Kulttuurialojen neuvottelukunta KALN lausui yhdistelmävakuutuksesta selvityshenkilö Mikko Kuuselalle. Neuvottelukunta katsoo, että yhdistelmävakuutus kohentaisi niiden työntekijöiden asemaa, jotka eivät tällä hetkellä täytä palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehtoa.
Kulttuurialojen neuvottelukunta KALN esitti näkemyksensä yhdistelmävakuutuksesta selvityshenkilö Mikko Kuuselalle. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus valmistelee yhdistelmävakuutusta ”parantaakseen niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina”.
Yhdistelmävakuutus kohentaisi työntekijän asemaa
Suomessa työskentelee kasvava joukko ihmisiä sekä palkansaajina että yrittäjinä tarjotusta työstä riippuen. He eivät nykyisellään pysty vakuuttamaan työtään työttömyyden varalta kokonaisuutena, ja osa tuloista ei ole minkään vakuutuksen piirissä. Tällaisessa tulonmuodostuksessa – jossa työtä tehdään erilaisissa muodoissa – kuuluu ominaispiirteenä, että työn ajankohtaa ja palkkion suuruutta on vaikea ennakoida, ja siten myös mahdollisen työttömyyden ajankohtaa.
Tällä hetkellä kuitenkin työttömyysturva huomioi palkansaajat tai yrittäjät. Ne, jotka työllistyvät sekä palkansaajina että yrittäjinä eivät pysty vakuuttamaan kaikkea ansiotuloaan kokonaisuutena, eikä työssäoloehto kerry kokonaisuuden perusteella. Työttömyysturvan ulkopuolelle jäävät myös apurahatyötä tekevät, eikä apurahalla työskentely kartuta työssäoloehtoa. Apurahat ovat keskeinen osa luovien alojen ammattilaisten toimeentuloa.
Neuvottelukunta toteaa lausunnossaan, että yhdistelmävakuutus, joka huomioisi palkkatyön, yrittäjänä tehdyn työn sekä apurahalla tehdyn työn, kohentaisi niiden ihmisten asemaa, jotka saavat tuloja edellä mainituista tulonlähteistä – heidän työssäoloehtonsa täyttyisi, jos kaiken ansiotyön voisi laskea yhteen.
Yhdistelmävakuutukselle taattava riittävä ja realistinen rahoitusmalli
Yhdistelmävakuutukselle on tärkeä taata riittävä ja realistinen rahoitusmalli. Rahoituksen tulee vastata nykyistä palkansaajien ja yrittäjien työttömyysturvan rahoitusmallia, ja samalla vakuutusmaksujen on oltava kohtuullisia suhteessa henkilön ansiotasoon.
Työttömyysturvassa itsensä työllistäjät ja mahdolliset yhdistelmävakuutuksen ottajat tulee olla samaistettavissa työntekijöihin, mitä tulee riskinkantokykyyn ja kilpailuasetelmaan. KALN ehdottaa lausunnossaan, että yhdistelmävakuutuksen osalta tulisi harkita tilaajavastuun kaltaista elementtiä: jos toimeksisaaja ei ole vakuuttanut tehtävää työtä itse, olisi palkkion maksajan velvollisuus huolehtia vakuutusmaksusta. Elementtiä voisi soveltaa tietyn tason alittavissa palkkioissa, joissa on selvää, ettei palkkion saaja voi maksaa vakuutusmaksuja ainakaan täysmääräisinä.
Tällä hetkellä järjestelmä kannustaa teettämään työtä toimeksiantoina, koska toimeksiantajan ei tarvitse maksaa sivukuluja. Tilanne on epäreilu erityisesti taide- ja kulttuurialalla toimiville freelancereille, joilla ei tosiasiallisesti ole mahdollisuutta hinnoitella työtään itse.
Päätoimisen ja sivutoimisen yrittäjän välinen rajanveto oltava selkeä
Työttömyysturvalain mukaan työttömäksi määritellään henkilö, joka ei ole työsuhteessa eikä työllisty yhdenjaksoisesti päätoimisesti yli kahta viikkoa yrittäjänä tai omassa työssä. Työttömyysetuuteen on taas oikeus kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla. Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jolloin hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä. Toisin sanoen yrittäjistä ainoastaan sivutoimisten yrittäjien on mahdollista päästä työttömyysturvan piiriin työttömyyden kohdatessa. Päätoimisten yrittäjien on taas lopetettava yritystoimintansa kokonaan saadakseen työttömyysturvaa.
