Luovat ry:n tavoite on, että taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden työttömyysturva saadaan oikeudenmukaiseksi. Muusikkojen liiton puheenjohtaja Mia Kari kertoo Luovat ry:n blogissa, minkä pitää muuttua ja miksi. Muusikkojen liitto on Luovat ry:n jäsenjärjestö.
Luovien alojen työ näyttää nykyään hyvin erilaiselta kuin se työelämä, jonka varaan suomalainen työttömyysturvajärjestelmä on aikanaan rakennettu.
Luovilla aloilla toimeentulo muodostuu harvoin yhdestä vakituisesta kokoaikatyöstä. Työ rakentuu usein määräaikaisista työsuhteista, projekteista, toimeksiannoista, apurahoista ja ajoittaisesta yrittäjyydestä, jotka vuorottelevat tai limittyvät työuran aikana.
Työttömyysturvajärjestelmä perustuu kuitenkin edelleen pitkälti malliin, jossa työn tekemisen muodot jakautuvat selkeästi palkkatyöhön ja yrittäjyyteen. Käytännössä työn tekemisen tavat ovat monilla aloilla huomattavasti monimuotoisempia. Se näkyy erityisesti tilanteissa, joissa toimeentulo muodostuu useista eri tulonlähteistä ja työnteon tavoista.
Yhdistelmävakuutus on askel oikeaan suuntaan
Työttömyysturvan yhdistelmävakuutusta koskevan hallituksen esityksen lausuntokierros päättyi maaliskuun lopussa, ja esityksen on tarkoitus edetä eduskunnan käsiteltäväksi kesällä 2026. Uudistuksen tavoitteena on parantaa niiden asemaa, joiden toimeentulo muodostuu työuran aikana palkkatyöstä, toimeksiannoista, apurahoista ja yrittäjyydestä.
Yhdistelmävakuutus on tärkeä ja tervetullut uudistus, koska se tunnistaa nykyistä paremmin työelämän monimuotoisuuden. Sen tarkoituksena on mahdollistaa se, että eri työnteon muodoista kertyviä tuloja voidaan huomioida yhdessä työssäoloehdossa – eli siinä työskentelyn määrässä (nykyään 12 kuukautta), joka pitää kerryttää ennen kuin ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi saada.
Uudistus voi helpottaa erityisesti niiden tilannetta, joille työssäoloehdon kerryttäminen on nykyjärjestelmässä vaikeaa työnteon pirstaleisuuden vuoksi. Samalla yhdistelmävakuutuksen toimivuus riippuu edelleen työvoimapoliittisesta arvioinnista, jossa ratkaistaan, täyttääkö henkilö työttömyysturvan edellytykset työttömänä työnhakijana.
Epävarmuus syntyy työvoimapoliittisista tulkinnoista
Työttömyysturvassa keskeinen ongelma liittyy siihen, miten työvoimaviranomainen arvioi henkilön asemaa työnhakijana. Laissa sivutoiminen yrittäjyys on mahdollista työttömyysturvan aikana, mutta käytännössä vähäinenkin yrittäjämäinen toiminta voidaan tulkita päätoimiseksi, vaikka työmäärä olisi todellisuudessa hyvin pieni verrattuna aiempaan palkkatyöhön tai vaikka toiminta ei tuottaisi käytännössä lainkaan toimeentuloa. Tällöin henkilö ei enää täytä työttömyysturvan edellytyksiä työttömänä työnhakijana ja menettää työttömyysturvansa, vaikka olisi siihen muutoin oikeutettu.
Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun henkilö tekee työttömyysjakson aikana yksittäisiä toimeksiantoja ilman työsuhdetta tai ylläpitää ammattitaitoaan pienimuotoisella toiminnalla, josta ei vielä synny varsinaista toimeentuloa.
Työvoimaviranomaisen tehtävänä on arvioida, estääkö henkilön toiminta kokoaikatyön vastaanottamisen. Arvioinnissa keskeistä on se, onko toiminnan vaatima työmäärä niin suuri, että sitä pidetään päätoimisena yrittäjyytenä.
Työnhakijan on kuitenkin usein vaikea arvioida etukäteen, miten oma työskentely vaikuttaa työttömyysturvaan. Ratkaisut voivat vaihdella merkittävästi samankaltaisissakin tilanteissa, eikä selkeää rajaa sille, milloin toiminta katsotaan päätoimiseksi, ole helppo hahmottaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on itsekin tunnistanut puutteita nykyisessä arviointikäytännössä erityisesti yrittäjyyden työmäärän arvioinnissa.
Luovilla aloilla ongelma korostuu, koska työ on usein pienimuotoista, epäsäännöllistä ja projektiluonteista.
Tulkintaa yrittäjyydestä selkeytettävä
Moni kohtaa myös tilanteita, joissa työ tehdään käytännössä työsuhteessa, mutta korvaus maksetaan laskutuspalvelun kautta. Työtä tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena, työstä pidätetään työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, mutta työttömyysturvassa henkilö voidaan silti tulkita yrittäjäksi.
