Suomalaisessa musiikkikentässä toimii useita säätiöitä, joiden nimet ja kirjainlyhenteet esiintyvät eri yhteyksissä, mutta joiden tehtävät ja roolit jäävät helposti taustalle. Tässä jutussa tarkastellaan kahden musiikin esittäjien kannalta keskeisten musiikin edistämissäätiöiden syntyä, tarkoitusta, toimintaa ja tulevaisuutta.
Taustaa
2010-luvun alkupuolella suomalaiset tekijänoikeusjärjestöt Teosto ja Gramex käynnistivät merkittävän rakenteellisen uudistuksen, jonka seurauksena musiikkialan edistämistoimintaa varten perustettiin useita säätiöitä. Taustalla olivat pitkään kertyneet, yksilöllisesti jakamatta jääneet kollektiiviset korvausvarat, tekijänoikeusjärjestöjen toiminnan tehostuminen sekä ennakoitu sääntely, joka koski yhteishallinnointiorganisaatioiden tapaa hallinnoida ja käyttää näitä varoja. Keskeisiä toimijoita tässä kokonaisuudessa esittävien taiteilijoiden kannalta ovat Musiikin edistämissäätiö (MES) ja Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö (ESES).
Musiikin edistämissäätiö (MES)
Musiikin edistämissäätiö (MES) perustettiin vuonna 2012 Teoston ja Gramexin yhteishankkeena. Säätiön tarkoituksena on edistää kotimaisen musiikin monimuotoisuutta tukemalla sen tekijöitä, esittäjiä, kustantajia ja tuottajia. Kotimaisella musiikilla tarkoitetaan suomalaisten tai Suomessa vakituisesti asuvien esittävien taiteilijoiden sekä säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien tuotantoa.
Säätiö jakaa avustuksia ja apurahoja sekä tukee taloudellisesti suomalaiseen musiikkiin liittyvää toimintaa. Tukimuotoihin kuuluvat elävän musiikin tilaisuudet, musiikkitallenteiden ja audiovisuaalisten musiikkisisältöjen tuottaminen, musiikin markkinointi ja vienti, kustannustoiminta, työskentely, julkaisu- ja koulutustoiminta. Edistämistyö painottuu ammattimaiseen toimintaan ja sen piiriin kuuluvat kaikki musiikin genret.
MES:n tukitoiminta rahoitetaan yksityisen kopioinnin hyvitykseen osoitetuilla varoilla, valtionavustuksilla sekä säätiön taustayhteisöjen lahjoituksilla. Säätiö toimii yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten musiikkialan toimijoiden kanssa.
Musiikin edistämissäätiö perustettiin yhdistämällä aiemmin kotimaista musiikkia tukeneet Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus (ESEK) ja Luovan säveltaiteen edistämissäätiö (LUSES) yhdeksi organisaatioksi. Tavoitteena oli luoda yhteinen, laaja-alainen ja pitkäjänteisesti toimiva musiikin edistämissäätiö.
Leikkaukset MES:n toimintaan
Musiikin edistämissäätiön rahoitus on heikentynyt viime vuosina toistuvien julkisen talouden sopeutustoimien seurauksena. Tammikuussa 2025 Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti jälleen uusista leikkauksista, joihin sisältyy 100 000 euron vähennys säätiön erityisperusteiseen valtiontukeen osana kulttuuriin ja taiteeseen kohdistuvaa 2,38 miljoonan euron säästöpakettia vuodelle 2026. Kyseessä on jo kolmas lyhyen ajan sisällä toteutettu leikkaus, jolla on vaikutusta säätiön toimintaan.
Valtion harkinnanvarainen tuki ammattimaiselle musiikkikentälle on laskenut muutamassa vuodessa yli 17 prosenttia. Tämän lisäksi valtio on vuodesta 2025 alkaen puolittanut tekijänoikeuslakiin perustuvan yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun tason. Hyvitysmaksu ei ole harkinnanvaraista kulttuuritukea, vaan tekijänoikeuslakiin perustuva korvaus teosten laillisesta yksityisestä kopioinnista. Hyvitysmaksun kollektiiviseen käyttöön osoitetuilla varoilla rahoitetaan merkittävä osa musiikin ammattikentän tukitoiminnasta. Yhdessä nämä muutokset vaikuttavat siihen, kuinka laajasti ja millaisin painotuksin musiikin ammattikentän tukitoimintaa voidaan jatkossa harjoittaa.
Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö (ESES)
Esittävän säveltaiteen edistämissäätiön perustaminen liittyi Gramexin jäsenjärjestöjen sopimukseen kollektiivisten edistämisvarojen säätiöinnistä. Muusikkojen liitto ja Musiikkituottajat IFPI (MT) sopivat, että Gramexin hallinnassa olleet edistämisvarat säätiöidään vaiheittain. Sopimuksen mukaisesti esittäville taiteilijoille ja äänitetuottajille perustettiin omat edistämistoiminnan säätiöt, joiden tehtävänä on huolehtia jatkossa näihin oikeudenhaltijaryhmiin kohdistuvien kollektiivisten varojen suuntaamisesta edistämistoimintaan.
Tämän järjestelyn seurauksena Gramexin yhteydessä perustettiin vuonna 2014 kaksi erillistä säätiötä: Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö (ESES) ja Musiikkituotannon edistämissäätiö (MTES).
Gramexin ratkaisu perustaa erilliset säätiöt taiteilijoille ja tuottajille merkitsi päätösvallan siirtämistä Gramexilta sen jäsenjärjestöille. Samalla aiemmin osana Gramexin edistämistoimintaa ja siihen liittynyttä yhteistyötä käytetyt taloudelliset varat ohjautuivat säätiöiden kautta hallinnoitaviksi.
Säätiöiden perustamisella pyrittiin luomaan edistämistoimintaan erikoistuneita, pitkäjänteisesti toimivia organisaatioita ja vapauttamaan tekijänoikeusjärjestöjen omia resursseja lisensioinnin ja tilityksen kehittämiseen.
ESES:n erityispiirteenä on sen kytkös esittäviä taiteilijoita edustaviin rakenteisiin. Sääntöjen mukaan säätiön toimintaa voidaan tukea myös Gramexin taiteilijajäsenjärjestöjen ja Musiikin edistämissäätiön toimintaan kohdistuvalla taloudellisella tuella. Säätiön tarkoituksena on edistää monimuotoista esittävää säveltaidetta ja vahvistaa esittävien taiteilijoiden ammatillisia ja taloudellisia toimintaedellytyksiä.
Muusikkojen liiton tukeminen on säätiön tarkoituksen kannalta perusteltua, sillä liitto toimii esittävän säveltaiteen ammattilaisten edunvalvojana, edistää työllisyyttä ja osallistuu tekijänoikeuksiin liittyvien oikeuksien valvontaan.
Säätiöiden toimintaan on kuulunut myös taiteilijaresidenssien omistaminen ja ylläpito. Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö omisti Berliinissä sijaitsevan taiteilijaresidenssin vuoden 2025 loppuun saakka ja Musiikin edistämissäätiö omistaa Lontoossa sijaitsevan residenssihuoneiston sekä Villa Vikanin. Residenssitoiminta on ollut yksi keino toteuttaa säätiöiden tarkoitusta tarjoamalla taiteilijoille työskentelymahdollisuuksia Suomessa ja ulkomailla.
Musiikkialan rahoituksen tulevaisuus ja yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu
Nykyisessä tilanteessa säätiöiden kautta jaettavien avustusten ja tukien kokonaismäärän kasvu ei näytä todennäköiseltä. Taustalla vaikuttavat samanaikaisesti julkiseen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset, tekijänoikeuslakiin perustuvan yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun tason puolittuminen sekä tekijänoikeusjärjestöjen tilitystoiminnan tehostuminen, jonka myötä yhä suurempi osa kerätyistä korvauksista kohdentuu suoraan oikeudenomistajille. Tämä kehitys kaventaa kollektiivisten varojen määrää, joita voidaan käyttää edistämistoimintaan säätiöiden kautta.
Nykytilanteessa korostuu tarve skaalautuvuuteen ja priorisointiin kaikkien toimijoiden toiminnassa. Muusikkojen liitto saa avustusta toimintaansa Esittävän säveltaiteen edistämissäätiöltä, samoin kuin liiton omistamat yleishyödylliset edistämisyhtiöt sekä Musiikin edistämissäätiö ja Music Finland. Jaettavien varojen supistuessa tukipäätöksissä joudutaan tekemään entistä tarkempia valintoja, mikä korostaa toimijoiden välistä vuoropuhelua, toimintojen suunnittelua ja pitkäjänteisen strategisen ajattelun merkitystä.
Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen oli musiikkialan kannalta keskeinen kysymys kuluvalla hallituskaudella, mutta asia ei edennyt suunnitellusti. Jatkossa on perusteltua, että hyvitysmaksujärjestelmän kehittäminen otetaan huomioon seuraavan hallitusohjelman valmistelussa ja että musiikkialan näkemykset tulevat siinä yhteydessä huomioiduiksi.