Solistit ry:n palkkakyselyn tulokset freelancelaulajien palkkatasosta ja koronaviruspandemian vaikutuksista laulajien työntekoon

Muusikkojen liiton osasto Solistit ry toteutti huhtikuussa 2021 kyselyn, jossa kartoitettiin pääasiassa freelancerina toimivien laulajien ansiotasoa ennen koronaviruspandemiaa ja sen aikana. Kyselyssä tarkasteltiin myös koronaviruspandemian vaikutuksia laulajien työntekoon. Kyselyä täydennettiin vuosituloa kartoittavalla toisella kyselyllä kesäkuun alussa 2021.

Kyselyissä selvitettiin laulajien työnteon muotoa, sopimuskäytäntöjä, vuosituloa ja esiintymisten osuutta siitä, keskimääräistä keikkakohtaista palkkiota sekä harjoituksista saatavia palkkioita. Kyselyssä kartoitettiin myös laulajien työskentelyä korona-aikana, korona-apurahojen kohdentumista laulajille sekä poikkeusolojen vaikutusta laulajien harjoittelumotivaatioon, urasuunnitteluun ja tulevaisuudennäkymiin. Kyselyn tuloksia käsitellään Solistit ry:n seminaarissa, joka järjestetään syyskokouksen yhteydessä 17. lokakuuta Helsingin G Livelabissa. Kyselyn vastaukset on analysoinut Hanna Isolammi.

Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 119 laulajaa ja täydentävään toiseen kyselyyn 94. Valtaosa vastaajista oli korkeakoulutettuja, ensimmäisessä kyselyssä 84 % ja jatkokyselyssä 90,3 %. Useimmilla oli takana myös pitkä työura: 11 vuotta tai sitä pidempään alalla työskennelleitä oli ensimmäisessä kyselyssä 68,1 % ja toisessa 74,2 %. Jälkimmäisessä kyselyssä vastausvaihtoehdoksi oli annettu myös yli 20 vuoden kokemus, ja sen valitsi kyselyn vastaajista 36,6 %. Ensimmäisessä kyselyssä 68,9 % vastaajista oli naisia ja toisessa 70,7 %. Muunsukupuoliseksi itsensä määritteli toisessa kyselyssä 2 henkilöä (2,2 % vastaajista). Miesten osuus oli ensimmäisessä kyselyssä 31,1 %  ja täydentävässä kyselyssä 27,2 %. Jatkokyselyssä suurin osa vastaajista eli 77,2 % työskenteli klassisissa konserteissa tai oopperoissa, toiseksi suurin osa eli 10,9 % työskenteli musikaaleissa ja teatteriesityksissä ja loput 5,4 % laulajana yhtyeessä tai bändissä.

Harjoituspalkkioiden maksaminen vähäistä

Ensimmäisessä kyselyssä kartoitettiin laulajien työskentelyn työsuhteisuutta ja palkkauksen muotoa. 80,5 % vastanneista 118 henkilöstä työskentelivät freelancerina keikka- tai produktiokohtaisessa työsuhteessa, ja oman yrityksen kautta työskenteli 37,3 % vastaajista. Kuukausipalkalla työskenteleviä laulajia oli joukosta vähiten eli 28 henkilöä (23,7 %).

Keikkakohtaiset palkkiot työsuhteessa tehdystä työstä jäivät suurimmalla osalla laulajista (67,5 % kaikista vastaajista) alle 500 euron. Laskuttamalla palkkiot olivat keskimäärin hiukan suuremmat ja tällöin 58,1 % vastaajista ilmoitti saavansa alle 500 euroa keikalta. Laskutetuista palkkioista sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut jäävät kuitenkin laulajalle itselleen maksettavaksi.

Ensimmäisessä kyselyssä selvitettiin myös harjoituksista maksettavien palkkioiden käytäntöjä. Tuloksista ilmeni, että harjoituspalkkioiden maksaminen on vähäistä ja että käytännöt vaihtelevat eri toimijoiden kesken. Suurin osa (78,6 %) ilmoitti saavansa palkkaa ainoastaan esityksistä ja 42,7 % vastaajista sai palkkaa myös harjoituksista. Ainoastaan 2,6 % vastaajista maksettiin palkkio jo sopimuksen allekirjoitusvaiheessa. Palkkaa saatiin myös kuukausipalkan, kiinteäsummaisen kulukorvauksen, varsinaisen palkan sekä ennakkona saadun esityspalkkion muodossa.

Näyttämöproduktioiden esityskohtaisia palkkioissa summat vaihtelivat suuresti. Alimmaksi esityskohtaiseksi palkkioksi mainittiin 63 € esitysmäärästä riippumatta ja korkeimmaksi 5000 €. Suurin osa vastauksista noudatteli keikkakohtaisten palkkioiden jakaumaa.