Tällöin työntekijä joutuu kantamaan yrittäjäriskin tilanteessa, jossa kyse ei tosiasiassa ole aidosta yrittäjyydestä. Samalla työttömyysturvan näkökulmasta syntyy tilanne, jossa henkilö voi menettää oikeutensa etuuteen, vaikka hän olisi tosiasiallisesti vailla työtä ja valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä.
Selvityspyynnöt voivat olla niin vaikeaselkoisia, että niiden hahmottaminen on hankalaa myös asiaan perehtyneille ammattilaisille.
Työnhakijalta saatetaan pyytää yksityiskohtaisia selvityksiä useiden vuosien ajalta. Selvityspyynnöt voivat olla niin vaikeaselkoisia, että niiden hahmottaminen on hankalaa myös asiaan perehtyneille ammattilaisille. Samaan aikaan arvioinnin perusteet jäävät usein epäselviksi, eikä viranomainen selvitä yritystoiminnan todellista työmäärää aina riittävällä tarkkuudella.
Aktiivisuuden ja työttömyysturvan ristiriita
Nykyjärjestelmässä on myös toinen perustavanlaatuinen ristiriita. Työttömältä työnhakijalta odotetaan aktiivisuutta, mutta luovilla aloilla juuri aktiivisuus voi muodostua kompastuskiveksi.
Harjoittelu, työnäytteiden tekeminen, ohjelmiston valmistelu, apurahahakemukset tai uusien projektien suunnittelu ovat monelle välttämätön osa ammattitaidon ylläpitämistä ja tulevien työmahdollisuuksien rakentamista. Silti tällainen toiminta voidaan tulkita omassa työssä työllistymiseksi, vaikka siitä ei syntyisi lainkaan toimeentuloa.
Erityisen ongelmallista on, ettei omassa työssä työllistymistä määritellä työttömyysturvalaissa tarkasti. Tulkinnanvaraisuus lisää epävarmuutta tilanteissa, joissa henkilön pitäisi voida ylläpitää ammattitaitoaan ilman pelkoa toimeentulon menettämisestä.
Epävarmuus näkyy käytännön tilanteissa. Eräs pitkän linjan muusikko kertoi, ettei uskaltanut julkaista jo ennen työttömyysjaksoa tekemäänsä soololevyä, koska pelkäsi sen johtavan tulkintaan omassa työssä työllistymisestä ja vaarantavan oikeuden työttömyysturvaan.
Myös työttömyysturvan suojaosan* poistaminen on lisännyt epävarmuutta tilanteissa, joissa toimeentulo rakentuu lyhyistä projekteista ja satunnaisista työjaksoista. Luovilla aloilla pienetkin työkeikat voivat olla tärkeä osa ammattitaidon ylläpitämistä ja tulevien työmahdollisuuksien rakentamista, mutta nykyjärjestelmä ei aina kannusta niiden vastaanottamiseen.
Työttömyysturvan on muututtava työelämän mukana
Luovat ry on nostanut hallitusohjelmatavoitteissaan esiin tarpeen uudistaa työttömyysturvaa nykyistä laajemmin.
Yhdistelmävakuutus on tärkeä osa ratkaisua, mutta sen rinnalla tarvitaan selkeämpiä ja valtakunnallisesti yhtenäisiä työvoimapoliittisia arviointikriteerejä, parempaa ymmärrystä monimuotoisesta työstä sekä järjestelmä, jossa työn vastaanottaminen ja oman osaamisen ylläpitäminen ovat aina kannattavia.
Työttömyysturvajärjestelmän pitäisi kyetä tunnistamaan nykyistä paremmin tilanteet, joissa työskentely on aidosti sivutoimista eikä estä kokoaikatyön vastaanottamista.
Työn vastaanottamisesta tai oman ammattitaidon ylläpitämisestä ei pitäisi syntyä kohtuutonta epävarmuutta työttömyysturvan näkökulmasta.
Työttömyysturvan pitäisi kannustaa työn tekemiseen kaikissa sen muodoissa. Järjestelmä ei voi samaan aikaan vaatia aktiivisuutta ja rangaista siitä.
Työttömyysturvan terminologia
- Työssäoloehto tarkoittaa aikaa, jonka henkilön on oltava töissä ja vakuutettuna ansaitakseen oikeuden työttömyyspäivärahaan. Tämä on nykyään 12 kuukautta.
- Yhdistelmävakuutus mahdollistaa työssäoloehdon kerryttämisen sekä palkkatyöstä että yrittäjyydestä.
- *Työttömyysturvan suojaosa tarkoittaa ansiotuloa, jonka työtön tai lomautettu on saanut ansaita ilman, että tulo vaikutti työttömyyspäivärahan suuruuteen. Suojaosa poistui 1.4.2024.
Lue, mitä Luovat ry:n hallitusohjelmatavoitteissa ehdotetaan työttömyysturvan parantamiseksi