Henkilön katsotaan työllistyvän yrittäjänä päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Yritystoiminnan voi osoittaa sivutoimiseksi siten, että on ollut vähintään kuusi kuukautta kyseiseen yritystoimintaan tai omaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä.
Sivutoimisen ja päätoimisen yrittäjän rajanveto aiheuttaakin nykyisellään tulkintaongelmia, etenkin luovilla aloilla. Tästä johtuen moni saa yrittäjästatuksen silloin, kun on tehnyt palkkatyön lisäksi muutamia toimeksiantoja. Jotta yhdistelmävakuutuksen ottaminen olisi kannattavaa, on tarjotusta työstä riippuen joko palkansaajana tai yrittäjänä työllistyvän henkilön voitava luottaa siihen, että työttömyyden hetkellä pääsee työttömyysturvan piiriin. Siksi päätoimisen ja sivutoimisen yrittäjän välillä tehtävä rajanveto on jatkossa oltava selkeä ja ennakoitava.
Kollektiivinen neuvotteluoikeus itsensätyöllistäjille
Yhdistelmävakuuttamien on mahdollista ainoastaan, jos se pohjautuu kohtuullisille vakuutusmaksuille ja työstä saatava palkka on riittävä kattamaan vakuutuksen. Tällä hetkellä kuitenkin moni itsensä työllistäjä ansaitsee työstään minimipalkkion. KALN katsoo, että kollektiivisopimukset ovat avainasemassa kohtuullisten työehtojen, kuten palkkiotason, varmistamisessa.
Kollektiivisopimusten avulla voidaan myös varmistaa, ettei itsensätyöllistäjistä luoda halpatyövoimaa säästämällä sosiaaliturvamaksuista, mikä koituisi viime kädessä valtion kustannuksesi.
Euroopan komissio hyväksyi syyskuussa 2022 suuntaviivat EU:n kilpailulainsäädännön soveltamisesta yksinyrittäjien työoloja koskeviin työehtosopimuksiin. Suuntaviivat tekevät selväksi, ettei kilpailulainsäädäntö estä itsenäisten ammatinharjoittajien työehtosopimustoimintaa. Komission lainsäädäntöhankkeen valmistumisen jälkeen myös Suomessa on varmistuttava siitä, että kansallinen lainsäädäntö huomioi itsenäisten ammatinharjoittajien oikeuden järjestäytyä ja neuvotella etujensa puolesta, ja ettei muulla lainsäädännöllä rajoiteta itsenäisten ammatinharjoittajien järjestäytymisvapautta. Kollektiiviseen sopimiseen tulee kannustaa.
Omassa työssä työllistymisen käsite poistettava
KALN katsoo, että omassa työssä työllistymisen kategoria tulisi poistaa laista kokonaan.
Henkilön tekemää työtä arvioidaan työttömyysturvajärjestelmässä lähtökohtaisesti työttömyysturvalain palkansaajia tai yrittäjiä koskevien säännösten perusteella. Jos kyse ei ole työsuhteessa tai yrittäjänä tehdystä työstä, muuta työtä arvioidaan työttömyysturvalain näkökulmasta omassa työssä työllistymistä koskevien säännösten perusteella.
Lainsäädännössä ei määritellä, mitä omassa työssä työllistymisen käsitteellä tarkoitetaan, vaikka se on osa työttömyysturvalain termistöä. Esimerkiksi elinkustannuksiin tarkoitetun apurahan turvin työskentely on lainsäädännön mukaan omassa työssä työllistymisen muoto. Lain tulkinnanvaraisuuden vuoksi luovien alojen palkansaajat jäävät usein työttömyysturvan ulkopuolelle, koska heidän tulkitaan työllistyneen päätoimisesti omassa työssään.
Omassa työssä työllistymistä koskevat säännökset ovat hyvin samankaltaiset yrittäjiä koskevien säännösten kanssa. Oma työ rinnastuu yrittäjyyteen, eikä käsitteillä ole käytännössä eroa.
Työttömyysturvaviranomaiset käyttävät oman työn käsitettä omassa päätöksenteossaan, mikä altistaa työttömyysturvaa koskevat viranomaispäätökset huonosti ennakoitavalle tulkinnanvaraisuudelle.
Kulttuurialojen neuvottelukunta KALN edustaa kattavasti suomalaista kulttuurikenttää ja siellä toimivia. Neuvottelukunta edustaa noin 30 000 luovien alojen työntekijää ja ammattilaista. Neuvottelukuntaan kuuluu Suomen Journalistiliitto, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme, Muusikkojen liitto, Näyttelijäliitto, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ja SAK.