Suurimman osan (23,7 % vastanneista eli 22 henkilöä 93:sta) vuosiansiot ennen koronapandemiaa olivat alle 20 000 € vuodessa. 24 henkilöä (25,8 %) tienasi 20 000–30 000 € vuodessa ja vähiten (18,3 %) 30 000–40 000 euroa vuodessa. Esiintymisistä saatujen palkkojen tai palkkioiden osuus vuosituloista ennen pandemiaa jäi 32 henkilöllä (53,8 %) alle 10 000 euroon vuodessa, ja alle 20 000 euroa vuodessa esiintymisillä tienasi 18 henkilöä (19,4 %).

Monet tekevät työtä ilman sopimusta ja palkkaa

Suurin osa (82,9 %) kyselyyn vastanneista teki omat työsopimuksensa ja 46 vastauksen perusteella myös agentin tai työnantajan tekemät sopimukset olivat tavallisia. Jopa  43,6 % vastaajista kertoi, että työtä tehdään myös kokonaan ilman työsopimusta. Yksittäisiä muita työsopimuksen tekemisen käytäntöjä olivat muun muassa kavereiden kesken suullisesti sovitut keikat sekä osuuskunnan tai yhdistyksen kautta tehtävät toimeksiannot. Vastauksista voidaan päätellä, ettei freelancelaulajilla ole yhtenäistä työsopimuskulttuuria, vaan tilanteet vaihtelevat keikan tai produktion mukaan.

Suurin osa kyselyyn vastanneista laulajista (89,9 %) sai korvauksen työstään palkkana, osa (68 valintaa, 57,1 %) laskutti firmansa kautta ja noin kolmannes (42 valintaa, 35,3 %) teki työtä lippuriskillä. Runsas neljännes (32 valintaa, 26,9 %) työstä tehtiin ilmaiseksi, esimerkiksi PR-tarkoituksessa. Kuten työnteon tapoja ja sopimuskäytäntöjä kartoittavissa kysymyksissä, myös korvausta kysyttäessä vastaajat saivat valita useita vaihtoehtoja. Myös korvausten kohdalla laulajien tilanteet vaihtelevat keikasta tai projektista riippuen. Huolestuttavaa sekä laulajien toimeentulon että työn arvostuksen kannalta on kuitenkin ilmaisen työn suuri osuus sekä lippuriskillä tehtävän työn määrä.

Pandemialla vaikutukset laulajien tuloihin, tulevaisuuden näkymiin sekä henkiseen jaksamiseen

Kyselyn mukaan koronapandemialla on ollut vaikutuksia laulajien tuloihin. Miltei kolmannes vastaajista (30,1 %) jäi kokonaan ilman esiintymistuloja. Hieman suurempi osa vastaajista (37, 6%) ansaitsi pandemia-aikana esiintymisillä alle 5000 €. Jopa kaksi kolmasosaa vastaajista jäivät esiintymisten osalta täysin tai lähes ilman tuloja.

Miltei kolme neljäsosaa vastanneista (73,9 %) oli hakenut apurahaa pandemia-aikana. Apurahaa ei ollut lainkaan saanut 16,8 % vastaajista, ja noin kolmannes vastaajista oli saanut maksimissaan 4 000 euroa korona-apurahaa pandemian aikana. Kaksikymmentä vastaajaa (16,8 %) oli saanut maksimissaan 10 000 euroa korona-apurahaa, ja kolme hakijaa (2,5 %) oli saanut enemmän kuin 10 000 euroa. Vain vähän yli puolet vastaajista (52,9 %) oli saanut työttömyyskorvausta pandemia-aikana. Toteutuneista esiintymisistä palkkaa maksettiin suurimmalle osalle vastaajista (68,9 %), mutta peruuntuneista esiintymisistä korvauksia maksettiin ainoastaan alle viidesosalle vastaajista (18,5 %). Korona-aikana toteutuneista harjoitusjaksoista palkkaa maksettiin noin kolmasosalle vastaajista (32,7 %).

Korona-aika on lisännyt esiintyjien epätietoisuutta tulevaisuuden työntekomahdollisuuksista. Jopa yli puolet (52,9 %) olivat harkinneet alan vaihtoa pandemia-aikana. Noin kolmannes (26,9 %) oli hakeutunut opiskelemaan tai vaihtanut alaa kokonaan (31,9 %). Suurin osa, eli yli 95 % vastanneista aikoi kuitenkin palata musiikkialalle pandemian päätyttyä.

Pandemia-aika on kyselyn vastausten mukaan huonontanut suurimman osan laulajista mielialaa ja henkistä kapasiteettia, harjoittelumotivaatiota ja työnhakua. Suuri osa eli 39,5 % vastaajista kuitenkin uskoi, että oma työtilanne palaa kutakuinkin entiselleen pandemian jälkeen.

Lue kyselyn tulokset kokonaisuudessaan