Käräjäoikeus antoi myönteisen ratkaisun Muusikkojen liiton ajamassa tapauksessa, jossa se katsoi tilaajan ja esiintyjän välille syntyneen suullisen sopimuksen, jota tilaajalla ei ollut oikeutta purkaa yksipuolisesti. Ratkaisu muistuttaa, että suullinen sopimus on oikeudellisesti yhtä sitova kuin kirjallinen sopimus, ja vahvistaa, ettei alalla ole yleistä käytäntöä, jonka mukaan keikan tilaaja voisi perua esiintyjän kanssa sovitun esiintymisen 30 vuorokautta ennen keikkaa ilman korvausvastuuta. Hovioikeus ei myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa, joten käräjäoikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi.
Etelä-Karjalan käräjäoikeus antoi keväällä 2026 Muusikkojen liiton ajamassa oikeusapuasiassa jäsenille myönteisen ratkaisun. Tapauksessa oli kyse suullisen keikkasopimuksen sitovuudesta ja tilaajan oikeudesta perua keikka.
Alun perin keikasta oli sovittu osapuolten kesken puhelimitse ja puhelun jälkeen muusikoiden toimesta oli lähetetty tilaajalle kirjallinen vahvistus sopimusehdoista tilaajan sähköpostiin. Keikan peruutusoikeudesta ei oltu osapuolten kesken sopimusta tehtäessä sovittu. Tästä huolimatta keikan tilaaja kuitenkin peruutti muusikoiden kanssa sovitun esiintymisen noin kaksi kuukautta ennen keikkapäivää vedoten siihen, ettei tapahtuman järjestämiseen ollut saatavilla riittävästi henkilökuntaa.
Tilaajan mukaan sitovaa sopimusta ei ollut syntynyt, vaan kyse oli ollut vasta alustavista keskusteluista ja vaikka sopimus katsottaisiin syntyneeksi, tilaajalla oli joka tapauksessa ollut oikeus perua keikka 30 vuorokautta ennen keikkaa.
Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että osapuolten välille oli syntynyt sitova keikkasopimus. Ratkaisussa korostettiin, että myös suullinen sopimus on oikeudellisesti yhtä pätevä kuin kirjallinen sopimus, joskin siihen liittyy puolin ja toisin näyttöongelmia. Puhelinkeskustelun jälkeen lähetetty sähköposti, jossa keikka oli otsikoitu sopimukseksi ja jossa oli yksilöity sovitut ehdot, tuki vahvasti muusikoiden näkemystä sitovan sopimuksen syntymisestä. Oikeus kiinnitti huomiota myös siihen, ettei tilaaja ollut missään vaiheessa oikaissut sähköpostin sisältöä ja puhui myöhemmin itsekin nimenomaan keikan peruuttamisesta. Käräjäoikeuden näkemyksen mukaan tekstiviestien sanamuodoista oli tulkittavissa, että jos keikasta ei olisi sovittu, ei myöskään olisi ollut mitään, mitä perua. Näin ollen käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että osapuolten välillä oli tehty suullinen sopimus keikasta.
Tilaaja vetosi kuitenkin myös siihen, että alalla olisi yleinen käytäntö, jonka mukaan keikka voidaan perua viimeistään 30 vuorokautta ennen sovittua esiintymistä. Ottamatta kantaa siihen, onko tällainen käytäntö olemassa ohjelmatoimistojen kanssa, käräjäoikeus kuitenkin katsoi, ettei tällaisen käytännön olemassaoloa ollut näytetty toteen sopimussuhteessa, jossa sopimus tehdään suoraan esiintyjän ja tilaajan välillä ilman ohjelmatoimistoa. Koska osapuolet eivät myöskään olleet sopineet peruutusoikeudesta nimenomaisesti, tilaajalla ei ollut oikeutta perua keikkaa yksipuolisesti.
Tilaaja velvoitettiin maksamaan muusikoille sovittua keikkapalkkiota vastaava vahingonkorvaus sekä korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa. Tilaaja haki käräjäoikeuden ratkaisuun muutosta hovioikeudelta, mutta hovioikeus ei myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa, joten käräjäoikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi.
Ratkaisu muistuttaa ennen kaikkea siitä, että myös suullinen sopimus on lähtökohtaisesti yhtä sitova kuin kirjallinenkin sopimus. Käytännössä suullisiin sopimuksiin liittyy kuitenkin usein näyttöongelmia. Riitatilanteissa osapuolten välillä käytyjen keskustelujen sisältöä on jälkikäteen vaikea todentaa, minkä vuoksi osapuolten näkemykset siitä, mitä on sovittu saattavat poiketa toisistaan merkittävästi. Lopulta ratkaisevaksi muodostuu usein se, mitä kumpikin osapuoli pystyy esittämään väitteidensä tueksi. Vaikka nyt kyseessä olevassa oikeustapauksessa muusikot onnistuivat näyttämään toteen sopimuksen syntymisen, suullisiin sopimuksiin liittyvien näyttöongelmien vuoksi kirjallinen sopimus on kuitenkin muusikon kannalta aina suositeltavin ja ylivoimaisesti turvallisin vaihtoehto.
Käräjäoikeuden ratkaisu sisältää myös tärkeän muistutuksen keikkojen peruuttamisesta. Esiintyjän ja tilaajan välisissä suorissa sopimussuhteissa ei ole olemassa mitään yleistä alan käytäntöä, jonka perusteella tilaaja voisi perua sovitun esiintymisen ilman korvausvastuuta 30 vuorokautta ennen keikkapäivää. Jos osapuolet haluavat varata mahdollisuuden perua keikan ilman korvausvastuuta tai sopia peruutuksen taloudellisista seurauksista, asiasta tulee sopia selkeästi ja nimenomaisesti jo keikkasopimusta tehtäessä.