Työ näkyväksi ja villit käytännöt kuriin – Solistit ry edistää vapaan musiikkiteatterikentän asioita

Solistit ry haluaa tuoda vapaalla kentällä toimivien musiikkiteatteri- ja oopperaryhmien työn näkyväksi. Osaston tavoitteena on luoda sopimusmalleja ja hyviä käytäntöjä sekä lisätä tietoisuutta alasta mediassa ja yhteiskunnassa.

Kuvat: Tanja Ahola

Vuonna 2016 perustettu Solistit ry on melko nuori Muusikkojen liiton osasto. Aiempina vuosina se on keskittynyt edistämään Kansallisoopperan solistien asioita, ja nyt katsottiin, että on vapaan kentän vuoro. Tammikuussa 2020 valittu monitoimija Reetta Ristimäki oli luonteva vaihtoehto osaston seuraavaksi puheenjohtajaksi. Vapaan musiikkiteatterikentän tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen sekä hyvien sopimus- ja muiden käytäntöjen luominen alalle ovat Solistit ry:n agendalla Ristimäen puheenjohtajakaudella.

”Vapaa musiikkiteatterikenttä on yllättävän iso Suomessa, sirkuksen kokoluokkaa”, toteaa Reetta Ristimäki. ”Kuitenkin se on aika näkymätön sekä tilastoissa että mediassa.” Ristimäen tuntemista 15 vapaan kentän musiikkiteatteri- ja oopperaryhmästä vain muutama kuuluu esitystilastoja keräävään Teatterikeskukseen. Kärjistäen kaikkien muiden ryhmien esitykset jäävät tilastoimatta – siis näkymättömiksi – elleivät teokset ole yhteistuotantoja valtionosuuksia saavien instituutioiden kanssa. Ryhmillä ei myöskään ole resursseja toteuttaa ammattimaista markkinointia, mistä syystä tieto esityksistä ei leviä niin tehokkaasti kuin olisi suotavaa. ”Ei hahmoteta sitä, että isojen toimijoiden, kuten vaikka Kansallisoopperan, Tampereen oopperan tai Savonlinnan Oopperajuhlien lisäksi oopperaa tehdään ympärivuotisesti, mittavilla tuotannoilla. Suurin osa näistä on lisäksi todella laadukkaita, vaikka resurssit ovat olemattomat.”

Solistit ry toteutti syksyllä 2019 kyselyn näyttämölaulajaksi itsensä identifioiville solisteille. Vastauksissa nousi esiin räikeitä eroja palkkioiden määrissä ja työn sekä siitä sopimisen käytännöissä. Kyselyn tuloksia esitellään ja niistä keskustellaan Solistit ry:n seminaarissa 18.10. G Livelabissa Helsingissä. Tulosten ja keskustelun perusteella yhdistyksen on tarkoitus pureutua korjaamaan ensisijaisesti kolme epäkohtaa.

Työsopimukset ja erillinen harjoituspalkkio

Solistit ry:n kolmesta päätavoitteesta ensimmäinen on kunnollisten työsopimuspohjien valmistelu. Käytännöt alalla ovat villejä ja vakiintumattomia, ja solistit saattavat työskennellä kokonaan ilman kirjallisia sopimuksia. Ristimäen mukaan vaikuttaa siltä, että laulajille rahasta puhuminen on vielä vaikeampaa kuin muusikoille. ”Kirjallisesta työsopimuksesta täytyy tulla konserteissa ja vapaissa näyttämötuotannoissa yleinen käytäntö”, Ristimäki painottaa. ”Se palvelisi kaikkia osapuolia ja kitkisi pois osan huonoista käytännöistä.”

Solistit ry kerää sopimuspohjia varten hyviä käytäntöjä erilaisista muusikkojen ja näyttelijöiden työ- ja työehtosopimuksista. Näyttämösolistin työ on kuitenkin siinä määrin edellisistä poikkeavaa, että tarvitaan omia räätälöityjä sopimusmalleja. ”Näyttelijöille maksetaan yleensä harjoituksista ja esityksistä, ja siellä maailmassa on tapana, että ei kauheasti käytetä aikaa roolien opiskeluun ennen harjoitusten alkua. Orkesterimuusikot puolestaan saavat yleensä soittaa nuoteista, eikä heidän tavallisesti tarvitse olla maskeerattuna tai rooliasussa, tai opetella stemmojaan ulkoa ennen harjoitusten alkua”, Ristimäki selventää. ”Näyttämörooleissa taas laulajan täytyy osata stemmansa ulkoa jo ennen näyttämöharjoitusten alkua, muuten harjoituksista ei tule mitään. Jonkin klassisen Mozart– tai Verdi-roolin opiskeluun voi kulua esimerkiksi vuosi – työnkuva on ihan erilainen.”

