Mistä syntyvät sinfoniaorkesterin merkittävimmät kasvihuonepäästöt?
Ainakin liikenteestä, johon sisältyvät orkesterin omat työmatkat, konsertit ja kiertueet sekä yleisön matkustaminen konserttiin. Myös muulla energiankulutuksella ja albumien ja videoiden valmistamisella on iso merkitys sinfoniaorkesterin hiilijalanjäljessä.
Näin todettiin, kun Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT selvitti Lahden kaupunginorkesterin eli Sinfonia Lahden toiminnan ilmastovaikutuksia.
Mutta hetkinen? Sinfoniaorkesteri, kasvihuonepäästöt ja ilmastonmuutos. Miten ne liittyvät toisiinsa?
Yhdessä kohti hiilineutraalia orkesteria
Ilmastonmuutos ja sen hillintä nousivat laajempaan keskusteluun viimeistään toissa syksynä, kun kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi aiheeseen liittyvän raporttinsa.
Toisin oli vielä vuonna 2015, kun Sinfonia Lahden intendentti Teemu Kirjonen osallistui vuosittaisille valtakunnallisille orkesteripäiville. Siellä puhumassa oli ilmastoasiantuntija Jouni Keronen, Climate Leadership Coalitionin toiminnanjohtaja ja yksi taiteilijoidenkin kanssa yhteistyötä tehneen Myrskyvaroitus – Storm Warning ry -yhdistyksen perustajista.
Se herätti mehevän ajatuksen.
”Olemme halunneet olla taiteellisen sisällön lisäksi mukana vaikuttamassa yhteiskunnallisissa asioissa laajemminkin. Tässä hengessä aloimme keskustella, voisiko sinfoniaorkestereiden kanssa tehdä ilmastoasian parissa jotakin”, Kirjonen kertoo.
Siitä seurasi koko Sinfonia Lahden henkilöstölle työpaja, jonka pohjalta orkesteri ryhtyi tavoittelemaan hiilineutraaliutta omassa toiminnassaan. Samalla mukaan kuvioihin tuli tieteellinen tutkimus, jonka tuleva diplomi-insinööri Pilvi Virolainen teki diplomityönään.
”Meillä oli organisaatiossa tähän yksimielisyys, ja minulle oli keskeistä, että asia päätettiin yhdessä. Sitoutumisen aste on aivan erilainen kuin jos tämä olisi tullut käskynä ylhäältä”, Kirjonen sanoo.
Isoimmat päästöt tulevat matkustamisesta
Tutkimustulokset, kuten esimerkiksi se, että liikenne osoittautui merkittäväksi päästöjen aiheuttajaksi, eivät sinänsä yllättäneet orkesteria ja Kirjosta. Käytännössä yleisön matkustaminen aiheuttaa noin 60 prosenttia Sinfonia Lahden hiilijalanjäljestä. Syynä tähän on yksityisautoilun yleisyys. Myös työmatkat sisältävät paljon yksityisautoilua pitkien välimatkojen ja joukkoliikenteen heikkojen yhteyksien takia. Eniten päästöjä aiheuttaa lentoliikenne, eli ulkomaalaisen yleisön matkustaminen tai orkesterin omat ulkomaan kiertueet.
”Tietenkin moni asia muuttuu, ja esimerkiksi kaikki maata pitkin -matkustusvaihtoehdot ovat nousseet yleisesti pinnalle. Tässä on monia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Pietari, joka on ollut meidän säännöllinen vierailukohde jo 1990-luvulta, on luonteva kohde mennä junalla”, Kirjonen toteaa.
Toisin päin asia koskee solisti- ja kapellimestarivierailuita. Niihin hiilineutraaliustavoitteella ei vielä ole ollut vaikutusta, mutta toki Sinfonia Lahti pyrkii kannustamaan kuljetuskumppaneidensa polttoainevalintoja ekologisempaan suuntaan. Myös lähiosaaminen nousee omaan arvoonsa.
Tänä keväänä tietysti koronapandemia on muuttanut kaikkien musiikkialan toimijoiden suunnitelmat täysin, ja tulevaisuus on kysymysmerkki. Parhaassa tapauksessa pandemian jäljiltä voi nousta esiin muun muassa matkustamisen kannalta uudenlaisia toimintatapoja ja näkökulmia, jotka vauhdittavat ilmastonmuutoksen hillintää.
Myös Sinfonia Lahden konserttimatka maineikkaalle Rostropovitš-festivaalille Moskovaan maaliskuun lopulla peruuntui koronatilanteen vuoksi.
Konkreettisia toimenpiteitä
Tutkimustulosten pohjalta Sinfonia Lahti on laatinut listan toimenpiteistä, joilla se tähtää kohti hiilineutraaliutta. Yksi konkreettisia ensi vaiheen toimenpiteitä on ollut kevyen liikenteen lisääminen ja siihen kannustaminen niin orkesterin itsensä kuin yleisön osalta. Lahden kaupungin perusinfra ei ole siihen luontaisesti helpoin mahdollinen Sibeliustalon ja Lahden matkakeskuksen keskinäisen sijainnin takia. Kävelymatkaa kertyy puoli tuntia.
