel pitää päätöstä tervetulleena. ”Päätöksessä tehdään selväksi, etteivät suuret levy-yhtiöt voi yksipuolisesti tulkita kohtuuttomia sopimuksiaan niin, että niistä tulee vieläkin kohtuuttomampia musiikin esittäjille. On tullut aika luoda uusia liiketoimintamalleja ja uutta lainsäädäntöä, jotta musiikin esittäjille saataisiin kohtuullinen osuus verkon musiikkisovellusten tuotosta”, Machuel kommentoi.

Tiedote aiheesta englanniksi löytyy FIM:n kotisivulta.