Tekijänoikeusdirektiivistä sopimus kolmikantaneuvotteluissa

Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten pysyvien edustajien komitea COREPER sai aikaan tekijänoikeusdirektiiviä koskevan kolmikantasopimuksen 20. helmikuuta. Viisi jäsenvaltiota äänesti sopimusta vastaan: Italia, Alankomaat, Puola, Suomi ja Luxemburg.

Teksti, jonka pohjalta tekijänoikeusdirektiiviä koskeva kolmikantasopimus syntyi, ei musiikin esittäjien kannalta ole täysin tyydyttävä, mutta sisältää kuitenkin merkittäviä parannuksia esittäjien asemaan. Direktiivin implementoinnissa kansalliseen lainsäädäntöön on vielä mahdollista saada aikaan parannuksia.

Kolmikantasopimusta vastustaneet valtiot julkaisivat yhteisen lausuman, jossa vastustavaa kantaa perustellaan. Pääasiallisena syynä vastustamiselle oli näkemys, että sopimus ei luo tyydyttävää tasapainoa oikeudenhaltijoiden ja kansalaisten sekä yritysten välille. Erityisesti tyytymättömyys kohdistui niin sanottua arvokuilua koskevaan 13 artiklaan.

Tekijänoikeusdirektiivistä vallitsee edelleen ristiriitaisia näkemyksiä, eikä yksimielisyys parlamentissa ole itsestäänselvyys. Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta JURI äänestää asiasta 26. helmikuuta, ja parlamentin äänestyksen odotetaan tapahtuvan maaliskuun lopulla, mikä mahdollistaisi vielä Iso-Britannian osallistumisen äänestykseen.

Fair Internet -koalitio on kampanjoinut direktiivin puolesta

Tällä hetkellä suurimmalle osalle taiteilijoista ei makseta esityksensä hyödyntämisestä streaming- ja latausympäristöissä kuten esimerkiksi iTunes, Spotify, Amazon Prime ja Netflix. Vähäisen neuvotteluvoiman vuoksi taiteilijoilla ei usein ole muuta vaihtoehtoa kuin kaikkien taloudellisten oikeuksien luovuttaminen vastineeksi kertaluonteisesta maksusta, riippumatta teoksen tuotosta.

Tekijänoikeusdirektiivin 14 artiklan mukaan esiintyjien on nyt saatava asianmukainen ja oikeasuhteinen korvaus internet-käyttö mukaan lukien. Uuden säännöksen myötä jäsenvaltiot olisivat vastuussa siitä, että esiintyjät saavat oikeudenmukaisen osuuden heidän työnsä hyödyntämisestä saaduista tuloista. Direktiivin mukaan jäsenvaltiot voivat tältä osin nojautua erilaisiin olemassa oleviin tai uusiin mekanismeihin, kuten kollektiivisopimuksiin.

Yli 500 000 muusikkoa, laulajaa, näyttelijää, tanssijaa sekä muita esittäviä taiteilijoita edustava Fair Internet -koalitio on kampanjoinut pitkään taiteilijoiden internet-oikeuksien puolesta ja vaatinut EU:n neuvostoa ja parlamenttia antamaan lopullisen hyväksyntänsä kolmikantasopimukselle. Koalitio kannustaa EU:n jäsenvaltioita edistämään asiaa myös paikallisesti kollektiivisella sopimuksella, joka takaisi esittäville taiteilijoille oikeuden saada korvaus teostensa internet-käytöstä.

Direktiivin luvun III säännökset ovat koalition mukaan ensimmäinen askel oikeaan suuntaan, sillä niiden tavoitteena on sopimussuhteiden avoimuuden lisääminen sekä kohtuullinen korvaus teosten nettikäytöstä. Kolmikantasopimuksessa todetaan, että esiintyjien korvauksen on oltava oikeassa suhteessa heidän työnsä hyödyntämisestä saatuihin tuloihin, ja että kertakorvausten tulisi olla säännön sijaan poikkeus.

Fair Internet -koalitiossa on mukana Kansainvälinen muusikkojen liitto (FIM), jonka jäsen myös Muusikkojen liitto on.