Vaikuttajat – Henna Salo

Tällä palstalla esitellään musiikki- ja kulttuurialan organisaatioiden johtajia.

Henna Salo

Sellosalin johtaja ja tuotantopäällikkö

Kuka olet, mitä teet ja milloin aloitit tehtävässäsi?

Olen taide- ja kulttuurialan ammattilainen Espoosta. Aloitin elokuussa 2020 tuotantopäällikkönä ja kymmenhenkisen tiimin vetäjänä Sellosalissa: vastaan talon operatiivisesta toiminnasta, ohjelmistolinjauksista ja hallinnosta sekä toimin esihenkilönä. Järjestöpuolella vaikutan TAKU ry:n hallituksessa.

Mikä on oma suhteesi musiikkiin?

Lapsuuden soittoharrastus ja konservatorion opintopolku tutustuttivat taidemusiikkiin, teininä valtavirtapopin kuuntelun rinnalle syttyi myös kansanmusiikki-innostus. Aloin työskennellä kulttuurialalla täysipäiväisesti vuonna 2004, ja siitä asti musiikki on ollut tavalla tai toisella mukana miltei kaikessa, mitä teen. Ennen Sellosaliin siirtymistä tein pitkän työrupeaman musiikkiviennin parissa Music Finlandissa.

Mikä on parasta organisaatiossasi?

Ihmiset. Meillä Sellosalissa on luovia, omistautuneita, työnsä suvereenisti hallitsevia huipputyyppejä, joiden kanssa töiden tekeminen on hauskaa ja antoisaa. (Mikäli tämä kuulosti maksetulta mainokselta, asian voi tarkistaa meillä esiintyneiltä artisteilta: Sellosaliin tulee paljon kiittävää palautetta koko henkilökunnan työstä.)

Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita näet musiikkikentällä?

Yhteiskuntien avautuessa uudelleen mahdollisuuksia on valtavasti. Meillä Suomessa on taiteellista luovuutta ja omaperäisyyttä, teknologista huippuosaamista ja kaikkea sitä, mikä tekee musiikkialasta kokonaisuutena menestyvän. Tämänhetkinen hätätilanne myös nostaa alaamme julkiseen keskusteluun ja yhteiskunnan valokeilaan vahvemmin kuin ennen, joten haluan optimistisesti ajatella, että jopa tästä voi ajan kuluessa seurata jotakin hyvää.

Haasteita näen etenkin tasa-arvon, diversiteetin ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien saralla: monessa genressä ei edelleenkään haluta nähdä mitään ongelmaa siinä, että esimerkiksi naisoletetut ovat aliedustettuina, vaan vaalitaan ajatusta valinnoista ”vain laadun perusteella”, ikään kuin se olisi absoluuttista ja objektiivista. Globaalina haasteena on ilmastonmuutos: se muuttaa kaikkea inhimillistä toimintaa, eikä sitä voi enää sivuuttaa kulttuurialallakaan. Turbulentit ajat vaativat entistä suurempaa avoimuutta ja yhteistyökykyä. Meidän tulee pitää yllä hyvää vuoropuhelua ja olla aktiivisia myös oman kuplamme ulkopuolella, sillä poteroituminen ei hyödytä lopulta ketään.

Miksi kulttuurin tukeminen taloudellisesti on tärkeää?

Juuri nyt se ei ole vain tärkeää, se on välttämätöntä. Keskeistä on katsoa yhteistyössä riittävän suurta kuvaa, pyrkiä vaikuttamaan politiikan tärkeimpiin pöytiin ja tehdä kaikkemme, jotta meillä on kaikenlaisen taiteen ja kulttuurin tekijöiden, festivaalien, venueiden ja taidealan freelancerien värikäs ja luova kenttä tulevaisuudessakin. Nyt tarvitaan ennennäkemättömiä tukitoimia ja vanhat kaunat unohtavaa yhteistyötä, jotta vältytään taidealan massatuholta.

Mikä on supervoimasi työssä?

Supervoimiani ovat innostuminen ja muiden innostaminen, huumori (tilanteesta riippuen hyvä tai huono), avoin vuorovaikutus ja optimismi.

Kuva: Nina Sivén

Artikkeli on julkaistu Muusikko-lehdessä 1/2021.