Toinen keskeinen tavoite on muuttaa palkkionmaksukäytäntöjä niin, että harjoitus- ja esityspalkkiot olisivat erilliset. Kansallisoopperan freelancereille saatiin viime sopimuskierroksella neuvoteltua takaisin aiemmin lakkautettu erillinen harjoituspalkkio, ja nyt olisi tarkoitus saada sama käytäntö myös vapaalle kentälle. ”Nyt palkka maksetaan monesti vasta esitysten jälkeen könttänä. Sen lisäksi, että harjoituksia saattaa olla paljon, ne voivat myös olla ajallisesti pitkällä jaksolla, jolloin laulajalla täytyy olla joko muita tuloja tai säästöjä tältä ajalta, että tulee toimeen. Ja sitten jos vaikka sairastuu ennen esityksiä, niin palkkaa ei tule, vaikka olisi ollut kaikissa harjoituksissa ja tehnyt valtavasti töitä”, Ristimäki luettelee.

Toimiessaan itse työnantajana Ristimäki on yleensä joko maksanut kuukausipalkkaa harjoituksista ja esityskorvaukset erikseen tai soveltanut näyttelijöiden työehtosopimusta, eli maksanut jokaisesta harjoituksesta ja esityksestä erikseen. ”Siinä on melkoinen savotta! Minulla on haaveena, että voisin palkata hallintohenkilön, joka hoitaisi tällaiset asiat. Mutta ei pienillä toimijoilla usein ole erillistä hallintoa, ja kaikki eivät osaa tai viitsi hoitaa palkanmaksua oikein. Mennään mistä aita on matalin – tai portti suorastaan auki. Yhtenäiset käytännöt helpottaisivat kaikkien osapuolten työtä.”

Suuri ongelma vapaalla kentällä on Ristimäen mukaan alimitoitettu rahoitus. ”Raha ei yleensä riitä siihen, että tuotantotyöstä ja hallinnollisista tehtävistäkin maksettaisiin palkkaa. Rahat ovat yleensä loppu siinä vaiheessa, kun tuottaja on hoitanut muut sitoumukset.”

Palkkiot ja palkat

Kolmas keskeinen Solistit ry:n tavoite on vakiinnuttaa alan palkkioihin ja palkkoihin jonkinlainen haitari, tai ainakin minimitaso. Kyselyn perusteella näytöskohtaiset palkkiot vaihtelivat nollasta jopa tuhansiin euroihin. ”Tähän pitäisi saada joku roti. Eläkeläisiä ja muussa työssä pääasiallisen ansionsa tekeviä käytetään alalla sumeilematta hyväksi, koska heille palkka ei välttämättä ole niin oleellinen asia ja he saavat tienata vain vähän. Samalla joku nuorempi laulaja, jonka elanto on kiinni laulamisesta, jää ilman roolia”, Ristimäki puuskahtaa. ”Toisaalta totta kai iloitsen kaikkien niiden puolesta, jotka saavat tehdä koulutustaan vastaavaa laulajan työtä!” Tavallista on myös, että jopa valmistuneita laulajia palkataan harjoittelijan nimikkeellä, jolloin palkkion määrä on vieläkin pienempi.

Palkkiosummien suuriin eroihin on Ristimäen mukaan monta syytä. Yksi keskeisimmistä on se, että rahasta puhuminen ja neuvotteleminen koetaan edelleen hankaliksi, varsinkin kun työtilaisuuksia on koulutettujen laulajien määrään nähden nykyisin niukasti. ”Pelätään, että jos alkaa neuvotella palkasta, rooliin valitaankin joku toinen, ’helpompi’ tyyppi.” Kyselyn perusteella laulajat eivät myöskään usein keskustele palkoistaan kollegoiden kanssa, mistä johtuen yleistä palkkatasoa ei ole muodostunut, eikä kollegoiden saamien palkkioiden tasoa tunneta. Ilmiön vääristynein puoli on pimeä työ, jota alalla tehdään, jotta olisi mahdollisuus saada työttömyyskorvausta ja silti hyödyntää kiinnostavien produktioiden kautta saatu verkosto ja kokemus.

Aikaisemmin laulajia työllistivät muun muassa useat suuret maakuntaoopperayhdistykset, mutta nykyisin niiden tilalle on tullut täysin apurahapohjalta toimivia pieniä ryhmiä tai produktioita, joilla ei ole resursseja maksaa. Tällaisiin produktioihin laulajat osallistuvat usein olemattomista palkkioista huolimatta joko siksi, että produktio on taiteellisesti kunnianhimoinen ja kiinnostava tai siksi, että sen kautta on mahdollisuus päästä verkostoitumaan uran kannalta tärkeiden henkilöiden kanssa. Valtaosa vapaan kentän laulajista saakin elantonsa muualta kuin näyttämötyöstä.

