TES-neuvotteluissa saatiin kuulla suoranaisia vihjailuja siitä, että jos tiettyjä asioita ei saada sovittua, orkesterit tulisivat kyllä olemaan kuntatalouden tervehdyttämistalkoissa ensimmäisinä leikkauslistoilla. Alkukesän tunnelmia ei näillä puheilla kohotettu.
Palkankorotusten tasosta ei tullut kiistaa, nehän tulivat vientialojen isoista pöydistä, mutta neuvottelut pitkittyivät kiky-ratkaisun poistamisen kompensaatioiden vuoksi.
Ehdottomaksi kynnyskysymykseksi muodostui niin sanotun yleisöyhteistyötoiminnan mahdollistaminen nykyistä joustavammin. Aivan selkeää kuvaa nykyisten mahdollisten ongelmien sijainnista ei neuvotteluissa saatu, ja työnantajan vaatimukset tuntuivat osin summittaisilta. Yleisöyhteistyötä haluttiin helpottaa, mutta ilman tarkkaa käsitystä siitä, mihin toivotut kirjaukset johtavat ja mitkä nykyiset käytännöt ovat.
Pienyhtyeessä toimimisesta sovitaan erikseen
Koska orkesterityö on luonteeltaan sananmukaisesti orkesterityötä eikä kunnallinen kamarimuusikoiden soittajapankki, työehtosopimus määrittelee alle 13 hengen soitinryhmät pienyhtyeeksi, jossa toimimisesta pitää sopia erikseen. Sopimuksen syntyaikoina pykälällä on viitattu käytännössä vaativan kamarimusiikin esittämiseen, joka ei toki normaaliin orkesterityöhön kuulu. Yleisöyhteistyö on usein pienyhtyetoimintaa, ja yleensä tästä on selvitty sopimalla.
Orkestereita on paljon, ja jokaisessa yleisöyhteistyön moninaiset muodot on saatu sovittua paikallisesti, kukin omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuvalla tavalla. Jossain siitä saa erillisen korvauksen, jossain vapaata, jossain toimitaan täydellisen vapaaehtoisuuden varassa ja jossain erilaisten kollektiivisten sopimusten velvoittamina. Pääsääntöisesti jokaisessa orkesterissa muusikot ovat ymmärtäneet moninaisen yleisötyön tärkeyden ja sitä tehdään motivoituneesti.
Työehtosopimuksen syntyaikoina yleisöyhteistyökäsitettä ei ollut, eikä pykälällä välttämättä olla tarkoitettu vaikkapa yksinkertaisten lyhyiden laulujen sovituksia pienelle yhtyeelle – teoksia, joihin ehkä yksi läpilukeminen on riittänyt harjoitteluksi.
Tällaisen vähemmän vaativan tehtävän työnantaja halusi nyt direktioon eli työnjohtovaltaan kuuluvaksi, ja ilman tätä sopimukseen ei olisi päästy. Varsinaiseen kamarimusiikkitoimintaan ja pienyhtyepykälään ei kohdistunut mitään vaatimuksia – työnantaja ymmärtää sen selvästi erikseen korvattavaksi vaativaksi työksi.
Uusi sopimuskohta ja kynnyskysymys
Kynnyskysymykseen törmättyämme oli pohdittava tarkkaan, olisiko juuri nyt hyvä hetki ajautua työtaistelutoimiin ilman voimassa olevaa työehtosopimusta, päätyen aika varmasti iltapäivälehtien otsikoihin. Toisaalta uuden sopimuskohdan oli oltava soittajille mahdollisimman turvallinen ja kohtuullinen.
Työnantajan direktiossa on nyt 12 tuntia vuodessa tällaista pienyhtyeenä tehtävää työtä. Lopputulos saattaa ensivilkaisulla vaikuttaa huononnukselta, mutta aiempaan verrattuna tuntimäärä kuitenkin puolittui 24 kiky-tunnista 12 pienyhtyetuntiin. Lisäksi on huomioitava, että näiden tuntien käyttäminen edellyttää työnantajalta jatkossa huomattavia toimia – työnantaja järjestää yleisöyhteistyötapahtumissa esitettävän materiaalin, roudauksen telineineen päivineen, yhteydenpidon esityspaikan kanssa ja niin edelleen.
Järjestelmä on raskas, ja se tulee varmasti monin paikoin sekä hankalammaksi että kalliimmaksi työnantajalle kuin tähän saakka – toistaiseksi soittajat ovat enimmäkseen hoitaneet järjestelyt keskenään.
Työaika lasketaan alkavaksi siitä, kun muusikko astuu työpaikan ovesta sisään ja lähtee sieltä kohti keikkapaikkaa. Työaikaa on tilaan tutustuminen, asettuminen, soittotapahtuma sekä työpaikalle palaaminen. Työaika lakkaa, kun muusikko poistuu vakituiselta työpaikaltaan. Tunnit tulevat siis harjoituksineen nopeasti täyteen.
Nähtäväksi jää, kuinka monessa paikassa työnantaja haluaa ottaa toimiston hoidettavaksi nämäkin keikat, jotka ovat nyt voineet toimia täysin autonomisesti soittajien itsensä järjestäminä ja hallinnoimina. Usein jopa sovitukset pienyhtyeille on tehty harrastuspohjaisesti, pro bono. Itse ennustan, että kentällä tullaan enimmäkseen pysyttelemään totutuissa ja hyväksi havaituissa ratkaisuissa.
Sopimuspäällikkö Miika Tarhion laajempi juridinen raportti TES-neuvotteluista julkaistaan 27. elokuuta 2020 ilmestyvässä Muusikko-lehdessä.