Pasiaa – Kulttuuri poikkeusaikoina

Tämä kevät on ollut poikkeuksellinen – niin poikkeuksellinen, että tästä muodostuu sukupolvikokemus. Vielä kymmenien vuosien päästä kyselemme toisiltamme, että missä olit ja mitä teit koronakeväänä 2020.

Sanotaan, että poikkeusoloissa ihmisten ja yhteiskunnan todelliset arvot tulevat näkyviksi. On ollut upeaa nähdä, kuinka paljon hyvää ihmiset ovat tehneet toisilleen jo lyhyessä ajassa. Meillä on vielä sydän paikallaan.

Musiikkielämä on myös mukautunut kekseliäästi vallitseviin oloihin. Orkestereista on striimattu huikeita kamarimusiikkilähetyksiä. On ollut radiofestivaali, orkestereiden lisäksi yksittäiset muusikot, bändit ja laulaja–lauluntekijät ovat julkaisseet toinen toistaan koskettavampia videoita. On annettu etätunteja musiikinopiskelijoille, ja monet huippumuusikot ovat tukeneet nuorempia kollegojaan eri tavoin verkon välityksellä. On nähty hienoa vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa suoraan muusikoiden ja yleisön välillä. Suoraan sanoen lyhyessä ajassa on tehty olosuhteiden pakosta valtava digiloikka musiikin kentällä.

Samalla kun kulttuuri kukoistaa verkossa, kunnista kuuluu huonoja uutisia. Kulttuuri on jälleen monella paikkakunnalla ensimmäisenä liipaisimella, kun talousluvut alkavat heiketä. Tästä on tullut viime laman jäljiltä kiusallinen maan tapa. Väistämättä tulee mieleen, että poikkeusaikoja käytetään eräillä paikkakunnilla myös kulttuurileikkausten tekosyynä. Täysin toisenlaisen asenteen koronakevääseen on ottanut Saksa, jossa moni kaupunki – Berliini etunenässä – on suurentanut kulttuuribudjettia vaikeista ajoista huolimatta.

Mitäpä Suomi teki viimeksi suurena poikkeusaikana, toisen maailmansodan aikana? Kulttuuria ei suinkaan pidetty toisarvoisena asiana, vaan päinvastoin kulttuurista tuli aiempaa tärkeämpi osa kansalaisten elämää. Kulttuurin kuluttaminen lisääntyi sotavuosina jopa siinä määrin, että kun palattiin rauhan aikaan, para-
doksaalisesti kulttuurin kuluttaminen jopa väheni, elintason paranemisesta huolimatta. Musiikki ymmärrettiin poikkeusaikana erittäin tärkeäksi mielialan nostattajaksi, ja lukuisat maamme eturivin muusikot kiersivät sekä rintamilla että kaupungeissa esiintymässä.

Niin, musiikin ja kulttuurin henkisestä merkityksestä poikkeusoloissa on lukemattomia pysäyttäviä esimerkkejä maailmanhistoriassa. Tätä tosiasiaa kannattaisi leikkauskiiman sijaan pohtia myös täällä Suomessa.

Pasi Lyytikäinen
Kirjoittaja on säveltäjä.