Kenttää näkyväksi

Työn tekemiseen ja palkkoihin liittyvien tavoitteiden lisäksi Solistit ry tähtää siihen, että vapaa musiikkiteatterikenttä näkyisi entistä enemmän sekä tilastoissa että mediassa. Nuoren yhdistyksen jäsenmäärä kasvaa vauhdilla, ja yhteistä tahtoa muuttaa asioita on runsaasti. ”Hienoa nähdä, että koko kenttä on niin yksimielisesti mukana siinä, että asiat täytyy saada kuntoon”, Ristimäki iloitsee. Tällä hetkellä yhdistyksen jäsenkunta on laulajapainotteinen, mutta mukaan voivat liittyä myös muut solistista työtä tekevät, esimerkiksi pianistit, jotka kokevat yhdistyksen omakseen.

Kysely antoi osviittaa siitä, mihin asioihin yhdistyksen olisi ensisijaisesti suunnattava energiaansa, ja lokakuun seminaarissa asioita viedään keskustelun kautta eteenpäin. Kyselytulosten esittelyn lisäksi seminaarissa keskustellaan sopimusasioista, esimerkiksi vertaillaan sopimuskäytäntöjä kotimaassa ja ulkomailla. Keskustelun ja kyselytulosten esittelyn lisäksi puhumassa on pitkään alalla työskennellyt Fazerin konserttitoimiston toimitusjohtaja Aino Turtiainen-Visala.

Tiedon jakaminen ja yhdessä keskustelu on keskeinen tapa viedä asioita eteenpäin. ”Tässä näkyvät kyllä myös sukupolvierot”, Ristimäki toteaa. ”Oma ikäluokkani ja minua vanhemmat kasvoivat hyvin erilaiseen työelämään, mutta nuoremmilla on jo keskimäärin paremmat verkostoitumistaidot sekä osaamista brändätä ja markkinoida itseään.” Työelämään liittyvien hyvien käytäntöjen, verkostoitumisen ja ammatillisen brändäyksen lisäksi yhdistyksellä on tarkoituksena jakaa tietoa myös esimerkiksi freelancerien usein tarvitsemista hallinnollisista taidoista.

Työ vapaan kentän näkyvyyden edistämiseksi on jo hyvässä vauhdissa. Ristimäki kertoo, että yhteistyötä pienten musiikkiteatteriryhmien välillä on tiivistetty. Kymmenen ryhmän produktiot tulevat näkyviin samoille nettisivuille oopperaryhmat.fi, joka avattiin 5.10.2020. Sitä kautta toiveena on saada erilliset yleisöt yhdistettyä laajemmaksi yhteiseksi yleisöpohjaksi. Alalla on Ristimäen mukaan myös kansainvälistä potentiaalia: ”Suomessa tehdään paljon kantaesityksiä sekä oopperan että musikaalin puolella. Monet näistä teoksista ovat muulla kielellä kuin suomeksi, ja niitä olisi mahdollista esittää ulkomaillakin helposti. Kenttä on Suomessa korkeatasoinen ja persoonallinen, ja sitä kannattaisi ehdottomasti nostaa.”

Reetta Ristimäki

  • Teatterinjohtaja, oopperalaulaja ja musiikkiteatteritaiteilija
  • Solistit ry:n puheenjohtaja
  • Ooppera Skaalan ja Musiikkiteatteri Kapsäkin perustajajäsen
  • Suomalaisen kamarioopperan taiteellinen johtaja
  • Oma tuotantotoimisto Greta Productions

 

 

 

 

 

 

 

 

Solistit ry:n sopimusseminaarissa 18. lokakuuta 2020 keskustellaan alan näkymistä

Aiemmin ilmoitetusta poiketen tapahtuma järjestetään etätilaisuutena Zoom-sovelluksen kautta.

Solistit ry:n virtuaalisessa syysseminaarissa sunnuntaina 18. lokakuuta 2020 klo 14–16 käsitellään sopimuskäytäntöjä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Seminaari järjestetään Zoom-sovelluksen välityksellä.

Osallistuminen on ilmainen Solistit ry:n jäsenille. Muille seminaari maksaa 5 €.

Ohjelma:

  • Solistien sopimuskäytännöt Suomessa ja ulkomailla
    Aino Turtiainen-Visala (toimitusjohtaja, Fazerin konserttitoimisto)
  • Syksyllä 2019 toteutetun Suuren laulajakyselyn tulokset
    tutkija Hanna Isolammi

Seminaarin jälkeen klo 16 alkaa Solistit ry:n sääntömääräinen syyskokous, johon Solistit ry toivottaa kaikki jäsenet tervetulleiksi.

Lue lisää ja ilmoittaudu >