Uudistuksen voimaantulon jälkeen vanhempainrahapäiviä on käytettävissä yhteensä 320 arkipäivää. Uudistus antaa yhtä suuren vanhempainvapaakiintiön molemmille vanhemmille. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, jakautuvat vapaat tasan vanhempien kesken, eli molemmilla on käytettävissään 160 arkipäivää. Raskaana olevalla on näiden päivien lisäksi vielä 40 raskausrahapäivää ennen vanhempainrahalle siirtymistä. Omasta kiintiöstään voi sovittaessa luovuttaa enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle tai lasta hoitavalle henkilölle. Vapaita voi käyttää monessa jaksossa lapsen kaksivuotispäivään asti, ja niistä voi luovuttaa osan toiselle vanhemmalle lisäksi myös muulle huoltajalle, omalle tai toisen vanhemman puolisolle.
Tasa-arvoa ja joustavuutta
Lainsäädäntöuudistus pyrkii lisäämään työelämän ja vanhempien tasa-arvoa ja vapaiden käytön joustavuutta sekä huomioimaan nykyistä paremmin erilaiset perhemuodot. Uudistuksen tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Uudistuksella pyritään sukupuolineutraaliin vanhempainvapaakäytäntöön.
Uudistuksella on vaikutusta myös työehtosopimuksiin, joissa on sovittu perhevapaiden käytöstä ja palkallisuudesta. Kunta-alalla perhevapaauudistus neuvoteltiin osana työehtosopimusratkaisua keväällä 2022. Jatkossa kunta-alan työntekijöillä kuten kaupunginorkestereiden muusikoilla on yhtäläinen oikeus palkalliseen vanhempainvapaaseen sukupuolesta riippumatta. Yksityisten alojen työehtosopimuksissa taas ei perhevapaauudistuksesta johtuvia muutoksia ole juurikaan onnistuttu vielä neuvottelemaan, sillä muutoksella nähdään olevan kustannusvaikutusta. Nyt mitataan yksityisen puolen työnantajien todellista kykyä ja resursseja yhdenvertaisuuden edistämiseen.
Vaikutuksia keskiansioon ja vanhempainrahapäiviin
Tasa-arvovaltuutetun arvion mukaan perhevapaauudistuksen tavoitteet hoivavastuun tasaisemmasta jakamisesta vanhempien kesken ovat kannatettavia. Perhevapaauudistuksesta antamassaan lausunnossa tasa-arvovaltuutettu on kiinnittänyt huomiota erityisesti uudistuksen vaikutuksiin synnyttävän vanhemman asemaan. Tasa-arvovaltuutetun mielestä perhevapaauudistukseen sisältyy riski siitä, että uudistuksen seurauksena synnyttävän vanhemman nykyisen pituinen palkallinen perhevapaa voi lyhentyä merkittävästi heikentäen hänen taloudellista asemaansa. Tätä ei korvaisi raskausrahakaudelta ja vanhempainpäiviltä saatu korotettu päiväraha. Tämä tulisi todennäköisesti vaikuttamaan myös sukupuolten välistä palkkaeroa kuvaavaan keskiansioon. Tasa-arvovaltuutetun mukaan vanhempainrahakaudelta synnyttäville ja ei-synnyttäville vanhemmille, joilla on yhtäläinen oikeus jäädä vanhempainvapaille, tulisi maksaa palkkaa yhtä pitkältä ajalta. Muunlaista käytäntöä pidettäisiin tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä.
Perhevapaauudistus vaikuttaa muun muassa Kelan vanhempainrahapäiviin edellä kuvatulla tavalla ja työehtosopimusten mukaisiin palkkaetuuksiin. Uudistuksen tarkoituksena on poistaa perhevapaisiin liittyviä syrjiviä elementtejä, ja muun muassa sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisesta työpaikalla vastaa viime kädessä työnantaja.
Uudet vanhempainvapaat koskevat pääsääntöisesti niiden lasten vanhempia, joiden laskettu syntymäaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Perhevapaauudistuksen mukaiset vanhempainpäivärahat ovat haettavissa vaiheittain 1.5.2022 alkaen. Lisätietoa uudistuksesta löytyy esimerkiksi Kelan ja Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.