”Tällä hetkellä talon fasiliteetit ovat vielä vaillinaiset, jos esimerkiksi 500 asiakasta saapuisi tänne yhtaikaa polkupyörillä. Onneksi kaupungin yksikkönä olemme päässeet oikeisiin pöytiin mukaan keskustelemaan siitä, miten näitä asioita voisi edistää”, Kirjonen sanoo.
Tutkimuksen mukaan myös energiankulutuksella sekä albumien ja videoiden valmistamisella ja käytöllä on merkittävä vaikutus hiilijalanjälkeen. Pieniä vaikutuksia on oheistuotteilla ja esimerkiksi Sibeliustalon jätehuollolla. Siksi Kirjosen mukaan on ollut tärkeää vaikuttaa myös orkesterin sidosryhmiin ja yhteistyökumppaneihin.
”On ollut hienoa myös huomata, että esimerkiksi ruotsalainen levy-yhtiö BIS, jonka kanssa teemme yhteistyötä, on omien pohdintojensa myötä luopunut muovipakkauksista ja kehittänyt oman ekopakkauksen.”
Myrskyvaroitus – Storm Warning ry:n kanssa Sinfonia Lahti toteutti Vihreä nappi -kampanjan, jossa asiakas voi halutessaan lippuoston yhteydessä kompensoida tapahtumaan osallistumisen aiheuttamat liikennepäästöt vapaaehtoisella lahjoituksella.
Uudet taimet päästöjä kompensoimassa
Orkesterin henkilöstön keskuudessa suosittuja ideoita hiilineutraaliuden tavoittelemisessa ovat olleet kevyen liikenteen lisäksi esimerkiksi oman uusiutuvan energiatuotantoyksikön rakentaminen Sibeliustalon yhteyteen. Se on vielä tulevaisuuden pohdintoja, mutta toisaalta pienillä konkreettisilla teoilla on merkitystä.
Yksi tällainen konkreettinen teko oli työyhteisöpäivä, jossa Sinfonia Lahti istutti 6 000 kuusen tainta 3,3 hehtaarin metsäalueelle. Tällä orkesteri kompensoi aiheuttamiaan päästöjä.
”Tällainen päivä olisi voitu viettää monella muulla tavalla, mutta näin pystyttiin viemään tätä asiaa eteenpäin, ja se oli kaikille päivänselvää. Muuten tällainen voisi tuntua irralliselta. Oli todella kivaa istuttaa hakkuuaukealla kuusia.”
Koska kaikkea toimintaa ei voi ainakaan vielä muuttaa täysin hiilineutraaliksi, loppuosuus on tehtävä kompensoinnilla. Mikä kompensoinnin tarkka osuus on, sitä ei Kirjosen mukaan voi tällä hetkellä yksiselitteisesti sanoa, kuten ei myöskään sitä, kuinka paljon hiilineutraaliudessa on taloudellisia suoria lisäkuluja tai säästöjä.
”Taiteellisen tehtävän tasosta meillä ei ole varaa tinkiä, ja tietyt asiakasryhmät on vaikea tavoittaa täysin paperittomasti. Matkabudjeteissa varaudutaan kompensaatioon, mutta samalla pyritään varmasti tulevaisuudessa saamaan yhteen matkaan enemmän paikkoja pistokeikkojen sijaan.”
Monissa vaihtoehdoissa on myös kaksi puolta, eikä asioissa ole yksinkertaisia totuuksia. Esimerkiksi yleisön matkustamisen vähentämiseen yksi vaihtoehto on striimaus, mutta siinäkin on muistettava, että palvelimien ylläpidolla ja muulla tekniikalla on omat taloudelliset kustannuksensa ja ympäristövaikutuksensa.
Maailmanlaajuisessa kriisitilanteessa tällainen vaihtoehto nousee toki aivan uuteen valoon.
Esimerkkinä alalle
Tällä hetkellä maailman sinfoniaorkesterit eivät aktiivisesti pyri hiilineutraaliin toimintaan. Suomessa on kuitenkin nähty musiikkialalla edistyksellisiä toimia asian suhteen. Flow Festival on yksi maailman ensimmäisistä hiilineutraaleista festivaaleista, ja myös esimerkiksi Tampere-talo toimii hiilineutraalisti.
Tutkimuksen mukaan Sinfonia Lahden hiilijalanjälki vastaa noin 0,3 prosenttia Lahden kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä, jotka puolestaan muodostavat noin yhden prosentin koko Suomen päästöistä. ”Yhden sinfoniaorkesterin vaikutus on pieni, mutta meidän viesti on, että jos taideala lähtisi isommin mukaan, niin olisi mahdollisuus tavoittaa isoja massoja ihmisiä. Taiteellinen sisältö on meilläkin tietysti edelleen pääasia, mutta haluamme näyttää esimerkkiä ja kannustaa pohtimaan erilaisia ratkaisuja näihin kysymyksiin.”
Sinfonia Lahden hiilivapaus on luonnollinen osa kokonaisuutta, kun Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021. Lahden kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2025 menneessä. Aiheen parista on ollut yhteistyötä kulttuuripuolella laajemminkin, mutta yksi mielenkiintoinen yhteistyötaho on jääkiekkojoukkue Lahden Pelicans.
”Siellä meidän keissi on ollut vahvana referenssinä ja innoituksen lähteenä. Myös siellä on pyrkimyksenä hiilineutraalius”, Kirjonen sanoo.