Helena Värri

Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n toiminnanjohtaja

Mikä on oma suhteesi musiikkiin?

Musiikki on ollut elämässäni läsnä aina. Lapsena ja nuorena pianonsoitto, musiikkiopisto ja kuorolaulu olivat tärkeitä, teininä kuuntelulistalle tulivat myös pop ja rock. Opiskeluaikana pääsin nauttimaan niin rockfestivaaleista kuin Savonlinnan oopperajuhlistakin.

Nykyisin kuuntelen musiikkia monipuolisesti. Taidemusiikin puolelta erityinen paikka sydämessäni on vanhalla musiikilla periodisoittimin esitettynä, 1900-luvun ja oman aikamme musiikilla, oopperaa unohtamatta. Myös uudet ilmiöt populaarimusiikin puolella kiinnostavat. Korona-aikana olen tajunnut – kuten varmaan moni muukin – miten tärkeä paikka elävän musiikin esityksillä on ihmiselämässä.

Mikä on parasta organisaatiossasi?

On upeaa tehdä töitä ainutlaatuisen suomalaisen ammattiorkesteriverkoston puolesta. Katselen alaa valtakunnallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta. Parasta työssäni on ollut yhteistyö yli 30 vuotta Suosiossa työskennelleen kollegan Elina Tuomolan kanssa. Uskon, että hyvä työsuhde jatkuu hänen seuraajansa Aida Räihälän kanssa. Inspiroivaa ja opettavaista on myös työskennellä esihenkilöni, hallituksen puheenjohtaja Erkki Liikasen kanssa. Puhumattakaan Suosion koko hallituksesta ja orkestereiden henkilökunnasta – todellista huippujengiä.

Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita näet musiikkikentällä?

Orkesterit ovat ottaneet koronapandemian aikana huikean digiloikan, ja konsertteja voi entistä laajemmin seurata verkossa. Myös interaktiivista verkkosisältöä on luotu monille kohderyhmille, jotka eivät vielä ole vakituisia konserttikävijöitä. Digitaalisuus rikastuttaa orkestereiden toimintaa pandemian jälkeenkin ja lisää orkestereiden saavutettavuutta. Taiteellisen tason jatkuva kehittäminen ja yhteyksien lisääminen ympäröivään yhteisöön mahtuvat hyvin saman orkesterin toimintaan. Lisäksi orkesterit huomioivat yhä enemmän toiminnassaan ekologisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Musiikkikentän haasteet liittyvät rahoituksen turvaamiseen yhteiskunnan rakenteellisissa murroksissa. Musiikkialan on myös yhdessä kehityttävä rakentavassa edunvalvonnassa, sillä joudumme koko ajan perustelemaan olemassaolomme ja merkityksemme. Meidän on esimerkiksi opittava tekemään vielä enemmän yhteistyötä valtionosuutta saavien orkestereiden ja vapaan kentän välillä, vaikka edistystä on jo tapahtunutkin.

Miksi kulttuurin tukeminen taloudellisesti on tärkeää?

Suomi on tullut maailman tietoisuuteen kulttuurin ja taiteen avulla. Monipuolinen kulttuurielämä takaa maamme menestyksen jatkossakin. Kulttuurilla on oma itseisarvonsa esteettisenä elämyksenä, mutta se vaikuttaa tutkimusten mukaan positiivisesti oppimiseen, sosiaaliseen hyvinvointiin, talouteen, terveyteen ja ympäristöön. Kulttuuria kulutetaan, jos sitä on tarjolla. Koska ihmisten makumieltymykset vaihtelevat, kulttuurielämän on oltava monipuolista. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta edellyttää, että jokaisella on oikeus kulttuuriin. Se on myös viisasta, sillä kulttuuri ja taide lisäävät alueen elin- ja pitovoimaa. Lyhytnäköisillä säästöillä voidaan aiheuttaa kauaskantoisia, pysyviä vahinkoja.

Kysymys, jonka toivoisit kysyttävän itseltäsi?

Lähdetkö kanssani livekonserttiin?

Kuva: Maarit Kytöharju

Artikkeli on julkaistu Muusikko-lehdessä 3/2021.