Toukokuussa 2022 käyttöön otetussa pohjoismaisessa palvelumallissa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuun entistä enemmän, aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin yksilöllistä tukea TE-toimistolta tai työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevalta kunnalta. Palvelumallin käyttöönoton myötä myös työmahdollisuuksien hakemisvelvollisuutta uudistettiin ja työttömyysturvaan kohdistuvia seuraamuksia porrastettiin ja lievennettiin.

Palvelumallin työnhakijalle aiheuttamat muutokset

 Pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin siirtymisen myötä työnhakija saa yksilöllisempää tukea, ja sen on määrä kasvattaa työnhakijan vaikuttamismahdollisuuksia. Työttömyysetuuteen liittyviä seuraamuksia lievennetään ja porrastetaan.

Yksilöllisempää tukea työnhakuun

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan palvelumallin käyttöönoton jälkeen työnhakijalla on mahdollisuus saada aiempaa enemmän ja nopeammin tukea heti työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen. Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen järjestetään viiden arkipäivän kuluessa alkuhaastattelu, jossa arvioidaan työnhakijan palvelutarve yksilöllisesti ja laaditaan työllistymissuunnitelma. TE-toimisto tai kunta voi myös ennen alkuhaastattelua olla yhteydessä työnhakijaan ja kartoittaa alustavasti hänen tilannettaan sekä ohjeistaa työttömyysetuuksien hakemisessa.

Työnhaun kolme ensimmäistä kuukautta yhteydenpito työllisyyspalveluihin on säännöllistä, kun työnhakija tapaa TE-toimiston tai kunnan virkailijan kahden viikon välein. Tämän jälkeen työnhakija osallistuu palveluihin tehdyn työllistymissuunnitelman mukaisesti ja hakee töitä itsenäisesti. Jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta, tiivis palvelujakso työnhakukeskusteluineen toteutuu jälleen kuukauden ajan.

Työnhakijan pääsy palveluihin siis nopeutuu ja hän saa tukea aiempaa tiiviimmin. Aiemmin TE-toimisto on järjestänyt työnhakijan alkuhaastattelun vasta kahden viikon kuluessa työttömäksi ilmoittautumisen jälkeen, minkä jälkeen työnhakijaa on haastateltu vain kolmen kuukauden välein.

Hakijan mahdollisuus vaikuttaa hakemiseen

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan palvelumallin käyttöönoton jälkeen työnhakijan mahdollisuus vaikuttaa haettaviin työmahdollisuuksiin kasvaa, kun työnhakija voi itse päättää, mitä työmahdollisuuksia hän hakee ja milloin. Jotta työtön työnhakija on oikeutettu työttömyysetuuteen, on tämän työ- ja elinkeinoministeriön mukaan haettava lähtökohtaisesti neljää työmahdollisuutta kuukaudessa. Neljän työmahdollisuuden hakemisesta voidaan kuitenkin poiketa esimerkiksi silloin, jos hakeminen ei ole mahdollista vaikkapa työkyvyttömyyden tai työmahdollisuuksien vähäisyyden vuoksi.

Jokaisen työnhakijan tilanne arvioidaan yksilöllisesti, ja haettavien työmahdollisuuksien määrä kirjataan työnhaun alkaessa tehtävään henkilökohtaiseen työllistymissuunnitelmaan. Työllistymissuunnitelman laatimisessa siis käytetään paljon tapauskohtaista harkintaa, joten työnhakijan kannattaa vastata TE-toimiston tai kuntakokeilussa mukana olevan kunnan keskustelupyyntöihin. Näin työllistymissuunnitelma saadaan laadittua työnhakijan kulloinenkin tilanne huomioiden.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan TE-toimistot ja kuntakokeiluihin osallistuvat kunnat voivat edelleen tehdä työnhakijalle työtarjouksia. Tehdyt työtarjoukset ovat velvoittavia, jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta alkuhaastattelusta laskien. Työtarjous ei ole kuitenkaan velvoittava, jos työnhakija on ennen työtarjousta hakenut ja raportoinut hakeneensa työmahdollisuuksia työllistymissuunnitelmassa sovitun määrän.

Ennen palvelumallin käyttöönottoa työnhakijan työnhakuvelvollisuus tarkoitti sekä omatoimista työnhakua että hakemista kaikkiin TE-toimiston tai kunnan tarjoamiin työpaikkoihin riippumatta siitä, kuinka aktiivinen työnhakija on itse työnhaussa. Työnhakuvelvoite ei siten aktiivisten työnhakijoiden osalta sinänsä muutu oleellisesti aikaisemmasta. Positiivisena voidaan pitää myös sitä, että uudistuksen seurauksena työnhakijalla on aiempaa enemmän päätäntävaltaa haettavista työpaikoista, kunhan asetetut työnhakuvelvoitteet täyttyvät.

Työttömyysetuuteen liittyvien seuraamusten lievennys

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo, että mikäli työnhakija ei hae työtä työllistymissuunnitelman mukaisesti, seuraa ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä muistutus. Mikäli tämä toistuu, TE-toimisto asettaa ensin viiden etuuspäivän karenssin eli korvauksettoman määräajan, ja kolmannesta laiminlyönnistä seurauksena on 10 etuuspäivän karenssi. Työnhakijan laiminlyödessä työnhakuvelvoitteet vielä tämänkin jälkeen hän menettää oikeutensa työttömyysetuuteen toistaiseksi.

Aiemmassa mallissa työnhakijan jättäessä hakematta TE-toimiston tarjoamaa työtä asetettiin tälle ensin 60 päivän karenssi. Hakematta jättämisen toistuessa työnhakijan oikeus työttömyysturvaan lakkasi toistaiseksi.

Työvoimapalvelumallin myötä myös työstä eroamisesta, itse aiheutetusta työsuhteen päättymisestä ja varmasta työstä kieltäytymisestä asetetut karenssit lievenivät huomattavasti, kun karenssin pituudeksi asetettiin 45 päivää. Aiemmin karenssin pituus oli 90 tai 60 päivää.

Työmahdollisuuden hakeminen

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan hakemiseksi lasketaan jatkossakin työhakemusten lähettäminen joko työpaikkailmoituksen tai avoimen työhakemuksen perusteella sekä muut suorat työnhakuun liittyvät yhteydenotot työnantajiin. Tärkeintä on, että haettavat työmahdollisuudet ovat sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa työllistyvänsä ja joita työnhakija hakisi muutenkin työllistyäkseen.

Muusikon kohdalla työmahdollisuuksien hakeminen voisi siis tarkoittaa esimerkiksi ohjelmatoimistolle tai bändiliiderille lähetettyä ilmoitusta siitä, että muusikko on kiinnostunut työstä ja käytettävissä erinäisiin työmahdollisuuksiin.